*

lindapelkonen

Pitääkö köyhän lapsella olla mahdollisuus korkeaan koulutukseen?

Tulevaisuudessakin kaikilla on mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin motivaatiota riittää, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) syksyllä puheessaan Helsingin yliopistolla. Samaa toisti opetusminIsteri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) Ylen A-studiossa tällä viikolla. 

Itselleni opiskelijan taloudellisesti tiukka arki on vielä hyvin muistissa. Koska en ole syntynyt kultalusikka suussa, oli pakko tehdä töitä koko opiskeluaika. Otin myös yli 15 000 euroa opintolainaa. Silti oli tiukkaa, ja opintoaika venyi niin pitkäksi että opintotukikuukaudet loppuivat pahasti kesken. Yliopistossa ei myöskään enää voi roikkua vuosikausia, vaan joutuu erikseen anomaan lisäaikaa opinnoille joka lukukausi. Jännitin vuosia saanko tarpeeksi opiskeluaikaa, jotta ehdin saada loputkin opinnot työn ohella tehtyä. Maisterintutkinnon saamiseen meni itselläni 9 vuotta. Olisi ollut varmasti paljon nopeampaa, jos ei olisi ollut pakko käydä töissä niin paljon.

Jos opintotukea leikataan 100 eurolla kuukaudessa, väitän, että itseni kaltaisten köyhien opiskeluun se vaikuttaa dramaattisesti. Hallitus esittää samalla opintolainaan korotusta. Esimerkiksi 100 euroa kuukaudessa enemmän lainaa yhdeksänä kuukautena vuodessa merkitsee viidessä vuodessa 4500 euroa. Jos olisin itse ottanut tuon verran enemmän lainaa opintolainani olisi ollut opintojen päättyessä yli 20 000 euroa. Moni voi olla sitä mieltä, että se ei ole vielä kovin paljon ja kyllähän ennen vanhaan otettiin isoja opintolainoja mukisematta. Pari vuosikymmentä sitten oli selvää, että jos hankkii itselleen yliopistotutkinnon, pääsee hyvään työhön ja palkka on hyvä. Edelleen esimerkiksi lääkäreiksi opiskelevat voivat varmasti surutta ottaa suuriakin lainoja, mutta monella alalla maistereiden palkat ovat samaa tasoa kuin esimerkiksi tehdastyöläisten tai paperimiesten palkat.

Itsekään en pysty maksamaan opintolainaani kovin nopeasti. Siihen menee tällä palkalla ja asumisen hinnalla (vaikka asun lähiössä pienessä yksiössä) noin 10 vuotta. Voin vain kuvitella millaisessa pinteessä ovat ne, joilla on enemmän lainaa ja pienempi palkka.

Niille tiedoksi jotka eivät ole joutuneet köyhyyttä kokemaan: 100 euroa kuukaudessa on monelle iso raha. En usko, että olisin itse pystynyt valmistumaan maisteriksi yliopiston vaatimassa ajassa, jos hallituksen kaavailemat uudistukset olisivat olleet voimassa aloittaessani opintoni. Nuukailu ja köyhyys kuuluvat opiskelijaelämään, mutta nälkää ja toivottomuutta siihen ei pitäis kuulua kuin korkeintaan satunnaisesti.

Toki voidaan pohtia, onko Suomessa liikaa koulutettuja ihmisiä, ja pitääkö jokaisella olla mahdollisuus opiskella maisteriksi asti. Hallitus voisi rehellisesti sanoa ääneen, että köyhien ei tarvitse olla koulutettuja, koska siihen suuntaan opintotukeen tehtävät leikkaukset johtavat. On melko naivia väittää, että kaikilla olisi mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin motivaatiota riittää.

Jos tehdään isoja leikkauksia koulutukseen, tutkimukseen ja opintotukeen, on turha toivoa, ettei se vaikuttaisi suomalaisten osaamiseen ja uusien innovaatioiden syntymiseen. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (119 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Lahjakkuuksille tulisi turvata mahdollisuus opiskeluun vanhempien varallisuudesta riippumatta vaikkapa riittävien stipendirahastojen avulla.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Hyvä idea. On sääli, jos parhaat lahjakkuudet jäävät tekemään sellaista suorittavaa työtä, jossa potentiaali ei pääse loistamaan.

Käyttäjän rvuolle kuva
R. Paul Vuolle

"On sääli, jos parhaat lahjakkuudet jäävät tekemään sellaista suorittavaa työtä, jossa potentiaali ei pääse loistamaan."
Tämä jäi pahasti soimaan päässäni...

Tässä nimenomaan on Suomen ongelma. Aina kuvitellaan tärkeä ja suuresti palkittava työ on vain sitä jos se vaatii yliopistokoulutuksen. Loistamaan pääsee kaikissa töissä, se on itsestä kiinni.

Mennään Sveitsiin ja Saksaan. Siellä, etenkin Sveitsissä, esimerkiksi toimii oppisopimusjärjestelmä aivan mainiosti ja on suurelta osin vaikuttanut siihen että nämä maa on erittäin innovatiivinen ja menestykesellinen tuotteiden tuotteistamisessa ja myymisessä (nimenomaan PK-sektorilla). Näissä maissa opiskelija saa pientä palkkaa yritykseltä ja samalla opetusta ammattiin. Opiskelija on heti valmis työhön ja kun oppiminen etenee niin haasteet kasvavat. Kaikki hyötyvät: yritykset, veronmaksaja (verot pienemmät),opiskelija, jne..
Tähän ei opiskelijan ura pääty, vaan jos asioiden teoreettinen tausta enemmän kiinnostaa niin voi jatkaa opiskeluja esim. opistoissa, yliopistoissa.
Tämän takia Sveitsistä löytyy osaajia huomattavasti enemmän kuin esim. Suomesta.Suomesta on erittäin vaikea löytää henkilöitä jotka haluavat tehdä"suorittavaa työtä". Koska ei olla opittu, että kaikissa töissä saa ja pitää suorittaa.
Olen itse kaksinkertain inssi, asun Saksassa ja Sveitsissä, ja johtanut monissa maissa monenlaisia työtekijöitä (tai sellaisiksi itseään kutsuvia henkilöitä).

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen Vastaus kommenttiin #80

"Sellainen suorittava työ jossa potentiaali ei pääse loistamaan" ei tarkoita automaattisesti yliopistokoulutusta. Olen itsekin käynyt ammattikoulun ja toiminut monessa duunarityössä enkä missään tapauksessa väheksy sitä. Myös toimittajan työ on osittain hyvinkin suorittavaa.

Olisi paljon hedelmällisempää käydä keskustelua jos lähes jokaista lausetta ei luettaisi "kuin piru raamattua" ja ymmärrettäisi tahallaan väärin.

Käyttäjän rvuolle kuva
R. Paul Vuolle Vastaus kommenttiin #83

Vastaus alkuperäiseen kysymykseesi: Kyllä pitää!

Halusin tarjota toisen näkökohdan ja hyväksi todetun toimintamallin ulkomailta. Siinä mallissa esim. köyhillä on mahdollisuus koulutukseen ja hyvinkin korkeaan koulutukseen. Eikä tarvita juurikaan valtiontukia ja opiskelijan velka on olematon tai hyvin pieni.

Minusta Suomen malli on hyvin yksipuolinen.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Pitää myös muistaa, mitä vanhempien varallisuudesta riippumattomuus oikeasti tarkoittaa, eli sitä, että vanhempien tuloja ei aleta syynätä myöskään niissä tapauksissa, että ne olisivat korkeatkin. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on viimeisen puolen vuosisadan aikana alettu mennä kohti edistyksellistä periaatetta, jonka mukaan vähennetään oletuksia vanhempien elatusvelvollisuudesta täysi-ikäisiin jälkeläisiin tai suvun elatusvelvollisuudesta vanhuksiin.

Jyrki Paldán

Miksi pitäisi tehdä tuollainen sekoitus, jossa pieni lahjakkaiden vähemmistö pääsee opiskelemaan sosioekonomisesta asemasta huolimatta, mutta loppupaikat rajaisi varallisuus? Miksi vain pieni osa paikoista pitäisi valikoitua meriittien mukaan ja loput sitten ihan vain syntymälotolla, sen sijaan että kaikki paikat jaettaisiin meriittien ja soveltuvuuden mukaan, kuten ennen opintotukimuutosta(tai kuten Englannissa ns. "pehmeällä opintolainalla")?

Pekka Heliste

Näin on, saako vain lahjakkaimmat 1 % köyhien lapsista opiskella ?

Saako loput paikat täyttää varakkaiden keskinkertaiset tai heikot lapset ?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

"kuten Englannissa", :)) huutonaurua! Siellähän ei tausta juurikaan vaikuta...

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #29

Itseasiassa Englanti on koulutuksen suhteen todella mielenkiintoinen tapaus. Sosioekonominen liikkuvuus tulojen ja varallisuuden suhteen on jossain kastijärjestelmässä elävien kehitysmaiden tasolla, mutta liikkuvuus korkeakoulutuksen suhteen on kilpailukykyinen pohjoismaiden(ja muutaman poikkeuksen, riippuen hieman mittarista) kanssa, kaikkien muiden jäädessä kauas taakse.

Tuo johtuu oletettavasti siitä että vaikka Englannissa koulutus maksaa tolkuttomasti(lukukausimaksut elämisen lisäksi!), ja vaikka opiskelut rahoitetaan velalla, ei köyhille synny tuosta juuri lainkaan loppuelämän rampauttavaa riskiä. Englannin opintolainajärjestelmä nimittäin toimii niin että kaikki laina otetaan julkiselta rahoituslaitokselta(SLC), ja jos tulot valmistumisen tai koulusta tippumisen jälkeen jäävät pieniksi, ei lainaa makseta takaisin lainkaan. Koskaan. Kokonaisuudessaan laina nollaantuu 25-vuoden päästä maksoi sitä tai ei. Ulosottoon siitä ei siis voi joutua, ja takaisin sitä maksetaan vain jos pääsee koulutuksen jälkeen kelvollisille tuloille.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #46

Tuollainen ei toimisi täällä Suomessa vaan laina on pakko maksaa jossainvaisheessa kokonaan pois oli se sitten opintolaina tai valtionvelka.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

"Lahjakkuuksille tulisi turvata mahdollisuus opiskeluun vanhempien varallisuudesta riippumatta vaikkapa riittävien stipendirahastojen avulla."

Samaa mieltä. Pitäisi mahdollistaa lahjattomille opiskelu vanhempien varoilla. Ei olisi keneltäkään pois. Ihmiset narsistisesti haluavat nähdä vaihtoehdot vain omien tarpeiden näkökulmasta ja haluavat kaventaa muiden ihmisten oikeuksia ja mahdollisuuksia.

Ei se ole tasa-arvoa, että estetään vanhempien rahojen käyttö. Eikä sekään ole tasa-arvoa, että vain julkisella rahalla saa opiskella. Kyse on silloin koulutuspalveluiden määrän säätelystä ja keinotekoisesta niukkuuden säilyttämisestä tavalla, mikä ottaa huomioon omat tarpeet muiden tarpeet sivuuttaen.

Suomessa ajatellaan, että jos yksi saa koulutuksensa ilmaiseksi ja joku toinen siitä joutuisi maksamaan, ei sitä voida hyväksyä epätasa-arvosyistä. Suomessa ajatellaan myös, että jos koululahjattomatkin ihmiset voivat saada opetusta, se sortaa koululahjakkaiden mahdollisuuksia opiskella.

Kumpikin argumentti on pielessä. Ajattelu kuitenkin mielletään oikeaksi, kun johdetaan perusteista mitkä olivat relevantteja 50-luvulla, vaikka ei ole enää. Silloin koulutus oli aidosti mahdollista vain varakkaiden vanhemmille. Tuolloin valittu ja oikeudenmukaiseksi koettu koulutuspaikan saamisen peruste oli ehkä oikeudenmukaisin, mutta tänäpäivänä sen mukainen ajattelu on muuttunut epätasa-arvoa ylläpitäväksi tekijäksi.

Tasa-arvo syntyy kun kaikille mahdollistetaan opiskelu ja tarjotaan aito valinnan vapaus opetuksen saamisen suhteen. Jos ei tutkintoon tähtäävänä lähiopetuksena, niin ainakin digitalisaation avulla omaehtoinen etäopiskelumahdollisuus tarjoamalla.

Lahjakkaille varattomille voidaan mahdollistaa opiskelu julkisen varoin ja omin varoin opiskeleville voi myös olla kiintiöt. Eikä tämän tarvitse tarkoittaa koulustarjonnan vähenemistä. Enemmänkin koulutuspalveluiden tarjonta lisääntyisi.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Tuo on hyvä pointti myös tuo, että koulutuspalvelut saattavat myös laajentua ja lisäksi myös työllistää enemmänkin, kun poliitikkomme tekevät Suomessa fiksuja päätöksiä. Koulutusvienti voi olla aidosti Suomessa uusi kasvuala.

Kysyntäähän maailmalla on ollut Suomen koulutuspalveluista, esim. Suomen erinomaisten PISA- tulosten seurauksena.

Ihan suoraan tekstistäsi ei perustelusi kautta avaudu, että miten nykyinen järjestelmä mielestäsi pitää yllä epätasa-arvoa. Voisitko tätä pikkuisen avata?

Olin muistaakseni vuonna 2010 kuuntelemassa Educa- messuilla Suomen PISA- tulosten pohjalta esitystä. Silloin yhtenä Suomen vahvuustekijänä oli, että peruskoulujärjestelmä on hämmästyttävän yhdenmukainen Etelä-Suomesta pohjoisimpaan Lappiin. Eli kovin suuria heittoja ei ole testin tulosten tasossa riippumatta, että missä päin Suomea koulu oli.

Siihen on yhtenä tärkeänä syynä Suomen korkeakoulutasoinen oppettajankoulutus. Joka ei ole arkipäivää maailmalla lähellekään kaikkialla. Eli Suomessa opettajat ovat tasaisen korkatasoisia. Muualla on usein toisin.

Tietenkin voi ajatella, että hyvin yhdenmukainen peruskoulu voi olla tavallaan myös lahjakkuuksia hukkaava. Koska lähes kaikki lapset joutuvat samanlaisen "siivilän" läpi.

Jos siis tarkoitit peruskoulun tasa-arvoa, menee tämä pikkuisen kyllä blogin aiheesta sivuun.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #104

"Ihan suoraan tekstistäsi ei perustelusi kautta avaudu, että miten nykyinen järjestelmä mielestäsi pitää yllä epätasa-arvoa. Voisitko tätä pikkuisen avata?"

"Jos siis tarkoitit peruskoulun tasa-arvoa, menee tämä pikkuisen kyllä blogin aiheesta sivuun."

Suomessa poikkeuksetta kehutaan PISA-koulua ja kuvataan ongelmattomaksi osaksi koulujärjestelmää. Omasta mielestänikään ongelma ei ole siellä opetuksen tasossa. Tämän blogi-kirjoituksen aihe oli vähävaraisten mahdollisuus saada korkeakoulutusta. Varallisuus koulutusta rajoittavana tekijänä tuntuu pysyvän pysyvästi keskusteluissa ainoana Suomesssa opiskelua rajoittavana tekijä, muuttuivat mahdollisuudet siltä osin kuinka loistavaksi tahansa. Huolimatta siitä, että on olemassa muitakin syrjiviä tekijöitä, mihin pitää myös kiinnittää huomio.

Toivon kaikille mahdollisuutta saada opetusta. Näen asian niin päin, että taloudellisten seikkojen ei tarvitse rajoittaa kenenkään opiskelua, oli köyhä tai tyhmä, jos uskalletaan muuttaa ajattelu ja hyväksytään samojen opiskelupaikkojen tarjoaminen tasa-arvoisesti erilaisilla perusteilla ja jos hyväksytään useampi rahoitusmalli toimivaksi rinnakkain. Ihmiset olisivat tyytyväisempiä, jos ihmisten annettaisiin mahdollisuus parantaa omia pärjäämisen edellytyksiään yhteiskunnassa niistä lähtökohdista, minkä osalta heillä on onni ollut myötä. Jollekin se voi olla sopivat perintötekijät, jollakin toisella mahdollisuus rahoittaa omaa opiskeluaan omista rahoista.

Tässä blogissa halutaan puhua köyhien oikeudesta saada korkeakoulutusta ja vain sen turvaavasta rahoituksesta. Miksi ei saisi puhua koulutuksen rahoittamisesta mallilla jolla taataan opiskelu taloudellisista ja synnynnäisistä taustasyihin katsomatta? Siksi ettei ihmiset usko voivan olla olemassa tai sallita olevan muita vaihtoehtoja rakentaa hyvinvointivaltiota, kuin mikä 60-70-luvulla käsikirjoitettiin.

Ehdotustani en perustele vähävaraisuudella. Pidän koulutuspaikkojen jakoa yksipuolisena ja syrjivänä. Eri tavalla lahjakkaiden yhtä lailla tärkeät opetuksen saamisen tarpeet eivät tule välttämättä nyt huomioiduksi. Monen jatkokoulutus ja opetuksen saaminen haluamaltaan alalta hankaloituu tai estyy peruskouluvaiheessa syystä tai toisesta.

Suomessa pidetään ihmisten erottelun jatkokoulutukseen päästettäviin olevan siinä vaiheessa oikeudenmukaista, ja pidetään hirveää huutoa jos on pienikin teoreettinen mahdollisuus että jollakin opiskelu myöhemmässä ikävaiheessa estyy.

Ei synnynnäiset erot ihmisten välillä ole sen oikeudenmukaisempi peruste jakaa koulutuspaikkoja kuin mitä taloudelliset tekijät ovat. Ehkä jopa päinvastoin. Pitäisi siirtyä mahdollisuuksien edistämiseen ja varmistamiseen, ja luovuttava niukkuutta tarjoavasta mahdollisuuksien tasa-arvosta.

Kuvailin siis ongelman tai puutteen nykyjärjestelmässä. Sen korjaamiseksi esitän radikaalimpaa muutosta koulutuksen järjestämiseen sen vuoksi, että sillä voitaisiin ottaa huomioon vähävaraisten vanhempien mahdollisuus saada koulutusta, vaikka sallittaisiin varakkaampien vanhempien opiskeleminen.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #113

Ok. Nyt ymmärsin paremmin.

Voi olla myös niin, että pelkästään taloudellinen näkökulma oppimisjärjestelmiä kehitettäessä on liian kapea, jos ymmärsin oikein sanomasi.

Tutkimukset (joihin opetusjärjestelmän laajat muutokset perustetaan) kuitenkin usein perustuvat mm. sosioekonomiseen asemaan. Koska se on yksi mittari, joka on helpohkosti mitattavissa tai numeroina ilmaistavissa.

Muunlaisissa kriteereissä haasteena on se, että kuinka ne saadaan jollain tavalla laskennallisiksi. Koska yhteiskunnassamme asioita mitataan numeroina. Joka itse asiassa juuri voi tuottaa haittavaikutuksia, eli hukataan lahjakkuuksia. Siitä olen samaa mieltä.

Kuinka esim. mitata jotain laaja-alaisempaa ilmiötä, kuten luovuutta tai vaikkapa empatiaa? Siihen ei ole olemassa kunnon välineitä. Ainakaan vielä.

Mittareita taas käytetään kaiketi sen vuoksi, että maassamme myös opetusresurssit ovat rajalliset. Kuten monet muutkin resurssit.

Siihen taas on tullut uusi ratkaisu netin kautta: Ilmainen kurssitarjonta. (Open source courseware). Tämä ei tietenkään ratkaise nykysysteemin ongelmia. Se kyllä auttaa löytämään sellaisia kursseja tai opetussisältöjä, joita nykysysteemi ei toisinaan tarjoa.

Oppiminen on kyllä paljon laaja-alaisempi ilmiö, kuin pelkkä koulunkäynti.

Siksi luen paljon artikkeleita ja katson myös erilaisia asiantuntijavideoita. (Esim TED-videot, nettiseminaareja jne.)

Ropi Jarrela

"100 euroa kuukaudessa on monelle iso raha. "
Tuo pitää paikkansa. Ja moni ei halua lainaa elämiseen ottaa. Toisaalta rikkaan perheen lapsi voi ottaa halpaa lainaa ja sijoittaa sen.
Aikoinaan sosiaalityö -lehdessä kerrottiin toimeentulotuen alikäytöstä todetan, että ongelma ei ole suuri koska alikäyttäjien saama tuki olisi yleensä varsin vähäistä, alle 170e/kk. Kenelle se on vähän, ehkä jollekin opiskelijalle?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Pitääkö köyhän lapsella olla mahdollisuus korkeaan koulutukseen?''

Köyhyys periytyy. Opiskelumahdollisuudet on Suomessa melko hyvät köyhille. Akateemisia on nyt työttömänä 70.000.

Pitäisi tehdä tutkimus heidän vanhempiensa varallisuudesta.

Käyttäjän MarinaLindqvist kuva
Marina Lindqvist

Pitää ja on. Sukuni köyhät naiset ovat opiskelleet yliopistoissa jo liki sadan vuoden ajan, stipendeillä tietysti. Olin itse ensimmäisten lainalaisten joukossa, ja se laina oli maksettu vasta kun olin melkein viisikymppinen. Ei ongelmaa. Mikä ongelma on nyt, en ymmärrä yhtään.

Reijo Jokela

"Siihen menee tällä palkalla ja asumisen hinnalla (vaikka asun lähiössä pienessä yksiössä) noin 10 vuotta".

Olisikohan pitänyt ottaa valinnaisena muutama talouskurssi? Jos ei akattemisesti koulutetun toimittajan palkalla pysty kuin 125 euron kuukausilyhennykseen, niin vika on täysin muualla kuin missään opintotukijärjestelmässä, tai yhteiskuntarakenteissa.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Jos tiedät nuorten toimittajien palkat ja pääkaupunkiseudun vuokratason et ihmettelisi yhtään.

Reijo Jokela

Kannattaisi varmaan vaihtaa työnantajaa, jos ei Uusi-Suomi pysty edes siivojan palkkaa tarjoamaan toimittajalle, jolla on akateeminen koulutus. Nimittäin silläkin ihmiset joutuvat huomattavasti suurempia lyhennyksiä hoitamaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Aika tylyä alkaa kommentoimaan ihmisen elämää tietämättä olosuhteista yhtään mitään.

Suomessa sattuu olemaan niin, että koulutetunkin ihmisen ostovoima on Euroopan huonoimpia.

Suomessa sattuu olemaan niin, että:
- Asuminen on kallista.
- Ruoka on kallista.
- Autot ovat kalliita.
- Asuntojen lämmitys Suomessa maksaa paljon.
jne jne jne.

Mitä jos on vaikka niin, että haluaisi jättää pelivaraa yllättävien menojen varalle? Elämässä kuitenkin tulee yllätyksiä. Ja toisinaan ne yllätykset maksavat rahaa. Sellaiseen ei tarvita kummoistakaan taloustieteen kurssia.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Näin on. Normaalia elämää pitää pystyä viettämään vaikka olisi opintolainaa. Ja siihen kuuluu myös yllätykset ja niihin varautuminen.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #12

Normaali elämä (henk.koht. talouden osalta) on täysin subjektiivinen käsite.

En aio kysyä, paljonko tienaat ja paljonko käytät rahoja mihinkin, mutta fakta on se, että jos henkilökohtainen talous on balanssissa, tulot = pakolliset menot + lainanlyhennykset + X, missä X on muu elämä ja säästäminen. X tässä vaihtelee hyvin paljon yksilöiden välillä. Pointti vaan sanoa, että et argumentoi sen puolesta, kuinka kauan 15 000 euron opintolainan takaisinmaksuun menee aikaa vaan sen puolesta, mikä on oma näkemyksesi mukavasta normaalista elämästä.

Voin esim. omasta elämästä sanoa, kun sain maisteritutkinnon valmiiksi 5 vuotta sitten, päädyin tutkimusavustajaksi. Tutkimusavustajan bruttopalkka oli alle 2000 eur/kk. Vaikka olisin maksanut vuokraa 1200 eur/kk (60% bruttopalkasta ja 70% nettopalkasta), minulla olisi jäänyt yli 125 euroa kuussa varaa lyhentää opintolainaa. Vaikka olisin tienannut 1000 eur/kk, olisin pystynyt lyhentämään lainaa yli 125 eur/kk.

Ihmiset ovat erilaisia. Osa haluaa maksaa nopeasti lainan pois ja sen jälkeen nauttia velattomasta elämästä, osa maksaa ihan minimisummaa 20 vuotta ja kasvattaa lainanhoitokuluja. Närkästyin ainakin itse jonkin verran Jounin kommenteista ja tästä -- ei vaan ole mitään yleistä "inhimillistä" kuluttamisen minimitasoa. Kaikki on kiinni siitä, mihin on tottunut. Varsinkin kun ihmisen on vaikea tottua muutokseen ja hillitä kulutustottumuksia myöhemmin, olisi paljon helpompi säästää elintasossa heti opiskeluajan jälkeen, kun vielä on hyvässä muistissa askeettisempi elämä. Myöhemmin kitsastelu tuntuu paljon ikävämmältä.

Toinen on se, että jos nyt pystyt opintolainan maksamaan kuitenkin työssäkäyvänä pois, ei kai siinä ole mitään ongelmaa vai pitäisikö palkasta jäädä paljon enemmän käteen? Toivoisin itse, että opintolainan takaisinmaksulla ei vainottaisi niitä, jotka eivät sitä pysty maksamaan. Töissäkäyviltähän se raha joka tapauksessa otetaan tavalla tai toisella. Jos ei suorina lainalyhennyksinä, niin opiskeluajan isompi opintorahakin maksettaisiin pois veroina. Ei se raha tyhjästä synny.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Listaa olisi vielä hyvä mainita että
Suomessa vakuutukset ovat kalliita,
Yllättävät menot ovat kalliita,
Terveydestään huolehtiminen on kallista,
Vedenkulutus on kalista,
Sähkönkulutus on kallista,
Ja sähkön siirto kallistui juuri joitain päiviä sitten lisää.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#10
Suomessa valtaosa kaikista hinnoista on veroa, joten se siitä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #35

50%-60% hinnasta on aina katetta joka menee yrityksen pysyvien ja muuttuvien kulujen maksamiseen joihin sisältyy veroja kuten sähkövero, polttoainevero, yhteisövero jne. Lisäksi hinnan päälle on vielä lisätty 10%-24% arvonlisäveroa, että siinä miettimistä niille joidenmielestä suomessa on luovuttava alennetuista arvonlisäverokannoista.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #50

#50
Höpsis. Nyt kun olet työtön, niin lue Kauppakorkean kaikki kirjat tuoteryhmätasolla.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #60

Tuo 50% kate on ihan peruskauraa kauppiksen kannattavuudrn tunneilta. Noin korkea tosin muodostuu siitä että halutaan tehdä vielä kannattavaa voittoa pakollisten kulujen jälkeen.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Uusi Suomi on hyvä työnantaja.

Kuten edellä totesin: "Voin vain kuvitella millaisessa pinteessä ovat ne, joilla on enemmän lainaa ja pienempi palkka."

Reijo Jokela

"Mitä jos on vaikka niin, että haluaisi jättää pelivaraa yllättävien menojen varalle? Elämässä kuitenkin tulee yllätyksiä. Ja toisinaan ne yllätykset maksavat rahaa. Sellaiseen ei tarvita kummoistakaan taloustieteen kurssia".

Toki näin voi olla, mutta pitääkö siinä tapauksessa itkeä ettei kykene lainaa lyhentämään, jos samanaikaisesti kerää rahaa tilille?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Harrastatko ihan huviksesi yleistä tylyttämistä?

Oikein vielä julkisesti ja omalla nimelläsikö?

Meinaatko, että sillä saadaan Suomi nousuun yksi ihminen kerrallaan? Vai oletatko, että sillä saat oikein fiksun ja filmaattisen miehen maineen?

Eräs tuttu kertoi kerran ruotsinlaivalla kuulleensa, kun nuori äiti lohdutti kiukuttelevaa lastaan: "Mikä se lasta vituttaa?"

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

En väittänyt etten pysty lyhentämään lainaani. Kirjoituksen tarkoitus oli havainnollistaa, miten paljon maisterintutkinto Suomessa maksaa.

Reijo Jokela

Maisterintutkintohan on ilmainen.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #20

Reijo Jokela

Ei se suinkaan ilmainen ole, mutta suomalaiselle se on maksuton. Verorahoilla Suomessa pidetään yllä koulutusta sekä opiskelijoiden tukijärjestelmää.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Itse suosisin osittaista meritokratiaa korkeakouluihin. Kenenkään ei pitäisi saada opiskella vain opiskelun vuoksi.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Monenko ihmisen tiedät opiskelevan "vain opiskelun vuoksi"?

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Ainakin kymmenen vuotta sitten puhuttiin vielä nelikymppiseksi opiskelijoista.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen Vastaus kommenttiin #32

Vuonna 2005 ja sen jälkeen yliopistossa aloittaneet eivät voi roikkua yliopiston kirjoilla loputtomiin kuten aiemmin. Viisi vuotta on tavoiteaika ja lisäaikaa saa jos yliopisto katsoo, että opinnot ovat edenneet tarpeeksi ja valmistuminen on lähellä. Tutkintoon saa myös vain tietyn rajoitetun määrän opintotukikuukausia.

Käyttäjän anttiolavisalonen kuva
Anttiolavi Salonen Vastaus kommenttiin #32

Tuota, yliopistolta löytyy myös niitä tieteenhaaroja opiskeltaviksi, jotka edellyttävät esim. tiettyä pohjakoulutusta ja jonkinasteista ymmärrystä opiskeltavasta alasta. Menee usein väistämättäkin sinne päälle nelikymppiseksi opiskelu. Mutta mielestäni se ei ole lainkaan huono asia. Päin vastoin.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Vihreitten Niinistöhän vallan ajaa ajatusta että opiskelu on opiskelijan työtä. Työtähän tehdään elannon saamiseksi ,ainakin minä ja moni muu niin tekee. Tästä pääsee helposti siihen vihreitten totuuteen että opiskellaan opiskelun vuoksi.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Hyvä idea. Miten sen käytännössä toteuttaisit?

Moni köyhempi opiskelija joutuu tekemään niin paljon töitä, että arvosanat väkisinkin kärsivät.

Reijo Jokela

40% opiskelijoista edes nostaa lainaa, joten noita köyhiä ei taida sitten kovinkaan paljon joukossa olla.
Muutamia päiviä sitten muuten käytiin keskustelua siitä kuinka opiskelijat valittivat, että opintotuen tulorajat ovat liian alhaiset, kun ei saa tienata, kuin 12 000 vuodessa, jos opiskelee 9 kk/v, ennen kuin tuet leikkaantuvat.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #22

Oikeinko meinaat, että sitten vasta on köyhä, jos nostaa opintolainaa?

Kun kaikki tietävät, että opintolainaa nostamalla on luvassa 10-20 vuoden köyhyysloukku. Moni kitkuttelee mieluummin sillä satasella kuussa. Tai ottaa loppuunpalamisen riskin ja käy samaan aikaan työssä. Työelämä on nykyään hyvin vaativaa. Niin on opiskelukin. Kokeile ihan vaikka huviksesi.

Vakituisia työsuhteita ilman YT-kierrettä ja elämänmittaisia työuria on enää unissa.

Tuoreessa muistissa on, kuinka korot voivat pompata hyvinkin korkealle.

Ja yleisessä tiedossa on, että Suomi on pitkittyneessä lamassa.

Ja siihen yhdistät jonkin keskustelussa heitetyn mielipiteen tulorajoista.

Kovin vahvaa argumenttia noista ei kyllä saa.

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #24

No ei se argumentointi sielläkään kovin vahvaa ole, jos puhuu, että opintolainan nostaminen johtaa 10-20 vuoden köyhyysloukkuun.
Jos katsotaan miten maailmalla ovat opiskelijoiden asiat, niin Suomessa ollaan noiden heikennysten jälkeenkin todellista kultapossukerhoa.

"Vakituisia työsuhteita ilman YT-kierrettä ja elämänmittaisia työuria on enää unissa".
Ei se nyt aivan noinkaan ole. Esim. lääketieteellisestä ja oikeustieteellisestä valmistuvat todennäköisesti näkevät noiden unien toteutuvan. Myös monilla muilla aloilla.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #27

Uusia lääkäreitä valmistuu vuosittain 600 kappaletta.
Juristeja valmistuu vuosittain 500 kappaletta.

Yhteensä siis pikkuisen reilu tuhat ihmistä. Ja aika moni juristi työllistää itsensä, eli perustaa oman toimiston.

Sitten on moni muu ala. Jotka kaikki ovat enemmän tai vähemmän isojenkin muutosten kourissa.

Ja työttömyyttähän Suomessa on. Se on fakta. Satoja tuhansia suomalaisia. Tässä tilanteessa en suosittelisi kenellekään opintolainaa.

Milloin olitkaan viimeksi opiskellut?

Kirjoitat aiheesta, niin kuin siitä jotain tietäisit.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #28

Koko keski-Suomen alueella on pulaa lääkäreistä, ovat ihan tervetulleita tänne sillä lääkärijonojen venymiselle einäy loppua mutta ainakin Jyväskylässä työttömät on jo saatu häädettyä pois jonoista ja terveyspalvelujen ulottuvilta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #31

Suomessa(kin) on moni isompi systeeminen asiakokonaisuus solmussa.

Jos jotain kannattaa tsekata, jolla ratkaista näitä, niin ehkä "systems thinking" hakusanalla voi katsoa. Systeemiajattelu on itse asiassa ihmisille hyvin luontainen tapa hahmottaa asioita.

On helppoa pitää faktana, että ihmisten kohteleminen ihmisiksi on hyvä lähtökohta minkä tahansa systeemisen solmun aukaisemiseen.

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #28

"Ja työttömyyttähän Suomessa on. Se on fakta. Satoja tuhansia suomalaisia. Tässä tilanteessa en suosittelisi kenellekään opintolainaa".

Samaan aikaan kun opiskelijat huutavat, että veromaksajien maksamat rahat koulutukseen ovat sijoitus tulevaisuuteen sanot tuollaista. Eikö omat rahat sitten olekkaan sitä?
PS. rahoitin omat opiskeluni työskentelyllä en saanut opintotukea, enkä lainaa. Mikäs on muuten oma kokemuksesi tällaisesta? Kirjoitat kuitenkin aiheesta, niin kuin jotain siitä tietäisit.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #49

Ok. Siis yhdistät yleisiä opiskelijoiden argumentteja monista muista keskusteluista ja uutisista omiin yksityisiin kommentteihini.

Mikäpä siinä. Kukin toki tyylillään. Ei tuolla tyylillä ihan loogista keskustelua aikaan kyllä saa.

Kysyit minusta, joten vastaan:

Olen opiskellut 1990-luvulla TKK:lla. Ja tein töitä opintojen ohessa. No, opintoihin sillä oli vaikutusta jo silloin. Sittemmin opiskelin ilmailualalle 1995-1997. Ne opinnot olivat niin vaativia, että työnteko ei mitenkään enää onnistunut opintojen ohessa.

Teen parhaillaan diplomityötäni Aaltoyliopistolla. Tiedän jotain opintojen vaativuudesta 2010- luvulla. En pystyisi elämään opintotuella. Koska rahat eivät yksinkertaisesti riittäisi.

Olen työskennellyt yrittäjänä opiskeluideni aikana. Tosin paketti on niin vaativa, että keskeytin opinnot määräaikaisen yrittäjyyden ajaksi. 10-14 tunnin päivät opintoja ja 10-12 tunnin päivät yrittäjyyttä siihen päälle jättää turhan vähän aikaa muulle elämälle.

Tiedän, että 1960- luvulla moni teki töitä opintojen ohessa. Ja 1970- luvulla.

Ja tiedän, että opinnot ovat vuonna 2016 ainakin Aallolla hyvin vaativia. Varsinkin, jos pitäisi käydä työssä opiskelujen ohessa.

Ja tiedän, että niitä "kevyitä kivoja sisätöitä, joissa pääsee lepäilemään" opintojen ohessa ei enää vain enää ole.

Siksi tiedän, että moni opiskelija on aidosti vaikeuksissa. Ei se mitään pelleilyä ole, kun ihmiset ajetaan oikein ahtaalle. Siitä vasta veronmaksajille laskua kertyy, jos opiskelija päätyisi sairaseläkkeelle burn-out:in vuoksi. Tuuria lienee ollut, että olen sellaiselta välttynyt.

Suomessa on olemassa jonkinlainen myyttinen sankaritarina, että oikein kun on tiukoilla ja puilla paljailla, siitä luovuus vain lisääntyy. Tai että samat sankaritarinamaiset virheet tulisi kaikkien tuevienkin sukupolvien tehdä hamaan tulevaisuuteen. Vaikka maailma ympärillämme muuttuu todella paljon.

Opiskelu 2010- luvulla itsessään vaatii täyttä huomiota ja täyden työpanoksen.

Opiskelu vuonna 2016 on vaativaa. Ja ihan täysipäiväistä työtä. Olen tehnyt monia opiskeluihin liittyneitä ryhmätyöprojekteja siten, että työpäivät ovat olleet 12-14 tunnin mittaisia. Tätä opiskelu monesti on 2010- luvulla.

Ja niistä opiskeluprojekteista ei opiskelija saa mitään palkkaa. Vaikka ihan oikeaa työtä tehdään oikeita firmojen ongelmia ratkaisten.

Ja tunnen monia opiskelijoita, jotka käyvät samaan aikaan työssä.

Ja kyllä se vain näkyy siinä, millainen se todellinen panos on, mitä he pystyvät opintoihinsa laittamaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #24

''Ja yleisessä tiedossa on, että Suomi on pitkittyneessä lamassa.''

Suomen köyhtyminen ei ole lama, vaan pysyvä olotila pitkälle tulevaisuuteen.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #37

Juu ja fakta on, että toivottomuuden lietsominen ei tietenkään Suomeakaan auta.

Mitenkään.

Kyynisyyteen ei kannata kenenkään itseään turhaan upottaa.

Itse uskon, että toivoa on. Paljonkin.

Ja on paljonkin mahdollisuuksia tehdä fiksuja asioita.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #38

#38
Suomessa ei tehdä mitään kuin pakon edessä. Luottoluokitus on vielä AA+.

Mitään ratkaisevaa ei tule tapahtumaan vuosiin. Velka jatkaa kasvuaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #39

Suomessa on moni systeeminen asia solmussa. Se on totta.

Mutta ei vain Suomessa, kuulehan.

Eikä se hyvä ihminen mikään kohtalo ole. Suomellekaan.

Miksi niitä solmuja ei ole aikaisemmin osattu avata?

Ehkä onkin niin, että aikaisemmin ei ole ymmärretty, kuinka moni asia vaikuttaa toisiinsa.

Esim:
1. Lupaviidakko johtaa siihen, että yrityksiä ei perustetakaan.
2. Verotus ja muut veroluonteiset maksut johtavat siihen, että kasvua ei synny.
3. Kuluttajien huono ostovoima estää palveluiden kehittämistä.
4. jne jne jne.

Kyllä tämäkin vyyhti saadaan purettua. Olen 100% varma siitä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #44

#44
Meinaatko Jouni, että niiden tuhotun 66.000 yrittäjän lapset perustaa Suomen yrityksen?

Ei ne perusta. Tiedän asian sisältäpäin.

Kaikki aineisto on julistettu 100 -vuodeksi salaiseksi, joten voit päätellä kuinka kauan alamäki Suomessa jatkuu.

Lue Jouni tämä plogi ja tiedät, että ei ole tulossa uusia yrityksiä.

http://lainakatto.blogspot.fi/2016/03/maksujarjest...

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #45

Kiitos Pekka.

Nyt vasta ymmärrän, mitä olet tahtonut sanoa.

Tuo on tärkeä asia. Monen linkittämäsi kaltaisen yrittäjän luottamus yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen on rikkoutunut. Ja se vaikuttaa heidän läheisiinsä. Ihan systeemiajattelun näkökulmaa taas kerran:

1. Yrittäjä A.B. on kokenut valtavan pettymyksen yhteiskuntaan.
2. Hänen läheisensä näkevät ja kokevat sen läheltä.
3. Yrittäjän läheisimmät päättävät, että ei ikinä maailmassa samaa tietä heille.
4. Yrittäjä A.B. kertoo koko elämällään samaa esimerkkiä kymmenien vuosien ajan.

=> Seurauksena luottamus yrittäjyyteen rikkoutuu monelta muultakin.
Koska yrittäjän esimerkki omasta elämästään on niin vahva.

Suvussamme on samanlainen tarina: Eräs sukulaiseni perhe takasi 1990- luvulla lainan eräälle yrittäjälle. Ja yritys meni nurin. Ja sukulaiseni perhe joutui lainan maksumieheksi. Ja sukulaiseni perheen vanhemmat kitkuttelivat, kunnes erosivat.

Näiden seurauksena suvussamme ei enää kukaan takaa kenenkään lainoja missään olosuhteissa eikä mihinkään tarkoitukseen. Koska elävät esimerkit ovat niin karuja.

Koska luottamus on rikottu moneen kertaan.

Suomessa ajatellaan usein, että kun luottamus on rikottu, sitä ei voida mitenkään korjata.

Vähän sama uskomus, joka Suomessa aiemmin oli hyvin vahva: Jos epäonnistut kerran yrittäjänä, et tule koskaan yrittäjänä onnistumaan.

Fakta vaan on, että useimmin ihmiset oppivat virheistään.

Ja lisäksi on niin, että rikottua luottamustakin voidaan rakentaa uudestaan. Totta kai sinisilmäinen ei kannata olla. Ja voi olla, että jotain kontrollimekanismeja joudutaan toteuttamaan.

Silti uusi alku on mahdollinen.

Kiitos Pekka, että autoit asiaa ymmärtämään. Suurin virhe, mitä Suomessa on tehty on ollut, että asioista ei ole puhuttu niiden oikeilla nimillä. Siksi ne samat virheet ovat toistuneet ja toistuneet. Virheitä on tehty pienessä ja isossa mittakaavassa. Uudestaan ja uudestaan. Joka on ihan turhaa.

Miten niistä virheistä voisi kukaan sivullinen mitään oppia, jos ne virheet aina vain lakaistaan maton alle kaikessa hiljaisuudessa? Ei mitenkään.

Siksi on tärkeää puhua asioista. Ja löytää keinot, että samat virheet eivät enää toistu.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #37

Köyhtyminen johtuu siitä, että Suomesta pumpataan rahaa ulkomaille

Suomi on Pohjolan Afrikka, siirtomaa, jota ryöstetään

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Toisen asteen opinnoista lähtien opintotuen voisi portaistaa opintomenestyksen mukaan.

Pekka Heliste

Lahjakkaita on vain n 1 % väestöstä . Korkeakouluettuja on n 23 % ikäluokasta

Pitääkö tuo 22 % tavisten osuus varata hyvätuloisten lapsille ??

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Itse olen ymmärtänyt niin että hallitus ei leikkaa pelkästään korkea-asteen opintukia vaan leikkaus uhan alla ovat myös toisenasteen opiskelijat sillä nyt halutaan nuoret peruskoulun jälkeen nopeammin töhin jotta kilpailukykyä saataisiin kirittyä. Kysyisin siis otsikossa ennemmin "pitääkö köyhän lapsellamolla mahdollisuus peruskoulun jälkäiseen opintoon" ja tiedän hyvin että toisenasteen opinnon puuttuminen kasvarraa syrjäytymisen riskiä. Itselläkään en ole syntynyt kultalusikka suussa ja äitini piti kyllä myös rautalusikatkin piilossa.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Olet oikeassa, että tulevaisuudessa köyhien opiskelu ylipäätään peruskoulun jälkeen vaikeutuu. Mitä enemmän rahaa sitä pidemmälle on helpompi opiskella. Jo toisen asteen koulutuksen hankkiminen voi olla vaikeaa ellei peräti mahdotonta jos on rahasta tiukkaa. Monia varmasti houkuttelee mennä suoraan töihin kuin kituuttaa opiskelijana vuositolkulla. Varsinkin kun koulutus ei aina edes takaa parempaa palkkaa. Ja onhan se opiskelu kuitenkin huomattavasti helpompaa jos vanhemmilla on vaikka pari sataa euroa maksaa kuukausirahaa tai ostaa lapselleen asunnon opiskelun ajaksi. Tämä on itselleni aika itsestäänselvää, joten mielestäni on aika härskiä, että ministerit puhuvat että kaikilla on mahdollisuus opiskella niin pitkälle kun motivaatiota riittää.

Onko toisella asteella myös rajoitettu opiskeluoikeuden pituutta? Yliopistostahan lentää ulos, jos ei opinnot etene tarpeeksi nopeasti. Tämä on ongelmallista niille, joiden on pakko käydä töissä. Eli jos leikataan opintotukea, pitäisi antaa opiskelijoille enemmän aikaa valmistua, jotta he voivat käydä töissä samaan aikaan kun opiskelevat.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Opintojen edistymistä on seurattu opintopisteiden määrällä per kuukausi.

Aallolla vaatimuksena oleva 5 opintopistettä kuukaudessa on ihan täysipäiväistä työtä tätä nykyä. Kurssien työmäärä vaikuttaa lievästi sanoen paisuneen vuosi vuodelta. Maailmassa tulee koko ajan lisää tietoa ja monestikaan sitä karsintaa ei ole tehty.

Sitä vaatimusta opinnoista kuukauttak kohden ollaan tiukentamassa.

Tässä yhden opiskelijan kertomus, kuinka hänellä opiskelun ja työn yhteensovittaminen on johtanut burn-out:iin. Onko meillä Suomessa oikeasti tällaiseen varaa?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #41

Enen opintopisteitä kerättiin opintoviikkoja ja lukukauden aikana niitä piti kertyä tietty määrä mutten muista enään mikä. Opinnon kokonaispituus oli kolmevuotta jollei olluk kaksoistutkintolainen joilla on mahdollisuus venyttää opinnot neljään vuoteen, paras kuitenkin oli jos ehti valmistua etuajassa. Opintoviikkoja sai myös ohjatuista harrastuksista ja vapaa-ajan toiminnoista ja sen ehdin kuitenkin enen valmistumistani kuulla että opintopisteinä ohjatusta harrastuneisuudesta ja aktiivisuudesta hyötyy vielä entisyä enemmän kuin mitä niistä hyötyi opintoviikkoina.

Kaarlo Kunnari

Linda Pelkonen ei näytä tietävän, että keskiasteen koulutuksessa ei 1950-60 luvun vaihteessa ollut mitään opintotukijärjestelmiä ja kuitenkin sen työläiseksikin opiskelevan piti maksaa elämisensä ja opiskelukustannuksensa. Jos olit varaton, se piti hoitaa tekemällä ilta- ja pyhätöitä ja lisäksi ottaa opintolainaa. Meidän sukupolvemme ei kokenut lainan maksua isompana ongelmana, olihan ammatti kuitenkin saatu ja päästy aputyöntekijän asemasta ylöpäin. Lahjakuudella ei silloin ollut suurtakaan merkitystä, koska lukioon menivät ne joilla oli varaa opiskella ja varattomat siirtyivät opiskelemaan ammatin. Oppikoulun pääsykokeissa testattiin ehkä sitä lahjakkuutta ja moni yli tuhannesta parhaaksi todettu opiskeli ammatillisissa oppilaitoksissa keskiasteella, koska leivän syrjään piti päästä kiinni ja se oli töihin päästyäkin niin niukkaa, että meni vuosia ennen kuin "kottia" palkasta (ennakkoa) ei tarvinnut nostaa jotta sai syödä. En ymmärrä nykynuorison asennetta, jossa kaikki pitäisi saada ilmaiseksi. Meille sodan aikana syntyneille teroitettiin kärsivällisyyttä vaurastumisen odottamisessa ja velvollisuutta auttaa vanhempia ikäluokkia. Nyt kun talous todella on kuralla pitäisi ymmärtää olla keikuttamatta tätä yhteistä venettä ja olla repimättä sitä pohjatulpppaa irti. Te kaikki olette hyväosaisia, te joilla opiskeluun kuluu 9 vuotta, olitte vaikka sitten joskus töissäkin. Minun naapurini poika opiskeli 1960 luvun alussa tuomariksi kolmessa vuodessa, koska oli pakko (rahaton) ja myöhemmin opiskelukaverit selittivät, ettei hän tule koskaan saamaan hyvää virkaa, koska ei hoitanut suhteita riittävästi Vanhan Kellarissa. Näin kävi, hän sai vasta yli 50 vuotiaana hyvän viran, sai kuitenkin.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

1950-1960 luvuilla oli runsaasti hanttihommia, joihin ei tarvittu koulutusta.

Nykyään niitä ei juurikaan enää ole. Ja työelämässä on muutenkin otettu "löysät pois". Työhön ei nykyään mennä juurikaan lepäilemään. Ja samaan aikaan opiskelu on koko ajan vaativampaa.

Maailma on muuttunut erittäin paljon. Ja muuttuminen jatkuu voimakkaana pitkälle ennakoitavaan tulevaisuuteen.

Ei pelkästään datan määrä kasva eksponentiaalisesti. Myös uuden tutkitun ja analysoidun tiedon määrä kasvaa erittäin kovasti.

Seuraavan 30 vuoden aikana maailmaan valmistuu enemmän väkeä oppilaitoksista, kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. Lähde: Sir ken Robinson:in TED-puhe.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Vielä 15 vuotta sitten opintotuki riitti aika hyvin elämiseen, vaikka oli aika lailla sama kun nykyään – 1500 markkaa vs 300 euroa. Siihen sitten asumislisä päälle, mutta en tunne montaakaan, jotka olisivat ottaneet paljoa lainaa. Itse otin vain pariin otteeseen, kuten ostaakseni tietokoneen. Ei toki mitään ylimääräistä voinut ostaa ja monilla ehkä menee vaatteisiin ja muuhun sellaiseen krumeluuriin paljon. No ehkä se riippui paljon paikkakunnasta – täällä Turussa opiskelija-asuntojenkin vuokrataso oli ehkä vähän toista luokkaa kuin pääkaupunkiseudulla. Hintataso lienee kyllä noussut vuosien saatossa, varsinkin siis vuokrataso.

Jari-Matti Mäkelä

Vuokrat ovat nousseet suhteessa opintotukeen, mutta TYS:llä on vielä noin 1000 yksiötä, joiden vuokrataso on sellainen, että pelkällä 9 kk:n opintotuella pystyy maksamaan 12 kk:n vuokran ja joka päivä opiskelijalounaan ja vuosittain TYY:n jäsenmaksun. Mihinkään muuhun ei raha sitten riitäkään. Kesäkuukaudet opiskelemalla saa 1615 euroa lisätuloja eli antaa rahat esim. 4,4 euron päivälliseen. Lisätyötä tämä teettää työtä noin 134 tuntia per jokainen kesäkuukausi Kelan vaatimusten takia.

Tietenkin jos laskee kaksiot ja kolmiot mukaan niin, että asuu esim. avoliitossa tai kimppakämpässä, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on useita satoja enemmän saatavilla.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"oli pakko tehdä töitä koko opiskeluaika. Otin myös yli 15 000 euroa opintolainaa. Silti oli tiukkaa, ja opintoaika venyi niin pitkäksi että opintotukikuukaudet loppuivat pahasti kesken"

Voitko avata vähän, millainen oli kulurakenteesi? Asuitko opiskelijasolussa vai omassa yksiössä tai kaksiossa? Paljonko vuokra oli? Oliko sinulla auto? Tupakoitko ja/tai käytitkö alkoholia?

Tasapuolisuuden nimissä kerrotaan omasta opiskeluajasta AMK:ssa:
- 3,5 vuotta meni 3 vuoden koulutukseen (4 jos välissä käyty asepalvelus lasketaan)
- Lainaa 2700e, josta tosin puolet meni silmäleikkaukseen
- Asuin 3 vuotta opiskelijasolussa 3km päässä Kuopion keskustasta
- Vuokra oli n. 170-220e/kk, elämiseen jäi n. 200e/kk
- Kolmantena vuonna kävin kerran viikossa iltatöissä, jolla tienasi ylimääräistä 120e/kk.
- Kämppiksien kanssa tehtiin kotiviiniä ja käytiin baarissa euron kaljoilla (normihintaisia baari-iltoja budjetti kesti kerran parissa kuukaudessa)
- Poltin sätkäsavukkeita
- En omistanut autoa tai muutakaan kulkuneuvoa polkupyörää lukuunottamatta
- Vanhemmilta tukea sillointällöin parikymppiä kuussa

Olihan se välillä tiukkaa, mutta en valittanut. Olin kiitollinen, että saa vähänkin tukea. Olen myös sitä mieltä, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa paljonko opiskelu tulee maksamaan. Jos on kerta pakko opiskella kalliissa Helsingissä, niin pitää myöntää se että siitä tulee kallista. Luokkakaverini halusi välttämättä oman yksiön, niin ihmekkö se että sitten vuorostaa söi paljon puuroa kun ollut muuhun varaa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Joillain ihmisillä on tosiaan toive opiskella pääkaupunkiseudulla.

Syy voi olla vaikka se, että Kuopiossa ei voi opiskella kaikkia tärkeitä tai kiinnostavia asioita. Tai ehkä ihmiset kokevat, että heidän kannattaa verkottua siellä, missä he aikovat myöhemmin työtäänkin tehdä. Voiko heitä siitä moittiakaan? Mielestäni ei. Eikä heitä mielestäni kuuluisi siitä rangaistakaan esim. opintolainan muodossa.

Onnitella voi, että löysit keinot pärjätä taloudellisesti.

Onko opiskelijan elääkseen pakko ottaa opintolainaa? Jos vaikka haluaa opiskella Helsingissä.

Tosiasia on, että hinnat nousevat. Asumisenkin hinta. Ja jostain syystä erityisesti Helsingissä.

Suomessa perustuslaki sanoo 6§:ssä, että ihmisiä ei saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan.

Opiskelun ilmeisesti on katsottu olevan hyväksyttävä syy, että voidaan vaatia elämisen rahoittamista lainalla. Tämä on perinnäinen käsitys asiasta.

Onko se enää nykyisin hyväksyttävä syy?

Olisiko Suomessa jo perustulon aika?

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Joillain ihmisillä on tosiaan toive opiskella pääkaupunkiseudulla."

Ja heidän täytyy tiedostaa, että Helsinki on Suomen kallein kaupunki.

"Onko opiskelijan elääkseen pakko ottaa opintolainaa? Jos vaikka haluaa opiskella Helsingissä."

On, jos haluaa saunallisen kaksion keskustasta autopaikalla. Ei välttämättä, jos asuu solussa jossain Itä-Helsingin perällä ja pyöräilee kouluun. Ainakin ensin mainitussa tilanteessa lainaa joutuu ottamaan paljon enemmän. Elämän valintoja.

Itsekään en välttämättä olisi lainaa tarvinnut jos olisin jättänyt käymättä silmäleikkauksessa ja en olisi ryypännyt/polttanut.

"Onko se enää nykyisin hyväksyttävä syy?"

Onko se joskus ollut hyväksytty syy?

"Olisiko Suomessa jo perustulon aika?"
Riippuu perustulon mallista. 2000e/kk-verottomana-jokaiselle-ikuisesti -mallin aika ei tule koskaan olemaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #72

No joo, ainahan voi kärjistää ja väittää, että saunallista kaksiotahan ne opiskelijat opintotuella haluavat maksettavaksi. Aika lailla todellisuuden vastainen väite tuo kyllä on.

Mitä jos asia ei olekaan niin? Luitko tätä kommenttia Hesarista?

Millaisia ajatuksia se sinussa herättää?

Niin että pääkaupunkiseudulla opiskelu. Mitä jos vaikka lentotekniikkaa ei korkeakoulutasolla voikaan opiskella Kuopiossa?

Tai monta muutakaan alaa. Kun niitä opetetaan yliopistoissa vain pääkaupunkiseudulla.

Jos kaikki opiskelijat pakkautuisivat Kuopioon nousisi asumisen hinta Kuopiossakin dramaattisesti. Itse en sellaista aluepolitiikkaa kannata.

Mistä ihmeestä muuten tempaisit tuon keksimäsi verottoman lukeman? Ihan kuin argumentoisit asiasta liioittelemalla.

Onko ehkä mielestäsi niin, että kun lähtee opiskelemaan, tulee pakottautua johonkin standardimuottiin? Ei saa seurustella, ei voi saada lapsia, naimisiin ei saa mennä jne jne jne.

Eipä monikaan ihminen enää nykyisin halua muutenkaan elää "muotin mukaista standardielämää". Joka sekään ei ole sinällään huono juttu.

Standardiputki ei ehkä kuitenkaan ole yhteiskunnan kannalta se parhain vaihtoehto. Onhan se toki turvallista. Kuuliainen ihminen ei paljoa venettä heiluttele.

Vaan kun yhteiskunnankin pitäisi uudistua. Koska tekninenkin kehitys nopeutuu. Jos kaikki laitetaan konformatiiviseen muottiin, tapahtuu yhteiskunnan uudistuminen lähinnä pakosta ja ulkoapäin. Kuulostaako mitenkään tutulta sellainen?

Olisikohan se itse asiassa Suomen ongelma laajemminkin?

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #75

"No joo, ainahan voi kärjistää ja väittää, että saunallista kaksiotahan ne opiskelijat opintotuella haluavat maksettavaksi. Aika lailla todellisuuden vastainen väite tuo kyllä on. "

Unohdin lisätä, että jos haluaa helikopterin laskeutumisalustan niin on vielä kalliimpaa.

"Millaisia ajatuksia se sinussa herättää?"

Ekana tulee mieleen, että ikävä jos edes nipistämällä tai valikoimalla ei voi opiskella ilman lainaa. Toisaalta jos opiskelija-asuntolankin vuokra on yli 300e/kk Helsingissä, niin eikö ole taloudellinen itsemurha muuttaa Helsinkiin opiskelemaan? Mutta miksipä ei ottaisi 80e lainaa per kuukausi loppuihin opintoihin jos vaihtoehtona on heittäytyä syrjäytyneeksi?

"Kun niitä opetetaan yliopistoissa vain pääkaupunkiseudulla. "

Tulisi varmaan halvemmaksi siirtää opistot muihin osiin maata kuin maksaa kaikille opiskelijoille Helsingin elinkustannusten mukaisia korvauksia.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #88

Ok.

Kannatat selvästi aluepolitiikkaa. Yliopistojen hajasijoitus maksaa aika lailla valtavasti. Ja tuo myös ihan uusia ongelmia.

Asuntojen hinnat romahtaisivat Helsingissä ja asuntojen hinnat nousisivat vastaavasti niillä paikkakunnilla, minne yliopistoja hajasijoitettaisiin.

Ei ihan fiksua, omasta mielestäni.

Pidät ilmeisesti liioittelua netissä kelvollisena muotona keskustella. (mainitsemasi helikopterilaskeutumisalustat ym.) Ei se kyllä ihan vakavastiotettavaa taida olla.

Onnea valitsemallesi tielle.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #89

"Kannatat selvästi aluepolitiikkaa."

En ole asiaa suuremmin tai syvällisemmin pohtinut.

"Asuntojen hinnat romahtaisivat Helsingissä"

En olisi aivan varma. Halvimpien asuntojen kysyntä varmasti pienenisi jonkun verran. Etkai kuvittele, että siirtämällä opistoja muualle Suomeen, KAIKKI Helsingin yliopistot ja korkeakoulut siirrettäisiin pois?

"Pidät ilmeisesti liioittelua netissä kelvollisena muotona keskustella."

Enimmäkseenhän nämä keskustelut ovat minulle viihdettä. Alkoipas rönsyillä. Palataanko takaisin vaikka siihen, että olisiko 80e/kk lainanotto liian kova hinta sille, että saa opinnot loppuun kuten linkkaamassasi jutussa?

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Aika henkilökohtaisia kysymyksiä, enkä nyt rupea tiliotteitani tänne avaamaan. Sen verran voin sanoa, että en ole opiskellut pääkaupunkiseudulla, olen asunut opiskelun aikana kimppakämpässä, poikaystävän kanssa yhdessä, kaverin kanssa yhdessä ja myös omassa yksiössä. Vuokrat ovat vaihdelleen 170 €-500 €:n välillä. 9 vuoden opiskeluun mahtuu monenlaisia vaiheita ja elämäntilanteita. Opiskelun alussa ja lopussa olen ollut kokopäiväisesti töissä. Välillä olen saanut sen verran säästöön, että en ole hetkellisesti tehnyt töitä kuin tosi vähän, ja keskityin enemmän opintoihin. En polta ja käytän alkoholia maltillisesti. Kuljin kaikki matkat kävellen tai polkupyörällä. Vanhempani maksoivat joskus junalippuni kun kävin kotona, ja isäni osti minulle polkupyörän. Kerran hän auttoi minut rahapulasta lainaamalla muutaman satasen. En tosin muista maksoinko ikinä takaisin sitä.

AMK on muuten vähän eri juttu kuin yliopisto, koska sen suorittaa huomattavasti nopeammin.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Kiitoksia vastauksesta.

Hain kommentillani sitä, että onko oikein valittaa opintotuen pienuudesta (ja pakosta ottaa lainaa), jos ei osaa suhteuttaa menojaan tulopuolen kanssa. Kertomasi mukaan sinä vaikutat ainakin jossain määrin osaavan. Eräs tuttu opiskelija taas ei selvästikään osaa kun käy viikottain ravintolassa, ostaa kalliita vaatteita että muita tavaroita ja sitten nillittää, kun opintotuki ei riitä.

"AMK on muuten vähän eri juttu kuin yliopisto, koska sen suorittaa huomattavasti nopeammin."

Talouteni oli tasapainossa ja olisin voinut käydä AMK:ta vaikka 20 vuotta velkaantumatta juurikaan (jos tukikuukausien rajaa ei oteta huomioon). Uuden opintorahaleikkauksen jälkeen se ei olisi ollut enää mahdollista ja olisi patistanut minua valmistumaan tavoiteajassa. Sitä hallitus varmaan tavoitteleekin.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen Vastaus kommenttiin #95

Varmasti on myös niitä opiskelijoita jotka törsäävät esimerkiksi vanhempienkin rahat opiskeluaikana. Toki aika vähällä oppii pärjäämään kun on pakko. Yliopisto-opinnot ovat sen verran haastavia, että töissä käyminen ja tavoiteajassa valmistuminen eivät suurimmalta osalta onnistu. Lisäksi hallitus on esittänyt opintoaikojen lyhentämistä. Mielestäni pitäisi tehdä päinvastoin eli jos opintotukea leikataan, pitäisi antaa opiskelijoille mahdollisuus valmistua pidemmässä ajassa, jotta töissä käyminen samalla on mahdollista.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #99

Muistetaan kuitenkin, ettei se tarkota että töissä pitäisi kokopäiväisesti. Kuten kerroin, pärjäsin tekemällä 4-6h töitä viikossa. Se ei vaikuttanut koulunkäyntiin mitenkään mutta boostasi sen verran tuloja ettei ollut hätää. Osa-aikatöitähän on Suomi nykyisin pullollaan.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Nyt pitäisi löytää yksi kappale köyhäksi luokiteltu ylimpään äö- määrään lukeutuva nuori joka ei ole voinut opiskella rahoituksen puutteen takia, vaan on joutunut varattomana tyytymään tavallisiin duuneihin tai työttömyyteen.

Sellaista ette kyllä mistään löydä joten esimerkkinä tämä tavallisiin hanttihommiin ainoana vaihtoehtona pakotettu köyhien vanhempien älykäs nuori on absurdi.

Keskustelu näyttää nyt siltä, että yliopistot ovat täynnä keskintertaisuuksia tai nysväreitä, jotka opiskelevat keskinkertaista paremman tai hyvän varallisuuden omaavien vanhempiensa rahoilla.

Opiskelu yliopistossa on maksutonta. Nyt täällä vedotaan, että opiskelijoilla ei ole varaa korkeiden elinkustannusten johdosta. Niillä henkilöillä jotka eivät opiskele yliopistossa, ovat työttöminä tai tilapäistöissä, on samat elinkustannukset kuin opiskelijoilla. He eivät saa lainaa ja heidän tuleva ansiotulokehityksensä on huono.

Opiskelijat saavat valtion takaamaa ja tukemaa rahoitusta ja heidän tuleva ansiotulonsa on keskimääräistä parempi. Miten ihmeessä saatte näiden henkilöiden tilanteen Suomen surkeimmaksi ?

Johtopäätös on myös se, että keskinkertaisuuksien ei kannata opiskella 7-8 vuotta valmistauakseen työttömäksi tai hanttihommiin, vaan hakeutua heti niihin perusduuneihin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Minulta kyseli aikoinaan kun olin ysiluokalla niin sukulaiset, luokkatoverit, luokanvalvoja, opo kuin koulun rehtorikin miksen hakenut lukioon. Vastansin aina ettei minulla ole ensinkään varaa opiskella lukiossa ja toiseksi että hain ammattiopiston liiketalouden perustutkintoon eli merkonomi opintoihin koska kaupallisellla ja asiakaspalvelualalla olisi töitä (tai oli hyvät näkymät vielä silloin, vaan ei enään). Kauppiksessakin oli tiukkaa kun opintoki meni vuokraan ja opintolaina muihin pakollisiin menoihin, oppikirjat lainasin kirjastosta ja tehtävät tein erilliseen vihkoon. Saatampa olla ja toivon olevani ainoa Suomessa joka olisi voinut hyvinkin päästä lukioon ja sieltä yliopistoon asti mutta eipä siellä olisi hyödyttänyt opiskella, työtönpä olen nyttenkin kun neljävuotta sitten ei osattu vielä odottaa että digitalisaatio ja automatisoituminen puskisi palvelualoille niinkin tehokkaasti tai että talous kääntyisi taantumaan. En tiedä oliko päätökseni väärä muttta mennyt on mennyttä vaikka silloin tuntui että koko maailma odotti minun menevän lukioon.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Oman elämän suunnan muutos on mahdollinen.

Maksuttomia ja laadukkaita kursseja on jo nyt netissä.

Esimerkiksi hakusanat
open source courseware
Ja linkeistä:
https://www.coursera.org/
http://ocw.mit.edu/index.htm

Ja jos vaikka matematiikassa tai jossain muussa asiassa olisi prepattavaa, täällä löytyy aiheesta kuin aiheesta erinomaisia videoita. Olen näistä kerrannut joitain aukkopaikkoja itsekin:
https://www.khanacademy.org/

Se itsenäisen opiskelun tie ei ole helpoin, omat tavoitteet tulee laatia, omat välitavoitteet, omat aikataulutukset jne. Muiden kanssa se on helpompaa. Vaan jos onnistuu vaikka yhden kurssin opiskelemaan itsenäisesti, on se melkoinen askel jo eteenpäin. Tavoitteistakin se alkaa. Onnistumisista se jatkuu. Pienistä isompiin. Ja siitä, että miettii, että mitä haluaa osata vaikka vuoden tai 3 vuoden päästä. Koodaaminen? Onnistuu opiskella verkosta. Ja duuneja vaikuttaa olevan. Ja moni muu asia, mikä sitten kiinnostaakin.

Mahdollisuuksia on. Pohjimmiltaan se alkaa päätöksestä. Mitä haluan elämältä?
Tässä erinomainen linkki, josta ehkä kannattaa katsoa alun askelmerkkejä. Nämä ajatukset ovat Stanfordin yrittäjyyden professori Tina Seeligiltä.

Stanfordista on enemmänkin laadukasta materiaalia löydettävissä.

Ja jos se suunta olisi hakusessa, niin ohjeita siihenkin on.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

4500€ viidessä vuodessa? Se on pitkä aika huomoiden vähän rahaa. Myöskään 20000€ viidessä vuodessa ei ole paljon rahaa.

Akateeminen perustutkinto yhdeksässä(!) vuodessa? Tein samassa ajassa yhden alan lisensiaattitutkinnon ja toisen perustutkinnon. Tästä ajasta olin kaksi vuotta täyspäiväisesti töissä ja viisi vuotta osa-aikaisesti. Koko aikana oli kaksi vuotta, jolloin en joutunut maksamaan koko opintorahaa tai osaa siitä Kelalle takaisin (tai en edes nostanut sitä). Enkä mielestäni jäänyt opiskelijaelämässä mistään paitsi, päinvastoin, nuohosin liki kaikki tapahtumat. Ja samanlaisia "paketteja" tehneitä tunnen monia, muutama lisäksi väittelikin tuossa samassa ajassa.

Kyllä se todellisuudessa on lähes ainoastaan asennekysymys, valmistuuko perustutkinto siinä suunnitellussa 4-5 vuodessa. Oikeastaan vain perhevapaat tai vakava sairastuminen käytännössä välttämättä pitkittävät valmistumista.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Onneksi olkoon. Olet valmistunut korkeapalkkaiselle alalle, jossa koet tuon kaltaisen summan pieneksi ja kevyeksi maksaa.

Väität kuitenkin asenteen olevan pääasiallinen syy. Onkohan syy ihan noin simppeli?

Kun syitä voi olla monia. Tässä vain yksi syy, joka ei ihan äkkiä vaikuta asenneongelmalta. Itselläni on ollut tuuria, että elämä on soljunut tuolta osin helpommin.

On totta, että on olemassa ihmisiä, joilla on opintojen alkassa jo valmiiksi opittuna keinot pärjätä ison työmäärän ja stressin kanssa. Onneksi olkoon, ehkäpä näitä asioita opetettiin sinulle kotona.

Kaikilla ei ole samaa ylellisyyttä opintielle lähtiessään. Ja ne taidot ovat kyllä opittavissa. Aivan varmasti ovat. Yksin niiden oppiminen ilman kotoa saatua mallia tai muuta esikuvaa on hyvin haastavaa. Kun opinnoissa pääasia on ihan muissa asioissa.

Minulta monien niiden taitojen ja rakentavien asenteiden oppiminen on vienyt vuosia. (Ehkäpä niitä voisi kutsua elämänhallinnan taidoiksi.) Koska opiskelun pääasia tulisi olla oppia ammattiin johtavia taitoja. Juu asennekysymys. Ehkä. Vaan eipä ole kaikille vasemman käden juttu.

Ja syitä siis voi olla monia muitakin, niputat ne yksinkertaistaen "asenteen" lokeroon.

Näiden taitojen oppiminen on vienyt minulta vuosia. Mistä sen tietää, ehkä olen vain kovapäinen. Ehkä tein liian pitkiä päiviä ja nukuin pitkiäkin aikoja liian vähän, joten elämäntaitojen oppiminen oli ehkä sen takia hitaampaa. Opinnoissa pärjäsin kyllä, jostain syystä.

Nukkumisen ja oppimisen yhteyskin on tullut laajemmin esiin vasta viime vuosina.

Mistä sen tietää, ehkä koinkin eri syistä johtuen stressiä, jonka stressin hallinnan taidotkin olen joutunut osin opettelemaan itsenäisesti. Pitkäkestoinen stressi tunnetusti heikentää oppimistuloksia. Luultavasti myös elämäntaitojen oppimisessa.

Jotain hyvääkin on tästä kokemuksesta seurannut: Nyttemmin osaan tunnistaa ja muokata omiakin asenteitani. Ja olen oppinut kyvyt oppia uusia elämäntaitoja.

Olisivatko ne kultaakin kalliimpia taitoja nykyisin?

Maailma kun muuttuu melkoista vauhtia tätä nykyä.

Olen tehnyt työtä opiskeluaikanani. Mistä sen tietää, ehkä muillakin ihmisillä on asenne työhön on sellainen, että työhön panostaa niin paljon, että paukkuja ei välttämättä riitäkään opiskeluun? Sellainenkin asenne on mahdollinen. Eikö vain?

Oma ratkaisuni yrittäjyyden ja opiskelujeni yhteensovittamisen kanssa oli, että keskeytin opinnot määräajaksi siksi aikaa, kun tiesin työskenteleväni yrittäjänä.

Jyrki Paldán

Stalin nousi samassa ajassa tuntemattomasta maalaispojasta merkittävän suurvallan diktaattoriksi. Tuo kai sitten todistaa että kyllähän Neuvostoliitossakin kaikki pärjäsivät, kunhan ei vain ollut laiska ja saamaton. Muut sitten tietysti ansaitsivat kohtalonsa.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Korkeapalkkaiseen työhön valmistuneen supersuorittajan on helppo arvostella. Mielestäni koulutuksen mahdollisuus olisi hyvä olla myös muilla kuin huippulahjakkailla. Tässä on hyvä miettiä myös yhteiskunnan kokonaisetua. Nuorten syrjäytyminen tulee kalliimmaksi kuin heidän kouluttamisensa. En voi millään olla sitä mieltä, että ainoastaan huippusuorittajat, superlahjakkaat ja pappa betalar -ihmiset saisivat mahdollisuuden opiskella. Haluammeko yhteiskunnan, jossa vain pieni osa on koulutettuja?

Jo vuonna 2011 Suomessa oli 32 500 ulkopuolista nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. He eivät näy missään tilastoissa eikä kukaan tiedä, keitä he oikein ovat. Näitäkö haluamme lisää? Eikö opiskelun pitäisi olla mahdollista ja kannnustettavaa mahdollisimman monille?

http://www.eva.fi/blog/2012/02/01/eva-analyysi-hukassa-keitä-ovat-syrjäytyneet-nuoret/3823/

Toiseksi tosiaan pitää huomioida se, että opiskelun ohessa tehtävä työ ei välttämättä ole aina sellaista, jota voi tai haluaa hoitaa vasemmalla kädellä. Moni työnantaja ei halua työntekijää, joka ilmoittaa tekevänsä töitä esimerkiksi kerran viikossa silloin kun itseä huvittaa. Opiskellessa tulee usein eteen vaikea tilanne: ottaako vastaan työvuoron vai lukeeko tenttiin. Opiskelijalla on harvoin mahdollisuus valita milloin tekee töitä ja millaista työtä tekee. Olisihan se hienoa, jos opiskelijoita varten räätälöitäisiin työpaikkoja, joita voisi tehdä täysin opintojen ehdoilla. Joillain toki varmaan niinkin hyvä tuuri voi käydä, mutta sitä ei voi lähtökohtaisesti olettaa.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Kyse oli nyt kuitenkin suunnistellusta normaalista. Eli 4-5 vuotta perustutkintoon on OPM:n suunnittelema kesto, mihin yliopisto-opiskelijan pitäisi kohtuudella pystyä. Sitä lyhyempi aika on hyvä suoritus, sitä pidempi huono.

4500€ vastaa keskimääräisen palkansaajan noin kahden kuukauden nettopalkkaa. Viidessä vuodessa on 60 kuukautta. Lisäksi kyseessä on sijoitus, jonka tähtävä on mahdollistaa nettopalkka myös niille lopuille 58:lle kuukaudelle.

Yliopistolaitoksen tehtävä ei ole syrjäytymisen ehkäiseminen. Yliopisto ei myöskään ole jokatytön/-pojan paikka, vaan eksklusiivinen instituutio, joka tarjoaa korkeinta opetusta.

En kyllä havainnut moisia ongelmia työn ja opiskelun yhteen sovittamisessa, tenttipäiväthän ovat tiedossa jo kuukausia etukäteen.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #77

Yhden ihmisen otos, jossa kerrot kokemuksestasi työn ja opintojen yhteensovittamisesta on ihan hieno juttu. Onneksi olkoon. Olitko työssä lääkärin tehtävissä, jossa siis töitä riittää varmuudella? Varsinkin valmistumisen jälkeen. Joten yksi elämän stressitekijä on heti siinä kohtaa poissa.

Valmistuit siis alalle, jonka työllisyyteen tekninen kehitys ei ole kovin masiivisesti vaikuttanut. Ainakaan vielä.

Omista kokemuksistasi ei voi vetää yleistettäviä johtopäätöksiä. Hesarissakin on julkaistuna myös hyvin toisenlaisia kokemuksia.

Yliopisto ei muuten lain mukaan ole "eksklusiivinen". Luennotkin ovat yleensä yleisölle avoimia tilaisuuksia.

Yliopistolaki velvoittaa nimenomaan vuorovaikutukseen muun yhteiskunnan kanssa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #77

Kertomasi mukaisesta kahden kuukauden nettopalkasta tulee tavallisen palkansaajan maksaa kaikki kuukausittaiset menonsa. Vuokrat. Ruuat. Lämpö. Vesi. Vaatetus. Lasten menot. Jne.

Säästämisaste on Suomessa pienenemään, että siitä voinee päätellä, että ei tuosta kertomastasi nettosummasta monellakaan mitään säästöön jää.

Se taitaa olla todellinen ongelma Suomessa sekin.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Ja mitä tällä 4-10 vuoden opiskelulla saadaan aikaan, mikä on lopputulos? Osaamisen muutos aikayksikköä kohti? Eihän koko koulutusputken tulosta edes arvioida mitenkään, opintotukieuroista vain jauhetaan. Ideaalimaailmassa opiskelun tarkoituksena on kehittää opiskelijan osaamista mahdollisimman paljon, reaalimaailmassa mukana on ihan päiväkotimaisia piirteitä, toki työttömyystilastotkin kaunistuvat erityisesti nuorten osalta.

Ihmeellistä touhua on.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#59
Jokaisen pitää hankkia itselleen sellainen ammatti, että pystyy elättämään itsensä ja perheensä menemättä toisten rahapussille.

Heilläkin on perheet elätettävänä. Heitä ei yhteiskunta auta, vaan kuppaa surutta.

Matias Ahtopelto

Opiskelijalla, joka ei ole syntynyt kultalusikka suussa, on ollut aina tiukkaa. Ennen valtion takaaman opintolainan tuloa, piti löytää joku/jotkut takaamaan opiskelua varten otettu laina. Sitten tuli tämä valtion takaama laina. Sen avulla saatoin opiskella, muuten taustani johtuen opiskeluni olisi ollut mahdotonta. Kyllähän minäkin kärvistelit kait 7 vuotta, ennen kuin sain lainan maksettua. Eli summa summarum: ei mitään uutta auringon alla!
On hienoa, että kouluttaudutaan, mutta tällä hetkellä ylikouluttaudutaan ja kun sitten ansiot eivät vastaakaan oppiarvoa, niin luonnollisesti petytään.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Nimenomaan: kokemukseni on hyvin tyypillinen. Jos hallitus tekee suunnittelemansa muutokset, ennestään vaikeaa tilannetta vaikeutetaan lisää. Jossain se kipuraja ihmisillä on että pystyykö/onko motivaatiota opiskella. Ollaan jo nyt lähellä sitä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#64
Suomessa on työttömänä 70.000 akateemista ja Virosta tuli 100.000 duunaria korvaamaan omat puuttuvat duunarit.

Jyrki Paldán

Suomessa on työttömänä/työllistämistoiminnassa sellainen 600 000 henkeä, joten eiköhän niitä duunareitakin löydy ihan omasta takaa. Virolaisia toki silti tuodaan, koska heille ei tarvitse maksaa käytännössä mitään, ja heillä on kotimaassaan asiat niin huonosti että polkupalkka ja asuntovaunuparakitkin houkuttelevat ulkomaille.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Suomen kannattaisi mieluummin kilpailla osaamisella kuin hinnalla. Jos osaamisemme heikkenee, hinnalla on pakko kilpailla. Tulevaisuuden nuoret ovat kovan paikan edessä jos ei ole varaa kouluttautua ja joutuu kilpailemaan ulkomaalaisten duunarien kanssa suorittavasta työstä kun ei muuta osaa. Globalisaatio on ihan eri luokkaa nyt kuin 10 vuotta sitten, joten turha verrata myöskään menneisiin vuosikymmeniin.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#67
Lopeta Jyrki provoilu ja toisen EU -maan solvaaminen. Ei se tee sinusta parempaa, vaikka kuinka haukut virolaisia.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #78

En ole haukkunut virolaisia, vaan pikemminkin sympatisoin heitä. Hehän ovat loppujen lopuksi vain maan surkean sosiaali- ja talouspolitiikan uhreja.

Käyttäjän ilkkatahtinen kuva
Ilkka Tähtinen

Kyllä pitäisi. Pelottaa sellainen yhteiskunta jossa rahalla saa tutkinnon. Miten sitten rahoitetaan on toinen, vaikea kysymys.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Kyllä. Kaikkein kalleimmaksi yhteiskunnalle tulee nuorten syrjäytyminen. Koulutus on viimeinen asia, mistä pitäisi leikata. Itse olen jo kouluni käynyt, joten asia ei kosketa henkilökohtaisesti enää, mutta olen huolissani nuorista.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Ei tämä Suomi ole lähellekään valmis.

Työtä on vaikka kuinka paljon. Ansaintamahdollisuuksia vain puuttuu.

Se on yksi yhteiskunnallinen umpisolmu: Juuri kenelläkään ei ole rahaa maksaa hyvistäkään asioista. Ilmeisesti ne rahat Suomestakin menevät jonnekin.

Näitäkin nuoria voisi hyvinkin auttaa elämässään eteenpäin. Sellaisesta työstä ei vain kukaan maksa yhtään mitään. Se vasta olisikin todellinen ja aito sijoitus tulevaisuuteen.

Surullista on nähdä Suomessakin näitä nuoria, joilla ei ole löytynyt avaimia elämään. Elämään, jossa he itse löytävät oman paikkansa ja myös sen, että he oppivat arvostamaan omia tekemisiään ja omaa elämäänsä.

Britannian mallia joku tuossa aiemmin kehui. Ei Britanniassa kuitenkaan vaikuta kaikki olevan kohdillaan. Kävin Irlannissa vuosi sitten. Dublinissa nukkui huhtikuussa paikallisia nuoria kaduilla makuupusseissaan kylmässä tihkusateessa ja tuulessa.

Kyllä nämä ovat arvovalintoja.

Annetaanko yhteiskunnan luisua menestyjien mellestyskentäksi?

Vai tehdäänkö Suomesta maa, jossa ihmisen on hyvä elää?

Empatia vaikuttaa olevan taito, jota tarvitaan enemmänkin maailmassa. Empatia. Toisen asemaan asettuminen. Välittäminen siitä, että toisellakin ihmisellä on asiat hyvin.

Teemmekö Suomesta maan, jossa me kaikki koemme, että meistä välitettään?

Vai otammeko lainaa tulevaisuudelta?

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Voisitko Linda vastata kommenttiini nro. 54?

Erkki Lankinen

Mikä maisteri muuten olet?

No joo katsoin, eli filosofian maisteri. Etsit totuutta :D

Tuo maailma ja sen tuomat mahdollisuudet ovat itselleni täysin tuntemattomia. En toisin sanoen ymmärrä.

Selitä mut sanattomaksi niin saatan maksaa siitä. En kyllä kovin paljon koska olen köyhä.

Mikä on filosofian maisterin tarkoitus, enkä kysy tätä tylyttääkseni tai vittuillakseni... Haluan vain tietää.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen Vastaus kommenttiin #98

Filosofian maisteriksi voi valmistua monesta pääaineesta. Itse opiskelin pääaineena viestintää, ja sivuaineina markkinointia ja valtio-oppia. Nämä opinnot pätevöittävät hyvin tekemään esimerkiksi toimittajan, yrityksen tiedottajan tehtäviä ja myös esimies- ja johtotehtäviä mediassa ja yrityksissä, viestintätoimistoissa tai julkisissa organisaatioissa. Tutkinto on hyvin konkreettinen ja olen saanut siitä paljon hyötyä työssäni.

Filosofian maisteri voi kuulostaa siltä kuin olisin opiskellut vuosikausia jotain Aristoteleen oppeja tms, mutta mielestäni koulutukseni on hyvin käytännönläheinen ja konkreettinen.

Erkki Lankinen Vastaus kommenttiin #100
Erkki Lankinen

Heitämpä väitteen, että esim. Noin 12€ tuntipalkalla, pienillä överitunneilla silloin tällöin, parin kympin opintovelka ei muodostu ongelmaksi, sen jälkeen kun koulusta pääsee.

Mutta tiukan kokoomusideologian, ja muutenkin ääri-itsekkään maailmanmenon melskeessähän esim. palveluammattien ja muiden koiran virkojen palkathan on saatava niin tonttiin, ettei edes vuokraansa pysty maksamaan.

Tulevaisuus on erittäin epävarma, mitään takeita ammatin mukaisista töistä ei ole. Ymmärrän kyllä miksi lainaa ei haluta aina ottaa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Pikkukaupathan ovat olleet perinteisesti sellainen työpaikka, jossa tyypillisesti kai tehdään myös opiskeluaikana töitä.

Välillä tulee käytyä eräässä lähellä olevassa Alepassa. Kovaa työtä vaikuttaa olevan. Aikamoista juoksemista kassan ja hyllyjentäytön välissä se näyttää olevan.

Eikä mitään kevyttä ja siistiä sisätyötä ollenkaan.

Jaksaisikohan sellaisen päivän päälle monikaan enää opiskella?

Erkki Lankinen

Toisissa puodeissa näyttää olevan rennompaa ja toisissa näkee ylistressaantumista...

Pointti siitä että ottaa halpaa velkaa, jotta voi opiskella rauhassa, on ihan perusteltu, mutta silloin kun itse otin vipin, kämppien vuokrat oli 2/3 nykyisestä, ja palkka ekassa tuntiduunissa keskimäärin 12€ lisineen. Muutettu markoista.

Kyllä mä helpommalla pääsin kuin useat nykyään... Enää en pääse. Alan vaihtoa pukkaa, sen verran kahelia touhua alkaa olemaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #90

Niinpä.

Ne muistot, mitä joillain on omista opiskeluajoistaan, ovat enää muistoja vain.

Asumisen hinta on Suomessa noussut aivan tappiin. Niinkuin muutkin hinnat.
Ja osa-aikatyö (jos sattuu löytämään) on yleensä ihan kovaa työtä.

Ostovoimaa ei vaikuta Suomessa olevan tulossa lisää. Joten PK-sektorin työpaikkojen määrä ei vaikuta sen perusteella kasvavan.

Erkki Lankinen Vastaus kommenttiin #91

Joo toi osa-aika rumba vuokrafirmalle jäi siihen kokemukseen että sain aina töitä kokoaikaikaisesti, milloin muuttohommissa, Ruotsin Vägverketille tai jakelukuskina tai jonain mekaanikkona sun muuna tsupparina tai lapiomiehenä.

Pääsin noususuhdanteen paskaduunariksi, kun lama hellitti. Nykyajan todellisuus voi olla monelle jotain aivan toista.

Ja valkkasin jo yhteishaussa aivan toisen tien kuin akateeminen koulutus. Näin heti missä sitä työtä on ja menin sinne.... Onkohan niin että nykyisin alkaa vaihtoehdot kapenemaan pahemman kerran...

Tämä täytyy jotenkin vääntää mulle rautalangasta, sillä koin kyllä totaalityöttömyyden myös, ja humppasin päivärahoilla pari vuotta heti koulun jälkeen. Sen jälkeen 20 vuotta töissä, enkä usko että tarvitsee edelleenkään alkaa työttömyyteen ellei terveys petä.

Tilanne jotenkin vaikuttaa aivan samalta nyt, kuin silloin, mutta silloin ei ollut nettiä, ei nettikauppoja, ei globaalia maailmantaloutta as we know it, ja sisäinen devalvaatio oli kaikille täysin tuntematon asia. Hyvä jos tiedettiin mikä on ylipäätään devalvaatio.

Olen sitä mieltä että näitä asioita kyllä kannattaa pitää pinnassa... Täällä on liikaa ideologiaa ja kirjaviisasta paskaa nykyään. Toki kaikki kunnia maistereille :)

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Taloustilanne on ankea, työttömyyttä paljon ja palkat eivät ole vastavalmistuneilla lähelläkään 80-luvulla palkkansa neuvotelleiden tasolla. Tämä ei varmastikaan houkuttele ottamaan kovin isoja lainoja elämiseen.

Erkki Lankinen

Mä olen jonkun kerran tolkuttanut että minimituntiliksa kymppiin jo ajat sitten..

Mutta ei... Ei kelpaa.

Oli sitten pakko nostaa. Nyt ollaan kusessa sitten.

En ota vastuuta.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Toinen mielenkiintoinen asiaan liittyvä seikka on: mitä tapahtuu esimerkiksi journalismille jos siitä tulee ammatti, johon vain rikkaiden lapsilla on mahdollisuus kouluttautua? Jos suuri osa toimittajista ei ymmärtäisi köyhienkin realiteetteja, millaisia juttuja saisimme lukea lehdistä?

Osmo Winter

Nythän on niin, että tutkimuksien mukaan yliopistoissa suurin osa opiskelijoista on akateemisesta perheestä, eli koulutustaso periytyy. Samoin kouluttamattomuus periytyy kovin usein. En ymmärrä miksi varakkaan perheen vesa pitäisi saada yhteiskunnan maksama koulutus oma terveyden hoito, muutamalla eurolla lounas?? Hyvä koulutushan on sijoitus itseensä, jonka saa lunastettua sitten työelämässä. Lindan 9 vuoden valmistusaika on aika pitkä. Tiedän useita, jotka ovat olleet kokoaika työssä lähes koko opiskeluajan ja silti valmistuneet viidessä vuodessa. Toki se vaatii ahkeruutta ja hyvää järjestelykykyä. Suomessa nyt viedään yli 75 vuotiailta vammasilta tukia pois, koska resurssit on loppumassa, niin hyvätuloisien perillisien opinnot maksullisiksi ja kunnollinen stipendijärjestelmä päälle ja Yths lakkautettava ja opiskelijat vanhusten kanssa samaan terkkarijonoon

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Tiedän itsekin useita jotka ovat valmistuneet tavoiteajassa, vaikka ovat käyneet kesätöissä. He eivät kuitenkaan ole olleet hetkeäkään yrittäjinä tai kokopäivätyössä samaan aikaan. Töissä on eroja ja opinnoissa on eroja. Helppo paheksua mun 9 vuoden opiskelua, ja kuitata että vaatii ahkeruutta, jos ei ole itse kokenut mitään vastaavaa. En tunne yhtäkään ihmistä joka olisi valmistunut maisteriksi tavoiteajassa kokopäivätyön ohella.

Osmo Winter

Hyvä, että olet valmistunut! Se vaatii sitkeyttä varsinkin silloin, kun se pitkittyy. Suomi on täynnä "melkein valmistautuneita maistereita", jotka työelämä on imaissut kokonaan. Enemmän yritin kertoa kantani siihen, että vastustan subjektiivista ilmaista korkeakouluopiskelua. Perustelen sitä sillä, että se otetaan samasta kassasta, josta rahoitetaan vanhusten hoito, sairaiden hoito ym, joka ei ole aina sivistysvaltion tasolla.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Valinnat ovat vaikeita, ja mielestäni myös vanhustenhoitoon pitäisi panostaa nykyistä enemmän. Hoitajamitoitusta pitäisi ainakin nostaa. SuPerin johtaja Silja Paavola vuosia arvosteli "vanhusten säilyttämistä". Varmasti kukaan ei halua leikata mistään jos olisi muita vaihtoehtoja.

Koulutuksesta leikkaaminen on siinä mielessä lyhytnäköistä, että millä niitä verorahoja saadaan, jos ei uusilla yrityksillä ja innovaatioilla, ja miten niitä syntyy jos osaamista, koulutusta ja tutkimusta heikennetään.

Leikata pitää, mutta mistä leikataan, se on arvovalinta. Ainoat keinot saada valtion taloutta tasapainoon eivät suinkaan ole vanhustenhoidon ja koulutuksen leikkaaminen. Vaihtoehtoja on esitetty runsaasti syksystä lähtien.

Suomi todellakin on täynnä maisterinopinnot kesken jättäneitä, ja varmasti niiden määrä tulee lisääntymään.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Luin vanhempieni ja heidän sisarustensa kirjeenvaihtoa 30-luvun opiskeluvuosilta. Kyllä oli niukkaa. Pankkilainaa jonka isännät oli taanneet koska yks luki kansankoulunopettajaksi ja kaksi metsänhoitajaksi. Estetiikan ja nk kaunotieteen opiskelijoita taisi olla varakkaissa suvuissa.
Itse surffasin lainalla ja kesätöillä sekä pääsin asumaan tosi halvalla. Kaikki kesät duunissa ja lomaa ei ollut 10 vuoteen.
No. Kolme lastani lukivat oman halunsa mukaan ja jo oli eri meininki. Kaikki teki töitä opiskelun ohella sekä matkustelivat ties missä. Aina silloin tällöin piti jeesata ja siihen pystyimme silloin. Yleinen syy ja kallis oli liian suuret tienestit ja Kelan takaisin perintä. Tai Rahat loppu jossain Barceloonassa. Ulkomaan vaihtoon piti kyllä satsata ja sen tein mieluusti koska itseltä jäi väliin.
Näin pienessä maassa ei ole kerta kaikkiaan varaa jättää väliin ketään joka kouluttautumaan haluaa ja pystyy. Ylivoimaisesti suurimman taakan kantavat ihan tavalliset ihmiset sukupolvesta toiseen ja niitä ihmemiehiä tarvitaan heille sopivissa hommissa. 30 vuoden aikana en teollisuudessa heitä juuri nähnyt ja ei ollut juuri väliksikään.ylipäätään hommat on hoidettavissa ihan normijärjellä. Hallitus tekee järkyttävää jälkeä koulutusleikkauksilla mutta rakentaa uusia maakuntien hallintohimmeleithä eikä maksajasta ole tietoakaan. Jyrkkä ei millekään lukukausimaksuille. Ylipäätään voisi miettiä mitä sanan Yliopisto taakse liittyy. Hallituksessa luojan kiitos on sentään pari valtiotieteen maisteriakin joilla noiden palvottujen substanssitieteilijöiden lomassa olisi mahdollisuus avata sitä sivistyksellistä puolta. Suomi nimittäin todella on nk kovien tieteiden ja ikärasismin kehto ja se kyllä rupeaa näkymään.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Täysin samaa mieltä Lindan kanssa. Virkamiehillä on vainoharha laiskoista opiskelijoista ja messevästä elämästä. Liekö se sitten sitä ollut, kun he opiskelivat, en tiedä. Minulla on opintolainat kokonaan lyhentämättä kaksi vuotta opintojen jälkeen, joten ei se teollisuudenkaan saralla helppoa nyt ole.

Säästöt opintotuesta ovat pieniä, mutta välilliset kustannukset voivat olla suuret.

Toimituksen poiminnat