*

lindapelkonen

Odotettavissa ”tylyjä lyttäyksiä” työmarkkinakeskusteluissa

Elinkeinoelämän keskusliiton päätös irtautua keskusjärjestötason sopimisesta on suututtanut ammattiyhdistysliikeessä. Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin arvioi tänään Uudelle Suomelle, että työntekijäosapuolen lepyttämiseksi tarvitaan palkankorotuksia.

Korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestö Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder vaati eilen sunnuntaina, että hallituksen on pysyttävä pois työmarkkina- ja sopimuspöydistä, koska aiemminkaan hallituksen puuttuminen asioihin ei ole tuottanut toivottavaa tulosta.

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on pari vuotta, mikä todennäköisesti näkyy neuvottelutilanteissakin. Ammattiyhdistysliike voi yrittää vitkuttaa heikennyksiä viimeiseen asti, ja työnantajaosapuoli, johon pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskin näyttää päätöstensä perusteella kuuluvan, pyrkii saamaan mahdollisimman paljon aikaan mahdollisimman nopeasti.

Vaikuttaa siltä, että seuraava hallitus voi olla erinäköinen kuin nykyinen. Myös työmarkkinapöydissä ymmärretään, että seuraava hallitus ei välttämättä halua jatkaa nykyhallituksen selkeästi työnantajia suosivaa linjaa. Siksi paikallisen sopimisen ja vientivetoisen palkkamallin edistäjillä on kova kiire saada tulosta.

Kevään aikana nähdään asiaan liittyen todennäköisesti otsikoita, joissa käytetään sanoja ”tyly lyttäys”, ”raju purkaus” ja ”suorat sanat”. Syksyllä saatetaankin nähdä pitkästä aikaa muita kuin nollakorotuksia palkkoihin?

Lisää aiheesta:

Antti Rinne moitti hallitusta ja EK:ta Ylellä: ”Iso riski”

Petteri Orpo työmarkkinapommista: ”Riitely ei vie Suomea eteenpäin”

Nyt alkoi ryskyä: Metalliliitto hylkää neuvottelut – Suomen malli ja sopimusneuvottelut jäihin

”EK:n ratkaisu on paljon merkittävämpi kuin se antaa ymmärtää”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Palkankorotukset eivät lisää työpaikkoja !

En tiedä miksi Suomessa ei ymmärretä, että työllisyysasteen nostaminen on keskeinen asia Suomen talouden kannalta eikä se kuinka monta prosenttia työllistetyt saavat lisää palkkaa.

Tänä vuonna eläkkeelle siirtyvän ikäluokan koko on noin satatuhatta ja työmarkkinoille tulevan ikäluokan koko noin kuusikymmentätuhatta. Kun työssäkäyntiaste Suomessa on 60 prosenttia, mikä pitäisi olla työmarkkinoille tulevan ikäluokan työhön pääsemisen prosentti, jotta työtä tekevien veronmaksajien määrä pysyisi ennallaan ?

Vastaus 100 %

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kyllä Suomessa on ymmärretty ainakin niin pitkältä ajalta kuin muistan työllisyysasteen merkitys. Se ensimmäinen suuri kokonaisratkaisu, jonka pääarkkitehdit olivat Niilo Hämäläinen ja Päiviö Hetemäki, onnistui nimenomaan siksi, että työllisyys koheni ja palkansaajien ostovoima kokonaisuutena nousi, vaikka yksikköpalkat nousivat minimaalisesti.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Päätös keskusjärjestösopimuksista irtautumisesta on EK:lta harvinaisen huonosti harkittu.

Vuosi sitten hiellä ja vaivalla hyväksytty Kiky ajautuu tässä vaakalaudalle, samoin kuin neuvottelut paikallisen sopimisen laajentamisesta.

Kaikki sopiminen perustuu luottamukseen, joka tässä on koetuksella. Vain vuosi sitten hankala Kiky, ja nyt jo uusi isku EK:lta. Vaikea tässä tilanteessa on edistää mitään sopimista.

Suomen orastava talouskasvu ei olisi nyt kaivannut työmarkkinarauhan keikutusta.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

"Suomen orastava talouskasvu ei olisi nyt kaivannut työmarkkinarauhan keikutusta"
Suomen orastava talouskasvu ei kestä edessä olevaa globaalista talouslamaa, ellei jotain tehdä.
Suomen orastava talous ei kestä jatkuvaa velkaantumista.
Suomen orastava talouskasvu tarvitsee kilpailukykyiset tuotteet.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onko pakko kilpailla vaikka tuotteita on ihn liikaa, kilpailu tuottaa valtavaa hävikkiä suoraan kaatopaikoille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onko pakko kasvaa? Vaikka kaikkea on yllin kyllin ja yli tarpeen. Mitä jälkipolville jääjos kaikki varat kirerretetään kaatopaikalle.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Kiky = kilpailukyky. Sitä tarvitsevat sekä yritykset/työnantajat että työntekijät. Muuten menetetään sekä yritykset että työpaikat.

Miten blogisti on tullut johtopäätökseen, että kilpailukyvyn parantaminen on 'selkeästi työnantajaa suosiva linja' ?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Miten blogisti on tullut johtopäätökseen, että kilpailukyvyn parantaminen on 'selkeästi työnantajaa suosiva linja' ?"

Hyvä kysymys. Kansainvälinen kilpailukykykilpailuhan laittaa työntekijät kilpailemaan toisaan vastaan siitä, kuka myy itseään halvimmalla. Ostajalle eli työnantajalle luulisi olevan yhdentekevää, kuka myyjä voittaa tarjouskilpailun. Tietysti suomalaiselle työnantajalle on mukavaa, jos ei tarvitse vaivautua siirtämään tuotantoa ulkomaille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tännehän tulee melkoisesti työvoimaa joiden ei tarvitse veroakaan maksaa, määräajan umpeuduttua alihankkija tai ulkomaillesijoitetu sisaryhtiö voi kierrettä paikalle uuden satsin verovelvottomia.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Janne Kejo

Tiedätkö, että se työvoima joka kilpailee toisiaan vastaan tekee tuotteita toisilleen. Omistaja antaa heille tuotantovälineet, maksaa palkan, verottajalle työvoiman sivukulut ja verot sekä rahoittaa kulut tuotteesta saamallaan katteella.

Suomalainen yritys tekee siivousvälineitä ja kiinalainen yritys vastaavia Kiinassa. Suomalaisen yrityksen työntekijä ostaa halpahallista kiinalaisen yrityksen tuotteen, mutta kiinalainen työntekijä ei varmasti osta itselleen vastaavaa suomalaista tuotetta Kiinassa. Miksi ?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Janne,

Etkö nyt ajattele asiaa vähän yksipuolisesti. Toinen puolihan on se, että yritykset myös kilpailevat keskenään saadakseen itselleen parhaat työntekijät - siihen tarvitaan kilpailijoita parempi palkka / työsuhde-edut.

Kokonaan toinen asia on se, että automaatio vie yhä enemmän perinteisiä työpaikkoja eli työn tarjontaa tietyillä toimialueilla on enemmän kuin kysyntää. Samalla työpaikkoja syntyy uusille toimialoille. Muutoksen nopeus on suuri, mikä asettaa kovia haasteita työelämälle. Mikä olisi sinun ratkaisusi tähän ?

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

"Miten blogisti on tullut johtopäätökseen, että kilpailukyvyn parantaminen on selkeästi työnantajaa suosiva linja ?"

Nyt vedetään vähän mutkia suoriksi. Itse asiassa totesin asiasta näin:

" työnantajaosapuoli, johon pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskin näyttää päätöstensä perusteella kuuluvan, pyrkii saamaan mahdollisimman paljon aikaan mahdollisimman nopeasti."

Kilpailukykysopimuksessa sovittu työajan pidentäminen ilman palkankorotusta on käytännössä tulonsiirtoa työntekijältä yritykselle. Jokainen, joka on seurannut ministerien lausuntoja ja hallituksen päätöksiä huomaa, että meillä on yritysmyönteinen hallitus. Se ei ole mikään salaisuus.

Jos ette usko mua, niin ehkä sosiologian professori Harri Melinin arvio asiasta vakuuttaa enemmän:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/214876-professori...

Tietenkin suomalaisten yritysten menestyminen voi olla eduksi myös suomalaisille työntekijöille ja osakkeenomistajille. Se ei kuitenkaan poista sitä ilmiselvää asiaa, että hallitus on asettunut selvästi työnantajien puolelle kun keskustellaan työmarkkinoihin liittyvistä kysymyksistä. Ja toki se kuuluu politiikassa pelin henkeen olla jotain mieltä ja tehdä arvovalintoja.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #14

Linda,

Totesit sanatarkasti "Myös työmarkkinapöydissä ymmärretään, että seuraava hallitus ei välttämättä halua jatkaa nykyhallituksen selkeästi työnantajia suosivaa linjaa" . En mielestäni vetänyt yhtään mutkaa suoraksi :)

Edelleen ihmettelen, miksi yritysten kilpailukyvyn parantaminen olisi erityisesti työnantajaa suosiva linja. Vai onko tosiaan niin, että "työmies on aina palkkansa ansainnut" riippumatta palkan tasosta suhteessa ko. työn tuottavuuteen. Eli palkan alentaminen / työajan pidentäminen monien kymmenien vuosien päinvastaisen kehityksen jälkeen on aina ja kaikkialla 'työnantajaa suosiva linja".

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

On mielenkiintoinen paradoksi, että samalla kun kasvuyritykset porskuttavat panostamalla ihmisiä huomioivaan ja kannustavaan johtamiseen sekä osaamiseen eikä vaikkapa työaikaa nähdä kovinkaan kriittisenä asiana, niin hallituksen vanhakantaiset keinot ovat juuri päinvastaisia. Yritysmaailmassa Sipilän kaltainen johtamistapa on hitaasti häviämässä eivätkä nuoremmat sukupolvet koe sitä arvostettavana. Pakko ei toimi.

EK on nyt saanut kikynsä ja olisi aika näyttää, että tulosta syntyy. Kuitenkin vienti on täysin ruvella ja siinä näkyy esim vähäiset tuotekehityspanostukset. Aiheuttamalla hämminkiä voidaan taas syyttää ay-liikettä mikäli lakkoja tulee. Kylmää taktiikkaa

Kenties nyt kun EK on itse pelannut itsensä pelkäksi sivustahuutelijaksi olematta sopimusosapuoli missään, niin tästä sopasta voi syntyä lopulta hyvääkin. Vaikka kuinka on kikyä ja muuta niin EK:n lupaama kasvu ja vienti ei oikein lähde, pitäisikö joskus katsoa peiliinkin? Mitä he voisivat itse tehdä jäsentensä kanssa pelkän muilta vaatimisen sijaan? Jännää on että eivät itse suurina asiantuntijoina löydä omista toimistaan koskaan mitään vikaa. Kysymys on aina veroista tai palkoista. Olisiko tulevaisuuden investointien vähyydellä suhteessa osingonjakoihin esimerkiksi vaikutusta siihen, ettei uutta kuranttia kamaa ole myytäväksi vaan joudutaan kilpailemaan hinnalla?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Kiky jäi lopulta niin laihaksi, että sitä ei juuri kannata mainita, kun ihmetellään miksi vienti ei vedä.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Vienti ei vedä, kun perushoitaja jossain Kiteellä hoitaa vanhuksia ja vammaisia liian korkealla ansiotasolla. Ja kaiken lisäksi kuuluu ahneeseen ammattiliittoon.
Tällaisen kuvan olen saanut kuunnellessa ja katsellessa kaikkitietävien "talousasiantuntijoiden" lausuntoja eri medioissa.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Palkansaajia on noin 2.5 miljoonaa eivätkä he ole mikään harmaa, homogeeninen massa, silakkaparvi.

On siellä palkkoja nostettu nytkin mutta kohdennetusti niille, jotka ovat jotain tehneetkin.
90-luvun alussa oli parikin nollakierrosta ja ne, jotka muistavat, niin oitis kuin tilanne parani niin johan alkoi palkkaralli taas. Nollakierros on huono ratkaisu.

Se missä mentiin raskaasti pieleen, oli päästää suljettu sektori palkkajohtajuuteen vuosikausiksi. Yleiskorotusmallin vika on, että se palkitsee myös ne, jotka ovat jääneet työstään eläkkeelle ilmoittamatta siitä työnantajalleen.

Tämä meidän kolmikanta, joka aikoinaa pelitti hienosti, muistuttaa päivä päivältä Trumpin hallinon sekoilua. Mutta Trump täällä ei ole Presidentti.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Mediassa valitti eräs lähihoitaja, yrittäessään suoriutua väärin mitoitetusta hoitotyöstään, nääntyvänsä työtaakkansa alle. Tietääkseni sille porukalle ei ole taidettu liiemmälti liksankorotuksia herua? Päinvastoin taisivat viedä aiemmin sovitun lomarahankin?

Toimituksen poiminnat