lindapelkonen

Pojat ekaluokalle 10-vuotiaina?

Kansanedustaja Raija Vahasalon (kok.) ehdotus poikien myöhemmästä oppivelvollisuudesta yllätti. Vahasalon mielestä poikien oppivelvollisuus pitäisi alkaa 2-3 vuotta myöhemmin kuin tyttöjen.

Perusteluna oli, että ”pojat jäävät heti kättelyssä jälkeen” ja ovat kiinnostuneita eri asioista.

En usko, että pojilla on biologisesti yhtään huonommat lähtökohdat aloittaa tai pärjätä koulussa kuin tytöilläkään. Epäilen, että taustalla on malli, jolla pojat kasvatetaan, ja miten yhteiskunta suhtautuu poikiin.

Tytöt kasvatetaan usein kilteiksi, ja villiä tyttöä paheksutaan enemmän kuin villiä poikaa. Tytöt yleensä oppivat, ettei ole sopivaa riehua. Poikien kepposille saatetaan naureskella ja todeta, että ”pojat ovat poikia”.

Voi olla, että olen väärässä, mutta olen saanut sellaisen käsityksen, että yleensä tytöiltä odotetaan oma-aloitteisuutta ja ahkeruutta kotitöissä jo lapsena useammin kuin pojilta.

Tällainen suhtautuminen opettaa tyttöjä hiljaisemmiksi, kiltimmiksi ja tunnollisemmiksi. Vaikka tyttö ei pärjäisi koulussa, hän ehkä yrittää enemmän, tai ei ainakaan häiriköi muita.

Ja jos pitäisi paikkansa, että pojilla on oppimiseen huonommat aivot lapsena, ratkaisu ei mielestäni voisi olla oppivelvollisuuden lykkääminen, vaan päinvastoin, silloinhan poikien olisi syytä aloittaa opiskelu tyttöjä aiemmin.

En kuitenkaan usko, että koulussa pärjääminen on sukupuolesta kiinni.

Kallistun MLL:n asiantuntijalakimiehen Esa Iivosen kannalle, että koulun pitäisi katsoa peiliin. Jos osa oppilaista ei pärjää, pitää opetusta kehittää, ei potkia poikia pois. Kaikkia poikia ei missään tapauksessa saa rankaista siitä, että osa on hitaampia oppimaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (75 kommenttia)

Jukka Laine

Itse olin kuriton vekara, joka joutui pieneen kyläkouluun. Koulussa asui vanhan kansan opettajapariskunta ja kuri oli sen mukaista. Nyt kun mietin asiaa, niin eivät pojat tiukassa kurissa sen hitaammin oppineet. Sitten kun vaihdoin koulua maalta kaupunkiin neljännellä luokalla, niin ei ollutkaan enää sellaista kuria kuin maalaiskoulussa ja jo alkoi arvosanat laskea.

Tuli peruskoulu-uudistus ja yläasteella käytiin täysin kurittomissa luokissa ''luennoilla'' joka tunti eri opettajan kanssa ja kolttoset senkuin pahenivat.

Johtopäätös, mitä löysempi kuri, sen enemmän pojat keksivät muuta tekemistä kuin opiskelu. Eli menee poikien peruskoulutus täysin hukkaan. Jospa pojat vapautettaisiin kokonaan koulusta.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

No ei kyllä taas mitään järjen häivää ehdotuksessa. Omat pojat pärjäsivät koulussa loistavasti.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Taru...

Hienoa, että oma jälkikasvusi pärjäsi. Omien lasten pärjääminen on aina voitto myös kodille.

Mutta jos omat pojat pärjäävät, ei tarkoita sitä, että kaikki pojat pärjäävät.

Osa pojista on pudonnut kelkasta, mikä on tosiasia. Asia ilmeni myös Pisa-tuloksista.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Ei se myöskään tarkoita sitä että kaikki pojat olisivat huonoja koulussa. Nykyäänkin on mahdollista viivyttää tai aikaistaa kouluunlähtöä lapsen kehitystason mukaan.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell Vastaus kommenttiin #6

Kirjoitin:

"Osa pojista on pudonnut kelkasta, mikä on tosiasia."

Osa pojista ei ole kaikki pojat.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Kansanedustaja Raija Vahasalon huoli on todellinen. Moni pieni poika jää jälkeen heti kättelyssä.

Vahasalo on siinä mielessä täysin väärässä, että poikien aloitusikää pitäisi myöhentää kategorisesti kaikilla pojilla kahdella tai kolmella vuodella.

- Koulukypsyyskokeet pitäisi ottaa takaisin.
- Esikoulu voisi joillakin pojilla kestää kaksi vuotta.
- Ekalla ja tokalla luokalla voisi harkita myös kertausta.

On muutakin yhteiskuntaa kuin koulu. MLL:n asiantuntijalakimies Esa Iivonen on sitä mieltä, että opetusta pitäisi kehittää. Juuri sitä viime vuodet on tehtykin.

Mistä Iivonen on saanut sellaisen kuvan, että poikia potkitaan pois?

Ei varmasti potkita, eikä myöskään hitaudesta rankaista. Koulun erilaisia tukimenetelmiä on kehitetty kovasti.

Olen pohtinut asiaa paljonkin omassa blogissani:

http://www.properuskoulu.net/2013/03/koulupoikakin...

http://www.properuskoulu.net/2013/09/miksi-kaikki-...

http://www.properuskoulu.net/2013/06/helsingin-uut...

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen

Itse osasin lukea jo kuusivuotiaana
Yksinkertaiset laskutkin sujuivat myös ennen koulua
Kävin säännöllisesti kaupassa joten johtui varmaan laskutaito siitä

Siitä huolimatta koulu ei sujunut ikinä
En sopeutunut sääntöihin

Ainoa varsinainen muu vaikeus oli silmän ja käden koordinaation heikkous
Eli käsiala oli heikkoa ja sellaisena pysyi

Kielet opin helposti
Ei auttanut sekään
Sillä kun et tule toimeen opettajien kanssa homma on sillä selvä

Peruskoulusta oli vielä mahdollista mennä suoraan töihin joten menin
Ammattikoulun kävin vasta yli kolmikymppisenä kunhan olin ensin kierrellyt vaihtuvissa töissä ympäri ämpäri tehden mitä eteen tuli
Eikä edes se aikuisena käyty ammattikoulu ollut mitenkään helppoa
Ihminen joka oppii tekemällä pitkästyy helposti teorian parissa

Kaikille ei koulu sovi mutta käytävähän se on

Asiat eivät vain aina ole niin yksinkertaisia
Jokainen kun on yksilö
Vaikka miten osaisitkin vaadittuja asioita
Jostain muualta saattaa "klikata"

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Peruskoulua suunnitellessa yritettiin ottaa huomioon myös meidän ihmisten erilaisuus ja nuorten eri kehitystasot, mutta erilaiset tasokurssit eivät kaikille "kehittäjille" kelvanneet, joten tässä sitä nyt ollaan. Yritä nyt muokata ja sopeuttaa samaan muottiin kaikki nuoret, vaikka edellytyksiä ei ole?
Itsetuntonsa menettäneitä koulupudokkaita tulee vastakin riittämään, jos tosiasioita ei voida tunnustaa. Jotain tarttis sen asian poistamiseksi tehdä!

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Kaija...

Tasokurssit poistettiin, koska ne edistivät syrjäytymistä. Alimman kurssin valinneet eivät päässeet lukioon.

Lisäksi kurssien taso valittiin poikien kannalta ikävään aikaan, 12-13 vuotiaina, jolloin koulu ja tulevaisuus ei normipoikaa suuremmin hetkauta. Moni pystyvä oppilas valitsi alimman kurssin.

Ei peruskoulussa olla koskaan pyritty laittamaan oppilaita samaan muottiin, ei ennen, ei nytkään. Ihmiset ovat persoonia.

Ylipäätään suomalaisen peruskoulun tehot ovat olleet hyviä. Kansainvälisesti ajatellen Suomessa leivotaan hyviä kansalaisia pienellä rahalla, mikä herättää kateutta ulkomailla.

Aina on parannettavaa.

Mutta tosiasiat on tunnustettava koulupudokkaiden suhteen kuten kirjoitit.

Suuri ongelma on, että pojat, jotka eivät käy kouluja peruskoulun jälkeen, eivät saa töitä. Ennen saattiin, kunnon työmiehillä oli kysyntää.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #37

Totta on, että eivät päässeet lukioon, mutta eivät pääse nytkään ja uskoisin heidän itsetuntonsa olevan huonompi nyt, kuin mitä se olisi tasokurssien ollessa käytössä? En muista nyt Kanavassa olleesta kirjoituksesta nimiä, jossa kerrottiin ministeriön työryhmään kuuluneita virkamiehiä, jotka ehdottivat matematiikassa ja kielissä kahta ryhmää oppilaille, ja perustellen sitä juuri erilaisilla kehityseroilla. Ajatus, ettei kaikkea voi opettaa kaikille, lienee tosiasia, vaikka kuinka olisi hyvää tahtoa ja erinomaiset opettajat?

Aikaisemminhan oli jopa apukouluja, mutta nyt uskotaan erityisopettajien pystyvän vetämään heidät lähes samalle viivalle muiden kanssa? Armovitosia kuulemma annetaan mieluusti ja niiden nuorten itsetunto on jo niin valmiiksi murrettu, että siitä on helppo jäädä maleksimaan kaduille "luuserin" leima otsassa.

Unto Toivainen Vastaus kommenttiin #42

Aikaisempien valintojen ei pidä sulkea mahdollisuuksia tulevaisuudessa kouluttautua.

Esim. itse en ollut "lukija" 20-kymppisenä, joten suoritin käytännön läheisemmän AMK:n. 30-kymppisenä sitten alkoi sitten "akateemisuus" kiinnostaa. Onneksi nykyään pääsee AMK-papereilla ja siltaopinnoilla suoraan maisteriopintoihin. Nyt on opinnot plakkarissa 4,5 keskiarvolla ja 5 päättötyöllä.

Tulevaisuutta sulkevat tasokurssit olisivat pahimman luokan moka.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #71

Ei tasokurssien tulon pitäisi sulkea kenenkään tulevaisuutta, jos niin päätetään....sehän on vain järjestelykysymys. Onhan lukiossakin pärjätty tasokursseilla nytkin ja ainahan voi kursseja suorittaa myöhemminkin jos innostusta riittää.

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #37

Tähän koulun jälkeen elämään pitäisi paljon voimakkaamin oppisopimuskoulutusta käyttä, jossa varsinkin yrittäjien ottamista aktiivisesti mukaan nuorten koulutukseen pääsemisessä pitää edistää. Sillä nykyinen malli jossa pääpaino on kahdessa koulussa, niin sellaista oppilasta joka on koulu maailmaan negatiivinen kuva ei hakeudu kumpaankaan.
Eli ongelma on siinä, että emme voi nähdä koulua joillekkin ihmisille negatiivisena paikkana, joka on täysin sairas katsonta kanta, joka osoittaa koululaitoksen nimenomaan tasapäistävän ihmisiä, joilta kaikilta oletetaan tykkäämistä systeemistä joka on rakennettu

Jukka Laine

Kotien merkitys on varmasti suuri. Luin Lundellin linkkejä ja jäi pohdituttamaan mitä hyötyä suurimmalle osalle oppilaista on siitä, että ylä-asteella pääsee pois tutun opettajan helmoista juoksemaan luokasta toiseen.

Ilmeisesti jotkut pojat ovat sittenkin aina olleet vähän perässä kehityksessä ja turvallisen vanhemman puute näkyy kouluissa, jos sitä ei ole kotonakaan.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Paha kysymys...

On poikia, jotaka 7-vuotiaana eivät ole valmiita aloittamaan koulunkäyntiä. Siksi kaipaan koulukypsyyskokeita takaisin. Joillekin pojille yksi vuosi lisää kasvua tekisi terää.

Esim. minä jouduin käymään koulukypsyyskokeessa. Vuosi lykkäystä tuli, mikä ei haitannut elämää mitenkään, olinpahan vain vähän isompi ja vanhempi kuin muut pojat.

Mutta hyvin mielenkiintoinen kysymys on, miksi poikia alkaa pudota kelkasta matkan varrella?

Alakoulussa joidenkin poikien kiinnostus alkaa hiipua viidennellä tai kuudennella luokalla, kiinnostuksen lopahtaminen korostuu yläkoulussa.

Perinteisesti aina ollut niin, että poikia kiinnostaa monet muutkin asiat kuin koulu, on se sitten ollut urheilua, musiikin kuuntelua tai mitä tahansa hengailua.

Nykymaailmassa poikia koukuttaa rajusti esim. tietokone- ja konsolipelit. Pojat voivat uppoutua pelaamiseen niin, että koulu tuppaa unohtumaan.

Pisa-tutkimusten mukaan osa Itä- ja Pohjois-Suomen pojista on todellisella vaaravyöhykkeellä, kun ko. alueilla tulevaisuudennäkymät työnsaannissa ovat heikot. Helposti heittäydytään peräkammarin pojiksi.

Helsingissä joidenkin poikien elämänsisältönä on chillailu.

Pitää myös muistaa, että koululaiselle koulunkäynti on myös työtä. Koko yhteiskunnassa pitäisi nostaa työn arvostusta.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen

Olisiko mahdollista että peruskoulun yläaste mielletään vain ärsyttäväksi välivaiheeksi ennen ammattikoulua tai lukiota?

Ei ikäänkuin mielletä että jos yläastetta ei käy kunnolla supistuvat jatkokoulutusmahdollisuudet huomattavasti

Omille muksuilleni, niin pojalle kuin tytölle jouduin tästä huomauttelemaan
Ehkä turhaan, ehkä ei mutta hyvin kävi
Turhan moni rupeaa kirimään liian myöhään

Itse taas odotin vain koulun loppua että pääsisin töihin
Silloin se oli siis vielä mahdollista
Enää ei onnistuisi välttämättä suhteillakaan
Lait alaikäisen työnteosta ovat aika tiukkoja ja niitä myös valvotaan

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olisiko jotain merkitystä opettajien sukupuolijakautumalla?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Pakollista istumista pitäisi huomattavasti vähentää kouluissa. Se ei ole kenellekään terveellistä.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama
Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Jo peruskouluun tullessaan pojat ja tytöt on usein kasvatettu erilaisiksi oppijoiksi :

http://www.rapport.fi/rapport/artikkeli.php?aid=22...

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Vai ovatko pojat ja tytöt luonnostaan erilaisia oppijoita?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Uusimpien neurotieteellisten havaintojen perusteella aivojen sukupuolierot ovat suurimmalta osin opittuja ja mallinnettuja sosiaalisesta ympäristöstä saatujen vaikutteiden mukaisesti. Ja vastasyntyneiden ja varttuvien pikkulasten aivot ovat, jos eivät sentään "tabula rasoja", niin joka tapauksessa varsin plastisia, jolloin niiden verkottuminen motivaatiota ylläpitävästi on varsin vaivatonta.

Murrosikä tulee tytöille toki aikaisemmin ja siksi pojat jäävät keskimäärin esiteini-iässä yläluokilla ollessaan osittain tyttöjen jälkeen aikuistumiskehityksestä, mutta tuo oppimistaitojen ja -intressien ero syntyy segregoivan kasvatuksen seurauksena jo ennen esikouluikää.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell Vastaus kommenttiin #24

Oppimisessa on aina kyse myös motivaatiosta. Normioppilaista pärjäävät oppilaat, joilla on hyvä motivaatio ja tekevät myös työtä koulun eteen.

Sosiaalinen ympäristö vaikuttaa varmasti opiskelumotivaatioon. Kuinka voimme vaikuttaa "putoavien poikien" motivaatioon? Koulun on mahdotonta vaikuttaa lasten koulun ulkopuoliseen sosiaaliseen ympäristöön.

En usko, että ns. segregoiva kasvatus ennen esikouluikää vaikuttaisi poikien kouluoppimiseen. Kyllä suuret erot syntyvät myöhemmin alakoulun yläluokilla ja yläkoulussa.

Suomessa on annettu lasten leikkiä pidempään kuin muualla, minkä katsotaan auttavan koulussa oppimista.

Olen opettanut myös ekaa luokkaa. Osa pojista todella on jäljessä heti kärkeen, suurin osa pojista kirii kyllä kiinni, mutta osa ei. Heillä ero jää pysyväksi melko massiivisista koulun tukitoimista huolimatta.

Osa pojista alkaa kirin vasta peruskoulun jälkeen esim. lukiossa, osa vasta työelämässä. Mutta syrjäytyneistä 20-30 vuotiaista nuorista suurin osa on poikia.

Kodin merkitys oppimisen suhteen on ratkaisevaa.

Kun kotona suhtaudutaan kouluun myönteisesti ja tuetaan oppilasta tarvitaessa kotona, ennuste on hyvä. On tutkittu, että akateemisten äitien lapset ovat hyvin edustettuina yliopistoissa ja korkeakouluissa.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #24

"Uusimpien neurotieteellisten havaintojen perusteella aivojen sukupuolierot ovat suurimmalta osin opittuja ja mallinnettuja sosiaalisesta ympäristöstä saatujen vaikutteiden mukaisesti".

Muistatko Antikainen, kun väitin eräässä toisessa aiheessa kasvuympäristön muokkaavan lapsen kehittymistä ja tuolloin olit eri mieltä?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #34

En muista, milloin? (adoptiolapsistako on kyse?)

Itse olen "aina" kannattanut sosiaalisen konstruktion teorioita ja korostuneesti ympäristön merkitystä identiteetin kehittymiselle.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #38

Antikainen tarkoittaa että homopariskunnat kasvattavat homolapsia?

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

#10

Tämä selvitys on totta. Jännää, että ehkä juuri tähän varsinaiseen ongelmaan ei haluta puuttua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Pienet prinsessat ovat niin söpöjä.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Www.rapport.fi:n kirjoitus oli hyvä, mutta siinä käsiteltiin pääasiassa tyttöjen ja poikien roolikasvatusta päiväkodeissa, ei niinkään sitä, miksi osa pojista putoaa peruskoulussa kelkasta.

Vahalahti ihmetteli kärjistetysti, miksi näin on ja esitti koulunaloituksen myöhentämistä kaikille pojille.

Osa pojista ei ole valmiita 7-vuotiaina kouluun.

Oleellinen kysymys on:

Mitä pitäisi tehdä?

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen

Edelleenkin tätä keskustelua käydään aika sukupuolittuneesti
Onko mitään julkisia tilastoja lapsista jotka eivät ole koulukypsiä 7-vuotiaana
Mielellään jos vielä saisi sukupuolijakauman kera

Saisi tähän keskusteluun hieman enemmän tietoa siitä onko ongelma vain poikien

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen Vastaus kommenttiin #19

Kappas kappas google (gabba gabba hey pinhead)
Löytyi (PDF-muoto)
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/1234567...

(Lainaus)
Tilastot osoittavat, että koululykkäys koskee vuosittain maassamme noin
puoltatoista tuhatta lasta. Lykkäysprosentti vaihtelee vuosittain kahden ja kolmen
välillä ikäluokasta (Peruskoulutilastot 1985–1995, 1995–2005). Valtaosa lykkäystä
saavista lapsista on poikia; heitä on
yli kaksinkertainen määrä tyttöihin verrattuna.(Lainaus)

Sen verran iso että lukemista taisi tulla loppuillaksi

Ei nyt kuitenkaan lukumäärältään vakuuta minua ainakaan vielä

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Voisin esittää tuohon sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta kertovaan artikkeliin (ja sen taustamateriaaleihin) nojaten, että ainakin osa kouluikäisiksi tulleista pojista on saanut yksinkertaisesti temmeltää vapaasti oman päänsä mukaan koko varhaislapsuutensa ilman ohjaavaa ja vaihtoehtoja tarjoavaa kontrollia.

Tarpeettomia sukupuolirooleja murtava varhaiskavatuspedagogiikka voi tarjota pojillekin enemmän virikkeitä ja tukea heidän oppimismotivaatiota ja siten osiltaan valmistaa heitä peruskoulua varten.

Käytännön elämässä vanhempien sosioekonominen asema, koulutustausta ja työllisyys- ja taloudellinen tilanne sekä asuinseutu sinänsä taitavat myös vahvistaa oppimiseroja - opetushallityksen raportissa mainitaan oppimiserojen kasvaneen viime vuosina siten hälyttävästi, että yhdeksäsluokkalaisilla tuo oppimis- ja omaksumiskykyjen ero parhaimpien ja heikoimpien välillä olisi jo jopa 6-7 vuotta.

http://www.oph.fi/download/115541_perusopetuksen_o...

http://mannagryn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130801-k...

Vahalahden kärjistys on toki aiheellinen ja poikien erityistarpeita peruskoulussa on pohdittu viime aikoina onneksi entistä aktiivisemmalla otteella - Pro Pojat -seminaari esimerkiksi.

http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen Vastaus kommenttiin #28

Minulla on omaelämänkerralista kokemusta siitä kun saa temmeltää täysin vapaasti aamusta iltaan ilman että kukaan perään huutelee

Tosin ei siis nykyaikaisesti ettei kielletä tekemästä vaan 70-lukulaisesti ettei ole ketään lähimaillakaan kieltämässä "pojanvesseleitä"
Tehtiin mitä huvitti ja jälki oli sen mukaista sitten

Olen miettinyt että senkö takia olen itse niin tiukka monessa asiassa
Tietää mitä seuraa

En vieläkään oikein osaa suhtautua auktoriteettiin lähtökohtaisen kunnioittavasti

Hyvä tai paha mutta henkilö joutuu ansaitsemaan sen auktoriteetin ja kunnioituksen
Hankaloittaahan se elämää mutta osaan pitää aika hyvää naamaria virneen edessä
Nykymaailmassa on monissa tilanteissa pakko

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #28
Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #28

Paljon voimakkaammin on ollut näyttöä koulun rakentumisesta tukemaan tytöille sopivia opiskelumalleja.

Samoin aikaisemmin mainitsemasi "tabula rasa"-ideologia nuorista lapsista tuntuu naurettavalta. Englantilaiset psykologitutkimukset ovat osoittaneet 0-3kk lapsien toimivan sukupuolittuneesti. Tosin osa poikkeaa normaalista, mutta näittä tapauksissa on usein löydetty voimakkaita hormonaalisia eroja normaaliin.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #44

Biologinen sukupuoliero kognitiivisissa valmiuksissa kuten muussakin kehollisuudessa toki on olemassa siinä määrin, että voidaan yleensä puhua kahdesta sukupuolesta. Synnytyslaitoksella määrättyjen sukupuoliryhmien sisäinen variaatio kuitenkin jo itsessään ilmentää sosiaalisten sukupuolten laajuudesta eikä olekaan mielestäni mitenkään järkevää alkaa kasvattaa lasta kategorisesti "mieheksi" tai "naiseksi" jo alusta alkaen tätä pientä biologista sukupuolieroa vahvistavasti, koska joka tapauksessa käyttäytymiseen nivotut maskuliinisuus ja feminiinisyys ovat sosiokultturisesti tuotettuina useinkin ainoastaan identiteetin näkyvää pintaa eikä sellainen yleistys välttämättä palvele lapsen omia intressejä mainitun sukupuoliryhmän sisäisen variaation vuoksi.

Niille runsaalle kymmenesosalle pojista (ja kahdeksalle prosentille tytöistä!), joille peruskoulu ei tarjoa omaksumisen arvoista tietoa eikä riittävän innostavaa oppimisympäristöä, on tietenkin järjestettävä paras mahdollinen tuki, jotta yhdenvertaisuus koulutuksessa totetuu. Peruskoulua oppimisympäristönä tai sen opetussuunnitelmien ei voi sanoa suosivan tyttöjä, koska huomattava valtaosa lapsista sukupuolestaan riippumatta omaksuu kiitettävästi kouluaikaiset taidot ja kykenee niiden avulla ylläpitämään oppimismotivaatiotaan myöhemmissä ammattiopinnoissa.

Syrjäytyminen kouluiässä ja koulupudokkuus korreloivat vahvasti rikkinäiseen perhetaustaan, kotoa saatuihin opetukseen ja tiedon hankintaan kielteisesti suhtautuvaan asenteeseen sekä perittyyn huono-osaisuuteen - eikä niinkään sukupuolen kanssa.

Neurotieteelliset tai psykologiset lapsitutkimukset ovat edelleen varsin kapea-alaisia yksittäisinä tutkimuksina eikä niiden tulosten pohjalta kannata tehdä kovinkaan kohtalokkaita päätelmiä poikien ja tyttöjen erityisyyksistä tai edes tyypillisistä taipumuksista puhumattakaan, että niitä suoraan käytettäisiin stereotyyppisen kasvatuksen perusteena.

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/mis...

.

Jouni Nordman

Artikkeli oli mielenkiintoinen, mutta ongelma siinä oli monotonisus, sillä kaikki tutkimukset johon siinä viitattiin oli naisien tekemiä, eli miesten näkökulmat asiaan loisti poissa olollaan. Eli onko koko aihe vain naisia koskeva, sillä itse en näe koskaan tyttärelläni mitään roolia. Tämä herättää kysymyksen siitä, pitääkö naisten itse purkaa oma rooli maailmansa vai onko se mahdollista johtuen meidän hormoniaalisesta biologisesta toiminnasta johtuen?

Olavi Mansikka

ei ne pojat tytöiksi taivu vaikka kuinka yritetään. Mun aikana mitään ongelmia pahemmin ollut. ei ainakaan tässä mittakaavassa kuin nyt. lasten luonnollinen kasvu kiellettään. Vaikka miten yritetään tehdä tytöistä ja pojista sukupuolettomia ei tuu onnistumaan. molemmissa on niitä joiden pitäs myöhemmin alkaa ja myös selalisia jotka ovat aikaisemmin kypsiä... Itse koululaitosta pitäs muuttaa hieman enemmän pojillekkin sopivaksi. vois vaikka edes tässä käyttää sitä kuuluisaa positiivista syrjintää poikalasten hyväksi.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Jos pojilta tukahdutetaan pohtivuus, pitkäjänteisyyden harjoittelu, tarve puhua tunteista, tarve saada tunneperäistä huomiota,jne, niin ei ole ihme että tulevat epävarmoiksi alisuorittajiksi. On hyvä että tästä keskustellaan. Olen huomannut että venäläiset maahanmuuttajat puhuvat kauniimmin pojilleen kuin me suomalaiset osaamme.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Mielenkiintoista, että ehdotuksen poikien ja tyttöjen eri kouluunmenoiästä on tehnyt kokoomuslainen kansanedustaja.

Eikö kokoomuksessa luoteta siihen, että yksilöt ovat luonnostaan tasa-arvoisia markkinoilla, ja jos ei pärjää, niin vika on omassa ahkeruudessa?

Koko markkinatalouden ja poliittisen liberalismin idea kyseenalaistuisi, jos oletamme, että yhteiskunnan olisi tasattava nallekarkkeja vaikkapa sukupuolen tai ruumiinrakenteen mukaan, harjoitettava positiivista syrjintää tms.

Se johtaisi sosialismiin! :P

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Kokoomuksesta useampi kansanedustaja on hokenut että vasemmistolainen pakko tasapäistäminen pitäisi lopettaa. Ihmisien pitäisi saada kasvaan vapaasti siihen suuntaan mihin he haluavat ja tavalla joka sopii heille. Yksi näistä oli Ylellä ollut Alexander Stubb.

Risto Koivula

Kaikki ekluokalle kuusivuotiaina! Eskari on pelkkä tottelevaisuuskoulu, jossa kurin nimenomaan EI YHDISTETÄ MIHINKÄÄ HYÖDYLLISEEN kuten oppimiseen ja oppimielämyksiin, vaan siitä tehdään "itseatarkoitus". Jo eskriin mennessään puolet lapsista osaa lukea. Poika keksi ruvata opettamaan niitä muutamia, jotka eivät vielä osanneet. Sitten opettajankin oli pakko opettaa.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Isä neuvoi poikaansa: "Ole kaveri luokan häiriköiden kanssa. Niistä tulee yrittäjiä. Saat sitten isona työpaikan."

Käyttäjän JaakkoNurmi kuva
Jaakko Nurmi

Varsin kauaskatseinen isä, ja muutenki välkky, näinhän se usein menee. Eipä silti. Kaikista häiriköistä ei kyllä tule yrittäjiä, mutta kikkahäiriköistä kyllä.

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Otan vielä yhden vaikuttajan, ajan.

Koulun aloitusiässä osa pojista on aina ollut hieman jäljessä tytöistä.

Mutta vielä parikymmentä vuotta sitten pojat eivät pudonneet kyydistä samalla tavalla kuin nyt. Tässä taitaa piillä villakoiran ydin. Jotain on tapahtunut.

Mitä parissa vuosikymmenessä on tapahtunut?

Miksi ylivoimaisesti suurin osa syrjäytyneistä 20-30 vuotiaista nuorista on poikia?

Olen aivan varma siitä, että syrjäytymisessä on kyse aivan muusta kuin koulusta tai poikien oppimiskyvystä. Eivät pojat sinänsä ole parissa vuosikymmenessä niin paljon voineet muuttua.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Juha Uronen kommentoikin tätä osittain omakohtaisilla aikuistumiskokemuksillaan - parikymmentä vuotta sitten työmarkkinoille pääsi vielä helpostikin vähäisellä koulutuksella ja tiedoilla ja sitä kautta myös vakaan elämän syrjään. Itse tunnen kymmenittäin hieman itseäni vanhempia miehiä, jotka kävivät kansa- tai kansalaiskoulua tuplaten useitakin luokkia peräjälkeen ja siitä huolimatta totaalisesta yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä ei ollut varsinaisesti vaaraa "missään koulutuksen vaiheessa".

Matalan vaativuustason työt ovat nykyisin vähissä ja kovasti kilpailtuja mm. vapaan liikkuvuuden tuotua maahamme entistä motivoituneempaa työvoimaa.

Aikasarjatarkastelun mukaan 90-luvun alun laman aikoina ns. syrjäytyneitä nuoria aikuisia oli hetkellisesti lähes 90 000 ja nyt heitä on noin 50 000 ja koska heikko-osaisuus periytyy voimakkaasti (sinänsä luokkayhteiskuntaa enteilevästi), niin voi jopa olettaa, että perimmäiset syyt nykyajan nuorten syrjäytyneisyydelle juontavat alkunsa markka-ajan talouslamasta ja sen seurannaisista. Syrjäytyneistä nuorista miehiä on 2/3 ...

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/Syrja...

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Kyse on siitä että tämä kyttäys ja holhous yhteiskunta ei kestä opettajineen poikalapsia.Opettajien huoliliputuksiin ja muuhun ongelmien kyttäämiseen menevä aika,on pois opetuksesta.Ongelmakeskeinen kulttuuri ja leimaamisen tarve,kaikenlainen huolissa kieriskely ja niiden löytäminen on tullut pääasiaksi.

Kun ihmisiä ja perheitä luokitellaan ja mittaillaan,lapsia jo ennen syntymäänsä,on kouluun ja esikouluun mentäessä jo valmiit ennakkoasenteet kirjattu papereihin millä ihmistä kohdellaan ja miten heihin suhtaudutaan.

Kun lapsesta ja hänen perheestään on luokittelu tehty ei edes haluta löytää tai huomioida lapsen osaamista ja sitä missä hän on ns.hyvä.Se on koulussa nykyisin pikkasen toisenlaista kuin joskus 30 v.sitten,saatika 50-60 luvulla.Tosin vieläkin pitää paikkansa se mikä on perheen asema,varallisuus,suhteet.Näillä luokitellaan jo lapsetkin.

Pojista tehdään lastensuojeluilmoituksia urakalla,syinä milloin kouluvaikeudet(oppimisvaikeudet???)käytöshäiriöt??levottomuus tunnilla jne.jne.On vaikeutta ruotsinkielessä(monella pojalla,motivaation puute,lastensuojeluilmoitus jne.jne.)
Mitkä ihmeen käytöshäiriöt?Nykyään ei muuta olekkaan kuin ongelma lapsia ja ongelma perheitä.Entäs ne nuoret opettajat joille duuni on duuni,ei enempää kuin kaupan kassalle 8 h päivä joka on lusittava läpi.

Turha kehua koulumaailmaakaan yli kaiken siellä on asennevammaisia opettajia,ennakkoluuloisia opettajia,näitä jotka pitävät itseään yli ihmisinä jne.jne.Eivät kouluissa ole opettajat eivätkä muukaan koulun henkilökunta muuta kuin ihmisiä.Sielläkin on monta leipääntynyttä ja heitä joilla ei ole taitoa eikä varsinkaan halua muuttua tai muuttaa omia tapojaan.

Suomen kouluissa voi PISA-tulokset olla vaikka miten "hyviä"mutta toinen kääntöpuoli on se,ettei kouluissa viihdytä.Henkinen ilmapiiri on huono.Tasapäistäminen on nykyajan henki,laumasta ei sovi erottua millään muotoa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Ai niin - PISA-tutkimusten mukaan suomalaiset pojat päihittävät suurimman osan Euroopan maiden tytöistä myös lukutaitotesteissä eli "Puhe poikien huonosta koulumenestyksestä on enemmänkin kategorista yleistystä, eikä vastaa todellisuutta."

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Juho...

Kaikki on aina suhteellista.

Jukka Mäkinen

Lukutaitotesti ei ole verrannollinen siinä mielessä että suomalainen oppii lukemaan suomea noin kuukaudessa, kun hiffaa miten systeemi pelaa. Ranskalaisten ja varsinkin englantilaisten sanojen ääniasun ja kirjoitusaun täysin epälooginen systeemi pajottaa oppimaan ulkoa miten sanat kirjoitetaan. Tämä vie vuosia.

Uskoisin että tämä on myös suurin syy suomalaisten PISA-menestykseen. Nopealla lukemisen oppimisella saa parin vuoden etumatkan, ja aikaa riittää muuhunkin. Tämä selittäisi myös miksi suomenruotsalaiset menestyvät heikommin PISA-testeissä kuin suomalaiset. Vai uskaltaako joku väittää että surut ovat geneettisesti tyhmempiä kuin suomalaiset.

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

"Perusteluna oli, että ”pojat jäävät heti kättelyssä jälkeen” ja ovat kiinnostuneita eri asioista."

Ensimmäinen väite ei pohjaudu mihinkään luotettavaan tutkimukseen vaan sen esittäjän henkilökohtaiseen mielipiteeseen ja se onkin todennäköisesti lähinnä virheellisiin ihmiskäsityksiin pohjautuvaa näennäistieteellistä sumutusta. Tuo väite, että "pojat ovat kiinnostuneita eri asioista kuin tytöt" on puolestaan sitä samaa ympäripyöreää soopaa joka ei kerro mistään mitään ja jota poliitikkojen suusta yleensä kuullaan.

"En usko, että pojilla on biologisesti yhtään huonommat lähtökohdat aloittaa tai pärjätä koulussa kuin tytöilläkään. Epäilen, että taustalla on malli, jolla pojat kasvatetaan, ja miten yhteiskunta suhtautuu poikiin."

Biologia ei selitä tässä kontekstissa yhtään mitään sillä biologia ei ole ihmisen käytöstä tutkiva tiede. Psykologia on se avainsana. Vaikka ajat muuttuvat niin mikään ei muuta sitä psykologista tosiasiaa, että mies- ja naissukupuolissa on perustavanlaatuisia eroja, joita ei voi hävittää. Miessukupuolessa aggressiovietit ovat hallitsevia viettejä kun taas naissukupuolessa vastaavalla tilalla ovat hoivavietit. Nämä näkyvät myös peruskouluikäisten lastenkin käytöksessä.

"Voi olla, että olen väärässä, mutta olen saanut sellaisen käsityksen, että yleensä tytöiltä odotetaan oma-aloitteisuutta ja ahkeruutta kotitöissä jo lapsena useammin kuin pojilta."

"Tällainen suhtautuminen opettaa tyttöjä hiljaisemmiksi, kiltimmiksi ja tunnollisemmiksi. Vaikka tyttö ei pärjäisi koulussa, hän ehkä yrittää enemmän, tai ei ainakaan häiriköi muita."

Ei vaan tytöt ovat luonnostaan viettiensä takia poikia hiljaisempia ja tunnollisempia kun taas pojat ovat luonnostaan äänekkäämpiä ja aggressiivisempia.

"Ja jos pitäisi paikkansa, että pojilla on oppimiseen huonommat aivot lapsena"

Ei pidä paikkaansa. Tuollainen väite on puhdasta uskoa eikä tietoa.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Väittäisin ongelmana olevan koulussa ja tavoissa eikä pojissa. Edelleenkään ei ole pystytty tieteellisesti todistamaan että pojilla olisi vaikeutta oppia asioita. Se mikä on todistettu on ettei suomalainen koulujärjestelmä kykene opettamaan toista sukupuolta yhtälailla kuin toista.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Kannatan samaa ikää molemmille sukupuolille, ja sitä että sen sijaan tutkitaan mitä ongelmia on sekä kodeissa, kouluissa että ideologioissa jotta voidaan onnistua paremmin.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Minusta pojilla on usein keskittymisvaikeuksia. Itse en myöskään jaksanut pitkään tasapaksua asiatekstiä,kun mieli vaelsi leikeissä. Voima pakottaa ja tekee levottomaksi,mielikuvitus laukkaa ja varsinkin jo opitun asian toistaminen,vie huomion muualle. Alaluokilla oli näitä paripulpetteja,joihin opettaja viisaasti sijoitti tytön ja pojan,joka ilmiselvästi rauhoittaa luokan.
Kokonainen tunti opiskelua,on pojille kova haaste !

Jyrki Holmen

ai että 10vuotiaana kouluun.olishan se hienoa sitten 8:lla luokalla hakea kaikille viinaa ja olutta kaupoista.pääsisiväthän kevätjuhliin juhlimaan kunnolla kun on jo ikää tarpeeksi

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Niin ja kymppiluokalta sitten armeijaan suoraan.Eläke häämöttääkin sitten kun ei pää kestä inttiä ja 6000 mielenterveysnuoren kanssa vaan siihen eläkeputkeen..

Syrjäytetyt laitosnuoret hyvä esimerkki tästä kokoomuksen ja kumpp.politiikasta.SDP:n huoliministerit vielä löylyä lyömään SITRA:n huoliliputusten jne.avulla niin avot,50v. "lapset"makaavat peräkammareissa hautaan asti.

Anna-Leena Nieminen

Oppivelvollisuus = valtio omistaa lapset.

Susanna Kaukinen

Oppivelvollisuus = lapset indoktrinoidaan kilteiksi kapitalistien osa-aikaorjiksi valtio pakotuskoneiston avulla.

Jukka Mäkinen

Älytön ajatus ja osoitus siitä ettei nähdä metsää puilta. Meillä oli asiaan aivan loistava ratkaisu ennen kuin sosialistinen peruskoulu sotki oppimisen. Poikakoulut.

Jos ottaisimme poikakoulut takaisin ja niihin pääasiassa miesopettajia, niin pojat saataisiin pidettyä kurissa, kuluttamaan ylimäräinen energia, ja oppimaan paremmin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Asianhan voisi toteuttaa niin,että koulu alkaa vasta 10 vuotiaana esim. nykyisen 3 luokan tasolta ja kotona on velvollisuus sitten saada lapsi sen tason oppilaaksi. Tai miten tahansa asiaa haluaa säätää...silloin lahjakkaat lapset pääsevät paremmin esille ja vanhemmat alkavat kantamaan vastuunsa lapsestaan paremmin.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Mutta,mutta ! Jotkut saattavat olla 5-luokan tasolla ja jotkut ensimmäisen. Kauhea sämplinki eri tasojen välillä.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Itselläni peruskoulun alku ei ollut kovin hyvä, ala-asteella opettajan metodeista johtuen en ole kyennyt kiinnostumaan eri aineista. Vasta ylä-asteella toinen opettaja havaitsi minussa piilleen potentiaalin ja ymmärsi, että miten minua piti opettaa kiinnostumaan.

Siitä lähtien minulla arvosanat paukahtivat lähes kymppiin. Tein suuren osan oppiaineista 3 kuukautta etukäteen valmiiksi, että minulle piti antaa lukion kirjoja ja pyydettiin matematiikassa auttamaan luokkatovereitani, että mikä mitäkin ne laskutoimitukset tarkoittivat taikka historiassa, yms.

Mielestäni osalla lapsilla on erilaisia tapoja opiskella ja minä olin siinä mielessä poikkeuksellinen, jolle toinen opettajani tapa opettaa kolahti niin loistavasti päähäni.

Arvosanoissa en ole ikinä saanut kymppiä. Sain myöhemmin tietää, että opettajat omissa kokouksissaan ovat päättäneet, ettei minulle anneta koskaan kymppiä. Koska etten vaan pettyisi raskaasti lukiossa, ammattikoulussa taikka korkeakoulussa, jos arvosanani olisi vähemmän.

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Minä kävin kouluni siihen ("vanhaan hyvään") aikaan, kun vain kansakoulun 2 ensimmäistä luokkaa oli sekaluokkia. Sen jälkeen 3.-4. luokat erikseen tytöille ja pojille, samoin 8-vuotinen oppikoulu. Näinhän sen olisi parasta olla, koska tytöt ja pojat kiistatta kehittyvät biologisesti aivan eri tahtiin. Opinto-ohjelmien pitäisi siten olla erilaisia, ja vasta ylioppilastutkinto sitten yhteinen kaikille.

Käyttäjän JariKorpela kuva
Jari Korpela

Kuten kirjoittaja sanoikin niin eikö tässä tapauksessa pitäisi lisätä opetuksen määrää? Toisaalta pitää ottaa huomioon Lundellin mainitsema henkisen kasvun riitävyys.

Itse heittäisin näinkin radikaalin ehdotuksen että unohdettaisiin lasten iät. Joku voi olla valmis kouluun jo 5 vuotiaana ja joku vasta 8 vuotiaana. Myös kehitystaso eri lapsilla on hyvin erilainen. Lapsen halua oppia pitäisi ruokkia heti ja motivoida jatkuvasti, eikä se onnistu jos lapsi kokee koulunkäynnin joko liian helpoksi tai ettei pärjää siellä.

Toisaalta jos aloitusikää nostetaan pitäisi oppivelvollisuus nostaa 18 ikävuoteen, jottei peruskoulua voisi periaatteessa jättää kesken kun oppivelvollisuusikä tulee vastaan. Mutta oppivelvollisuuden pitäisi loppua kun peruskoulusta on jatkettu joko opiskelemaan, päässyt töihin tai ryhtynyt yrittäjäksi.

Näin ollen jos lapsen katsotaan esimerkiksi päiväkodissa olevan tarpeeksi fiksu esikouluryhmään, voisi hän osallistua siihen jo vaikka 3 tai 4 vuotiaana. Jos lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan jo 5 vuotiaana ja hallitsee perusmatematiikkaa, niin voitte kuvitella sitä turhautumisen määrää kun samat asiat opeteltaisiin uudestaan vasta 2 vuoden päästä. Pitäisi antaa mahdollisuus aloittaa koulu jo heti kun hallitsee tarvittavat taidot. Mielestäni luokkien yli hyppiminen ei ole hyvä asia, koska silloin menettää varmasti jotain. Miksi lasten pitää olla samanikäisiä samalla luokalla? Eiväthän he monesti päiväkodeissakaan ole samanikäisiä vaan ikääeroa voi olla samassa ryhmässä 3 vuotta.

Perusajatus siis että mentäisiin lasten kykyjen mukaan, ja jos koulua pitää viivästyttää tai tuntuu ettei vielä pärjää, pitäisi hänelle jatkaa esiopetusta ja antaa oppimiseen enemmän aikaa, jotta sitten seuraavana vuonna ne asiat on helpompi oppia.

Ehkä joku tähän haluaa sanoa että lapsien tulee antaa olla lapsia ja leikkiä vielä kun voivat. Ei ne koulupäivät ekaluokkalaisilla kovinkaan pitkiä ole ja usein ekaluokkalaiset ovat juuri niitä jotka pitävät koulunkäynnistä muutenkin eniten.

Helena Hovila

Mielenkiintoinen keskustelu. Opena haluan lisätä, että oppilaat kasvattavat ja opettavat myös toisiaan. Jari Korpelan idea siitä että on eri-ikäisiä luokassa on ihan kiinnostava. Lapset kehittyvät sopivan pienessä (n 20 oppilasta) luokassa yhdessä erilaisten tehtävien ja vaihtelevan opetuksen avulla ja erilaiset lapset pääsevät mukaan. Tukea tarvitaan joskus koko perheelle ja yksilölle, koulu tarvitsee yhteyttä nuorisotoimeen ja vapaa-ajan harrastuksiin. Ruotsissa on ollut tehokas yhteistyö vapaa-ajan ohjauksen kanssa. Pojilla on aktiivisuutta ja rohkeutta puhua ja osallistua ja he luovat intoa koko jengiin. Mamu-lapset kasvavat suomen kieleen ja yhteiskuntaan osana tervettä suomalaista luokkaa. Se on merkittävää kuinka hyvin lasten perheet voivat. Hyvä perhe kannattalee koululuokassa muitakin. Aktiiviset vanhemmat auttavat kasaamaan leirikoulukassaa, josta riittää niillekin joilla ei mene niin hyvin.

Opettajien pitää tehdä yhteistyötä niin tulee myös reilumpaa suhtautumista oppilaita kohtaan, kun eri aikuinen näkee lapsen uusin silmin. Pojat(jotkut) voivat todellakin tarvita lisävuoden eskarissa ja sitten vain mukaan oppimaan ja seikkailemaan. Koulu voi olla jännää puuhaa museoissa, retkillä, kiipeilyä ja seikkailua metsässä ja sitä luokassa istumista. Hyvä fiilis ja leikki antavat voimaa keskittyä. Ja myös maailma tarjoaa Rauhankoulua, globaalikasvatusta, ympäristökasvattajia - tervetuloa vain kouluun kaikki asiantuntijat - koulun on avoin oppimisympäristö.

Susanna Kaukinen

Kannattaa tutustua Maria Montessorin opetusmentelmiin. Montessori-kouluja on Suomessakin. Ratkaisee pitkälti niitä ongelmia, joita nykyinen koululaitos lasten riesaksi langettaa.

``` Montessoripedagogiikan pääperiaatteen voi kiteyttää: "Auta minua tekemään itse". Oppimistilanteessa montessori-ohjaajan tehtävä ei ole johtaa toimintaa, vaan tarjota apua kun lapsi itse sitä tarvitsee. Lapsella on vapaus valita työtehtävänsä itse ja hänelle luodaan työrauha tehtävän loppuun viemiseksi. '''

<= http://fi.wikipedia.org/wiki/Montessoripedagogiikk...

Risto Koivula

Se, että on "oppimisikäisenä", varhaisteini-ikäisenä jäljessä fysiologisessa ja sosiaalisessa kehityksessä, eli kyseinen erityinen oppimiaika kestää pidempään, ei suinkaan tarkoita, että lopputulos olisi HUONOMPI kuin niillä, jotka "aikuistuvat" ensimmäisinä. Itse asiassa monia "suuria neroja" kuten Darwinia ja Einsteinia on pidetty lapsena "jälkeenjääneinä". (Eistein väitti olleensa "varhaisteini" 20-vuotiaaksi.)

Edelleen fyysisessä kehityksessä edelläoleminen, jossa edistyneimmät tytöt voivat olla neljä vuotta edellä hitaimmin kehittyviä poikia (muistan kyllä...) ei tarkoita opillisessa kehityksessä edellä olemista.

Vahasalon hömpötys perustuu asiantuntemattomuudelle. Lisäksi hän sekoittaa oppimisen ja todistukset: tytöt saavat tuon takia parempia todistuksia, mutta jos he sillä tilapäisellä ohimenevällä edulla "syrjäyttävät pojat", on tehty muita pahoja virheitä. Vahasalo on tyhmimpiä kansaedustajia.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Täytyy muistaa,että ihminen oppii kaiken ikää. Varsinkin kun on halua ja motivaatiota ja vielä mahdollisesti sellainen työ missä voi kehityä. Työhön se oppiminen usein tyssää,tai ainakin hidastuu jos tehdään päivästä toiseen samat rutiinit. Yhteiskunta vaatii työtä,muutenhan maailma olis ihan toisenlainen. Jos nyt pojat kävis koulua kolme vuotta pidempään kuin tytöt,he jäisivät auttamatta jälkeen ja siitä koituisi melkoinen tappio.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

US:n toimittajalta voisi odottaa, ettei jätä tekstikappaleiden väliin kammottavaa väliä.

Terv. leiskapedantikko.

Jukka Mäkinen

Yleensä ei toimittajilta kannata odottaa mitään järkevää.
Saati sitten... enpäs sanokaan, ne bannaa mut taas.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

"Kammottavat" välit on nyt korjattu. Pahoittelen jos olen aiheuttanut mielipahaa.

Jukka Mäkinen

Joku voi lukea pieneltä kännyn näytöltä ja silloin ne kammottavat, ammottavat välit voivat häiritä pahastikin.

Käyttäjän JaakkoNurmi kuva
Jaakko Nurmi

Ei kannata pahoitella. Itse olen pahoillani, että kansakoulun toiselle ja kolmannelle luokalle satuin luokkaan, jonka opettajan oma poika sattui samalle luokalle. "Meidän lauri" oli ainoa joka jotain osasi, jolta kysyttiin, ja joka osallistui. Aamuhartaudetkin soitti harmoonilla "meidän lauri", muut siihen soittimeen eivät saaneet koskea.

Toimituksen poiminnat