Onko Suomessa "lisääntymisongelma"?

Pari viikkoa sitten törmäsin Facebookissa lapsen kuvaan, jota oli höystetty mietelauseella "ilman lastani kotini olisi varmaan puhdas ja lompakkoni täynnä, mutta sydämeni olisi tyhjä". Teksti on ehkä tarkoitettu lohduttamaan rahapulasta kärsiviä vanhempia, mutta kertoo samalla kirjoittajan asenteesta lapsettomia kohtaan. Onko sydämeni tyhjä, koska minulla ei ole lapsia? 

Kesällä eräs tuttu perheenisä avautui parin tuopillisen jälkeen, miten häntä ärsytti lapsettoman kaverin Facebook-päivitys. Lapseton kaveri hehkutti kuinka brunssi maistui, kuohuviiniäkin nautittiin. Perheenisä ilmaisi harmistuksensa brunssittelijoista: hänen omassa perheessään jylläsi kovat taudit, siinä oli glamour kaukana, ja toiset vaan kehuskelevat ja kilistelevät. Pari kirosanaakin pääsi, mutta nauroimme päätteeksi.

Toisaalta monia lapsettomia ärsyttää perheellisten some-päivitykset, joissa hehkutetaan perheonnea, kotielämää ja raportoidaan pikkujanttereiden tekemisiä. 

Molemmilla puolilla ärsytyksen taustalla saattaa olla ajatus: ei kai vain toisenlainen elämäntyyli ole sittenkin parempaa kuin omani. Monia ehkä houkuttelisi ottaa niin sanotusti "rusinat pullasta" molemmista elämäntyyleistä. Kertokaa toki jos tiedätte, miten tämä käytännössä onnistuu.

Lapsettomien ja sinkkujen elämä voi etenkin somessa näyttää mahtavalta: kuohuviiniä ja brunsseja, ystävien kanssa vietettyä kiireetöntä aikaa, huolettomia viikonloppuja, matkoja, harrastuksia ja juhlia. Ei ole tarvetta hankkia lisäneliöitä kotiin lasten takia, ja kaikki rahansa voi käyttää itseensä. Viikonloppuisin voi nukkua sikeästi ja pitkään.

Tätä taustaa vasten en ole yllättynyt, että syntyvyys Suomessa on laskenut. Yle ilmeisesti on huolestunut tilanteesta, koska se järjestää huomenna maanantaina A2-illan aiheesta. Yle kertoi A2-Lisääntymisillastaan otsikolla "Syntyvyys laskee rajusti – miksi päättäjät eivät herää ongelman vakavuuteen? A2 Lisääntymis-ilta etsii ratkaisuja vauvakatoon".

Miksi syntyvyyden laskua pidetään nyt niin isona ongelmana? Suomen väkilukuhan kuitenkin kasvaa. Lisäksi Ylen uutisoima "vauvakato" on aika uusi ilmiö. Vielä muutama vuosi sitten Suomessa uutisoitiin "vauvabuumista". En lähtisi muutaman vuoden perusteella maalaamaan piruja seinille tai pelkäämään suomalaisen rodun sukupuuttoa. Rotuopillinen näkökulma tuo muutenkin keskusteluun melko tunkkaisen tuulahduksen.

Suomessa lapsiperheitä tuetaan nyt jo hyvin verrattuna lähes mihin tahansa maahan. Päivähoitomahdollisuudet ovat käsittääkseni hyvät ja yhteiskunta tukee lasten hoitoa kotona aika pitkälle. Tulonsiirtoja lapsiperheille tehdään mielestäni jo tarpeeksi. Jos perheiden taloudellista asemaa halutaan parantaa, pitäisi kiinnittää huomiota ennen kaikkea asumisen hintaan, joka ainakin pääkaupunkiseudulla on palkkoihin nähden suorastaan järkyttävä.

Toivon, että Lisääntymisillassa keskustellaan vanhemmuuden taakan tasaisemmasta jakaantumisesta isien ja äitien välillä. Käsittääkseni myös moni isä jäisi (ja jääkin) mielellään hetkeksi kotiin hoitamaan lapsia. Tätä voisi kannustaa enemmän. Ehkä keskustelussa nousee esiin Ruotsin mallista vaikutteita ottanut 6+6+6-malli, jossa äidille ja isälle on 6 kuukauden kiintiöt ja 6 kuukautta perheen vapaasti jaettavissa.

Ennakkoon Yle kertoo haluavansa illassa etsiä ratkaisuja ongelmiin. Todella toivon, ettei tämä tarkoita lapsettomien syyllistämistä tai ehdotuksia, joilla pyritään saamaan naiset takaisin "nyrkin ja hellan väliin". Ja toivottavasti muistetaan, että vaikka monelle lapsettomuus on valinta, kaikille se ei sitä ole. Palatakseni alussa mainitsemaani Facebook-tekstiin lapsettomien "tyhjistä sydämistä", lapsettomia paheksutaan ja syyllistetään jo ihan tarpeeksi.

Mielenkiintoista on myös se, että samaan aikaan Suomessa ollaan huolissaan synnytysiässä olevien naisten heikosta työllisyydestä verrattuna Ruotsiin.

A2-ilta antaa etenkin poliitikoille mahdollisuuden kiillottaa kilpeään. Ennakkoon ilmoitetuista keskustelijoista vain yksi ei ole isä tai äiti. Olen usein huomannut, että etenkin poliitikot mielellään mainitsevat esitellessään itseään (haastatteluissa, puheissa, Twitterin esittelytekstissä) olevansa niin ja niin monen lapsen isä tai äiti. Tällä ehkä halutaan pehmentää imagoa ja korostaa omaa hoivaavaa puolta. Mutta miksi kukaan poliitikko ei kampanjoi olevansa lapsettomien ja sinkkujen puolestapuhuja, ja kehu lapsettomuudellaan? 

lindapelkonen
Helsinki

Toimittajana Yle Puheen Politiikkaradiossa.
Aiemmin toimittajana muun muassa Uudessa Suomessa, MustReadissa, Ilta-Sanomissa ja Iltalehdessä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu