lindapelkonen

Onko JSN:stä tulossa moraalitoimisto?

Suuresti arvostettu ja arvostamani Julkisen sanan neuvosto JSN teki päätöksen, joka asettaa oman ajatteluni journalismista uuteen valoon. Päätös pistää miettimään, missä määrin toimittajalla on mahdollisuus kertoa oma näkökulmansa asioihin silloin, kun hän joutuu kovan kritiikin kohteeksi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. 

Syksyllä 2015  jouduin propagandajulkaisu MV:n riepoteltavaksi. Lisäksi sosiaalisessa mediassa liikkui mitä hirvittävämpiä väärinymmärryksiä ja solvauksia. Tällaisessa tilanteessa pidin tärkeänä, että voin kertoa julkisesti, miten asiat todella ovat, etteivät väärät väitteet jäisi elämään ainakaan kovin laajasti. Kirjoitin Puheenvuoroon blogin, jossa kerroin, mitä oli tapahtunut. 

Tein myös rikosilmoituksen saamistani viesteistä ja puheluista. Useiden vaiheiden jälkeen kaksi henkilöä on tuomittu minuun kohdistuneesta kunnianloukkauksesta ja yhden puhelun osalta käsittely jatkuu hovioikeudessa lähiaikoina. 

Pidin arvokkaana, että pystyin tuolloin vuonna 2015 ilmaisemaan oman kantani tapahtuneesta julkisesti.

 

Yle sai langettavan

Muutamia viikkoja sitten JSN antoi langettavan päätöksen Ylelle tapauksesta, jossa Ylen toimittaja Sanna Ukkola kirjoitti omasta kokemuksestaan blogissaan. Ukkola vastasi tuolloin Suvi Auvisen laajalle levinneessä kirjoituksessa olleisiin väitteisiin, joita Image ei suostunut oikaisemaan. Auvinen muun muassa väitti, että Ukkola oli yrittänyt saada nettikiusaajalleen potkut. 

Hän pohti kirjoituksessaan, miten häiriköihin tulisi suhtautua, ja kertoi ottaneensa yhteyttä kyseisen opettajan esimieheen. Hän totesi, että mies hyökkäilee hänen kimppuunsa asiattomalla tavalla. Esimerkiksi Ukkola linkkasi miehen tviitin, jota piti epäasiallisena. 

En olisi itse äkkiseltään ymmärtänyt, että tästä aiheesta kirjoittaminen tuo JSN:ltä langettavan.

Neuvosto toteaa, että tässä tapauksessa toimittajan häiriköinniksi leimaamissa tviiteissä oli kyse ainoastaan yleisön edustajan esittämistä kärjekkäistä ja satiirisista kommenteista. Neuvosto pitää paheksuttavana sitä, että toimittaja oli työstään saamansa kritiikin vuoksi yhteydessä yleisön edustajan työnantajaan ja pyysi keskustelemaan asiasta työpaikalla.

Neuvoston mukaan toimittajalla oli vahingoittamistarkoitus, kun hän toivoi, että yleisön edustajaa jututettaisiin hänen työpaikallaan. JSN ei perustellut väitettään vahingoittamistarkoituksesta millään tavalla.

Ukkola kirjoitti kyseisen tekstin sen jälkeen kun hän oli pyytänyt Image-lehdeltä mahdollisuutta oikaista häneen kohdistuneita vihjailuja, joiden mukaan hän olisi yrittänyt saada potkut Tero Hannulalle. On mielestäni kohtuullista, että toimittaja saa mahdollisuuden kirjoittaa oman näkökulmansa, jos julkisuudessa liikkuu hänestä väitteitä, jotka hän haluaa oikaista. 

Image-lehden kirjoituksessa mainittu Tero Hannula on yhdistänyt Ukkolan sosiaalisessa mediassa Ku Klux Klaaniin ja myöntänyt pilkanneensa häntä henkilökohtaisella tasolla. Tällaisessa tilanteessa olisi voinut odottaa, että JSN olisi puolustanut toimittajaa. Vihjaus rasismista ja väite yrityksestä hankkia Hannulalle potkut ovat kovia syytöksiä, niitä voitaisiin pitää jopa kunniaa loukkaavina väitteinä.

On hyvin ymmärretävää, että tämän kaltaisten syytösten kohteeksi joutuessaan mediatalo ja toimittaja vastaavat syytöksiin. 

 

JSN paheksui toimittajaa

JSN:n tehtävä on puolustaa sananvapautta ja julkaisemisen vapautta. Annettu langettava päätös kuitenkin rajoittaa vakavalla tavalla toimittajan sananvapautta ja mahdollisuutta julkiseen keskusteluun.

Vaikka JSN päätöksessään paheksuu Ukkolan toimintaa ottaa Hannulan työnantajaan yhteyttä, se myös toteaa, että ”toimittajan epäasiallinen yhteydenotto” ei kuitenkaan ollut Ylen vastuulla, eikä sen vuoksi mahdollista tulkita Journalistin ohjeiden näkökulmasta. JSN siis itsekin myöntää, että sillä ei ole toimivaltaa asiassa. Ja näin onkin: JSN ei ole moraalitoimisto. 

Syntyy vaikutelma, että käsiteltyä Ukkolaa halutaan tavalla tai toisella rangaista, vaikka Journalistin ohjeista ja JSN:n säännöistä ei löydy tähän perusteita. Aikooko JSN jatkossa ottaa kantaa päätöksissään myös toimittajien ”epäasialliseen” käytökseen vapaa-ajalla?

 

Henkilökohtainen hyöty

JSN:n mukaan ”Yle toimi harkitsemattomasti, kun se julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jossa hän oikeutti oman epäasiallisen käytöksensä kritisoimalla yksipuolisesti ja liioittelevasti tunnistettavissa olevaa yleisön edustajaa.”

JSN kuitenkin toteaa, että tiedotusvälineiden on suotavaa perustella yleisölle journalistisia ratkaisujaan, mutta Ylen tapauksessa siitä ei ollut kyse. JSN:n mukaan tapauksessa on kyse kiistasta, jossa toimittaja oli ”muulla tavalla asianomainen”. 

”Journalistin ohjeiden mukaan toimittaja ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtainen hyötymisen mahdollisuus”, JSN toteaa. 

JSN esittää langettavan ratkaisun perusteena, että ”henkilökohtainen hyötyminen voi tarkoittaa muutakin kuin taloudellista hyötyä”. Tämä pitää paikkansa, mutta missään olosuhteissa hyötymisenä ei voida pitää kirjoitusta, jossa toimittaja sananvapauden puitteissa kertoo oman näkemyksensä laajaa julkista huomiota herättäneessä tapauksesta.

Jos näin olisi, valtavan suuri osa journalismista voitaisiin luokitella ”henkilökohtaiseksi hyötymiseksi” ja valtavan suuri osa nykyistä journalismia rikkoisi Journalistin ohjeiden kohtaa 4. 

Miten mediatalot voivat jatkossa kirjoittaa aiheista, jotka koskevat heitä itseään? Voiko esimerkiksi toimittaja Jessikka Aro kirjoittaa omista häirintäkokemuksistaan? Miten Helsingin Sanomat voi kirjoittaa viestikoekeskusuutisoinnistaan ja perustella sitä siinä vaiheessa, kun poliisi tutkii aihetta? Miten mediatalot voivat ylipäätään jatkossa perustella omia journalistisia ratkaisujaan, jos tämä linjataan journalistin ohjeiden kohdan 4 vastaiseksi?

 

Ylimitoitettu leimaaminen

Mitä toimittaja uskaltaa kirjoittaa jatkossa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta keskustelusta, jossa on itse mukana jos haluaa olla täysin varma ettei riko journalistin ohjeita?

”Tässä tapauksessa toimittaja pyrki puhdistamaan mainettaan leimaamalla ylimitoitetulla tavalla yleisön edustajan, jota hän oli kohdellut epäasiallisesti jo aiemmin ottaessaan yhteyttä hänen työnantajaansa”, JSN linjaa.

Olisi kiinnostavaa tietää, mikä oli se ”ylimitoitettu tapa” jota Ukkola tekstissään käytti. Mielestäni Ukkolan tulkinta, jonka mukaan opettajan hänestä ja hänelle lähettämät tekstit ovat nettikiusaamista ei ollut ylimitoitettua. Kaiken lisäksi Tero Hannula toi asian ensin itse julkisuuteen. Hän kommentoi asiaa muun muassa radiossa ja levitti Suvi Auvisen blogia sosiaalisessa mediassa.

Tero Hannulan teoksia on arvosteltu laajalti eri medioissa, ja hänet tunnetaan yhteiskunnallisena keskustelijana jo useiden vuosien ajalta. Hän on osallistunut kirjallisuuden, politiikan ja taiteen alojen keskusteluihin eri alustoilla ja medioissa. Hannula on neljä kaunokirjallista teosta julkaissut kirjailija.  Hannula on toiminut myös eri luottamustoimissa. Häntä ei siis voida pitää rikoslain 24 luvun mukaisena yksityishenkilönä vaan tapauksen yhteydessä selkeästi julkisuuden henkilönä, jolla on myös rikoslain mukainen niin sanottu korkeampi sietokynnys.

 

Ovatko säännöt muuttuneet?

Toivoisin aiheesta syvällisempää julkista keskustelua. Varmasti toimituksissa on jo pohdittu, miten vastaavissa tilanteissa voidaan toimia ja miten ei voida toimia. Voiko ottaa esimerkiksi nettikiusaajan äitiin tai ystävään yhteyttä vedotakseen kiusaamisen loppumiseksi? JSN:n mukaan työnantajaan ei ole oikeutta ottaa yhteyttä ainakaan niissä tapauksissa, joissa henkilö ei kirjoituksissaan edusta työnantajaansa? 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 4 ja antaa sille huomautuksen. 

Ovatko säännöt muuttuneet? Jos JSN soveltaa JO4:sta Yleä ja Sanna Ukkolan kirjoittamaa tekstiä kohtaan, sen pitää soveltaa sitä johdonmukaisesti myös muihin vastaaviin teksteihin. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Kyllä tuo oli ihan oikein.

Suvi Auvinen on mukava. Vastusti "Feministisä Vaalejakin".

Nappinsa sanottua:

http://suviauvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186856...

" Feminismi pelkistetään kampanjassa kolmeen pääkohtaan: tasa-arvo, ihmisoikeudet, oikeus turvaan. Hyviä arvoja toki ja myös feminismiin liittyviä, mutta kampajassa on enemmän ongelmia kuin positiivisia puolia.

Ensimmäiseksi: Millainen ihmishirviö ei pysty allekirjoittamaan noin yleismaailmallisia arvoja? Näemmä aika moni. Sivustolla feministisen vaalilupauksen on tätä kirjoitettaessa ehdokkaista tehnyt 160. Se on pieni osuus kaikista ehdokkaista, sillä esimerkiksi vuoden 2003 eduskunta- vaaleissa oli ehdokkaita 2029. Poliittisilla pyrkyreillä on tendenssi hakeutua mukaan mihin ta- hansa mikä trendaa, joten en usko enää suureen väkiryntäykseen kampanjan myöhemmissä vaiheissa. Tämä ei tietenkään ole kampanjan vika, mutta on hiuksianostattava ajatus, ettei suurin osa ehdokkaista voi sitoutua perus ihmisoikeuksiin. Kuinka hyvä on systeemi, joka ylipäätään päästää valtaan yksilöitä jotka eivät välitä esimerkiksi tasa-arvosta? Jos tasa-arvo taas on tärkeää useammille ihmisille, miksi alle 10 % ehdokkaista ilmaisee sen?

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Miten feminismi tähän liittyy. Kirjoitin toimittajien sananvapaudesta ja JSN:n päätöksestä.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Ei se tähän liity mitenkään muuten kuin siten, että Suvi Auvinen on järkevä ja osaa punnita näitä ja huomaa fuskun "omienkin" puolelta, eikä noin ollen olettavasti sepitä vainoamisia eikä hölpötä turhasta. YLE vainoaa aina jotakuta, erityisesti naistoimittajat. Se on vainonnut jopa Jan Vapaavuorta ja Antti Riinnettäkin, kun se on maannut täydellä painollaan (joka on vähäinen) jonkun heidän kilpailijansa puolella, muista puhumattakaan.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Mun mielestä Sanna Ukkola toimi harkitsemattomaksi ja vastoin hyvää journalistista moraalia, kun hän alkoi hoitaa solvaajansa työelämäasioita. Väärä keino vaikka tarkoitus oli jalo kosto.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Olipa työnantajaan yhteyden ottamisesta mitä mieltä tahansa. Mielestäni olisi hyvä, että toimittajat edelleen saisivat kirjoittaa julkisesti itseensä liittyvistä asioista.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Pääsääntönä näissä ylireagoinneissa koskien feikkiprofiilien ja anomymiteetin takaa tehtyjä "vihapuheita" näyttää olevan se, että kyse on nimenomaan naisten reaktioista. Ts. vihapuhejuttujen asianomistajat ovat pääsääntöisesti naisia.

Miksi näin on? Kestävätkö miehet solvauksia tehokkaammin?

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Miehet eivät edes saa yhtä usein solvauksia, ja jos saavat ne ovat erilaisia.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Tämä on varmuudella höpöhöpöä. Miesten keskinäinen elämä on huomattavasti väkivaltaisempaa - sen kaikilla ulottuvuuksilla - kuin miesten naisiin kohdistamat satunnaiset "sanalliset hermojenmenetyskohtaukset".

Sanoisin, että naisilla on keskimäärin suurempi alttius kostaa kokemansa loukkaus siirtämällä asia ulkoisen toimijan hoidettavaksi - useimmiten tämä tarkoittaa toisia, "hyviä ja oikeellisia" miehiä; nykyään enenevissä määrin myös median ja somen "kohunnostattaja-armeijoita".

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #9

Kyllä törkyviestien lähettäminen ilmiönä on aika lailla sukupuolittunut ja naiset saavat usein törkeämpää materiaalia kuin miehet, vaikka kirjoittaisivat samoista aiheista. Tämä on ihan selvää. Naisille tulee esimerkiksi raiskausuhkauksia, joita miehet harvemmin saavat.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

Ja miehet saavat tappouhkauksia. Olisi aika feminististä pitää raiskausuhkauksia pahempana vaihtoehtona.

Sukupuolittuneisuuskäsitys vaikuttaa kuitenkin olevan harha. Ainakin julkisissa medioissa kuten Facebookissa miehet näyttävät saavan huomattavasti enemmän ja rankempaa kuraa.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #13

Pahimmat törkyviestit naisille tullevat yksityisviesteinä tai sähköpostissa, joten ei ole ihme jos et niitä huomaa.

Tähän liittyen niitä törkyviestejä on saanut nyt myös Hakkaraisen väkisin suutelema Veera Ruoho.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3994260/Rikoksist...

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #15

Pahimmat? Törkyviestien törkeysasteiden vertailu ei ole niin yksiselitteistä kuin näytät olettavan.

Eikö ylipäätään viisainta olisi olla noteeraamatta törkyviestejä (nyt kun niille näyttää olevan muodostunut oma kategoriansakin)? Eikö ylimitoitettu - viestien todellisen vakavuusasteen liioittelun seurauksena - vastareaktio ole omiaan luomaan eräänlaisen "törkypuheautomaatin"? Että törkypuheeseen (jolla on usein infantiili huomionsaamisen motiivi) reagoimiseen tullaan reagoimaan uudella törkypuheella. Rangaistuksethan näistä teoista ovat lähestulkoon mitättömiä.

Suomeksi sanottuna: "vittuilu" kuuluu elämään. Tai, näin ainakin minä olen tullut havainneeksi. Hyväksymisen kautta rauhaan, vaikka pistäähän se(kin) "vituttamaan".

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #15

Eli mennäänkö nyt spekuloimaan sillä millaisia yksityisiä viestejä porukka saa?

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #22

Ei nyt tartte pelkkään skekulaatioon luottaa, kyllä niitä yksittäisiä esimerkkejä löytyy.

https://yle.fi/uutiset/3-9669703

"Etenkin naiskansanedustajat ovat saaneet seksistisiäkin uhkauksia. Viesteissä pelotellaan usein raiskauksella tai käytetään halventavia nimityksiä naisesta. Tamperelainen Tiina Elovaara kokeekin, että naispoliitikon kohtaama vihapuhe on erilaista kuin miesten osakseen saama."

https://www.journalisti.fi/artikkelit/2016/2/h/

Eli naisille tuleva törky on erilaista kuin miesten saama.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jos nyt oikeasti pitäisi etsiä suomalaisen internetin solvatuimmat henkilöt sekä laadullisesti että määrällisesti, ne olisivat luultavasti Sipilä, Soini ja kenties Orpo. Monet tuntuvat vain olevan sokeita väärien viiteryhmien kokemalle solvaamiselle. Saattaa toki olla että itsekin vähättelen mm. Naisten kokemia solvauksia, mutta se ei ole tahallista vaan johtuu siitä että sosiaalinen media toimittaa nähtäväkseni valikoitunutta materiaalia.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Ihan asialliselta vaikuttava päätös JSN:lta, vaikka epäilemättä journalistin ohjetta saattaa olla joissain tapauksissa hieman vaikea tulkita.

    «tapauksesta, jossa Ylen toimittaja Sanna Ukkola kirjoitti omasta kokemuksestaan blogissaan.»

Ukkola kirjoitti kokemuksistaan kolumnissa, ei blogissa. En tiedä miten tuo menee eri medioissa, mutta käsittääkseni kolumni on editoitu ja päätoimittajan hyväksymä kirjoitus, kun taas blogikirjoituksella ei sellaista toimitusprosessia ole. Yle ei tietääkseni myöskään ylläpidä kaikille avointa blogipalstaa, vaan kolumnien kirjoittajat ovat valikoituja laatuperusteisesti. Tällöin kolumnilla on tiedotusvälineen journalistinen auktoriteetti, johon JSN:n toimivalta ulottuu aivan eri tavalla kuin vaikkapa kirjoituksiin Puheenvuorossa.

Ei JSN varmastikaan syynää olenko minä noudattanut journalistin ohjetta tai mitään muutakaan tänne kirjoittaessani.

    «Neuvoston mukaan toimittajalla oli vahingoittamistarkoitus, kun hän toivoi, että yleisön edustajaa jututettaisiin hänen työpaikallaan. JSN ei perustellut väitettään vahingoittamistarkoituksesta millään tavalla.»

Eiköhän se ole useimmille niin ilmeistä, ettei tarvitse vääntää rautalangasta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Olen aika lailla samaa mieltä kuin Marko edellä. Ukkola käytti Ylen journalistista alustaa omassa henkilökohtaisessa asiassaan ja Pelkosella menee nyt blogit ja kolumnit sekaisin.

Huomauttaisim myös Pelkonen, että vaatimus noudattaa journalistin ohjeita työssään ei ole journalistin sananvapauden rajoittamista. JSN antoi langettavan päätöksensä JO 4:n rikkomisesta, ei mm. yhteydenotosta työnantajaan.

Ylen päätoimittajan antama vastine on sen sijaan hyvin yllättävä. Kirjoittaja ei olisi yksityishenkilö jos hän julkaisee kirjoituksensa twitterissä!

"Tämän aihepiirin osalta Twitter-käyttäjää ei kuitenkaan voinut pitää yksityishenkilönä ennen tapahtumasarjan alkua, eikä sen jälkeen. Ottamalla kantaa johonkin aihepiiriin julkisesti esimerkiksi Twitterissä yksityishenkilö kaventaa väistämättä yksityisyyttä tältä osin."

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Ukkola on toimittajana ja kolumnistina profiloitunut poliittisen korrektiuden vastaisena todenpuhujana. Sitten hän ottaa yhteyttä häntä ilkeästi kritisoineen twitter-käyttäjän työnantajaan. Se on tekopyhää.

Käyttäjän JaniTuononen kuva
Jani Tuononen

Linkki puheenvuoron blogiisi ei toimi.

Olisiko teidän blogeissa ero, jossa viittaat MV-lehteen ja Ukkola viittaa suorasti linkillä yksityishenkilöön, minkä takia langettava päätös on annettu?

Lisäksi Ukkola on ottanut yhteyttä esimieheen, mikä on aseman väärinkäyttöä, kun esimies ja työpaikka ei liity asiaan millään lailla.

Olisipa itsellä yhtä paljon vaikutusvaltaa kuin toimittajilla, niin saisin esittää puoluegallupit yleisölle toisella tapaa äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Ihan vinkkinä blogistille, toimittajan ei koskaan pidä kirjoittaa itsestään tai suoranaisesti itseensä liittyvästä asiasta. Sellainen juttu on aina subjektiivinen. Jos asia tarvitsee julkisuutta, on se annettava päätoimittajan toimesta jonkun muun toimitettavaksi.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tästä esimerkkinä on Pelkosen linkkaama juttu Jessikka Arosta.
Olisi ollut outoa jos Aro olisi kirjoittanut itsestään.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Tää julkisella sektorilla tapahtuva työnantajilla uhkailu on aivan perusroinaa ja esimerkiksi sellainen, että ilmoitetaan ties mitä jonnekin, mistä esimerkiksi työntekijä saattaisi hakea seuraavaa työpaikkaa. Muakin on uhkailtu aikojen saatossa vaikka kuinka. Ja mää olen kysynytkin joskus joltakin rehtortiehdokkalta, mitä hän tekisi sellaisessa tilanteessa, ja ehdokas on selittänyt. Minkä yksi ja toinen on kokenut uhkauksena. Tapaukset ovat vanhentuneita.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

JSN:n tarkoitus oli suojella suomalaisia median mielivallalta.

Se että yksityishenkilö uhkailee toista yksityishenkilöä, on yhteiskunnalliselta merkitykseltään toissijaista, vaikkakin tietyin edellytyksin rikosoikeudellisesti tuomittavaa.

Se että toimittaja käyttää yhteiskunnallista valtaansa yksittäisen henkilön - tässä lukijakommentoijan - maalittamiseen ja ottaa yhteyttä tämän työnantajaan vahingoittamistarkoituksessa - on yhteiskunnallisssti suuri asia.

Totaalisen moraalitonta ja oikeusvaltiossa tietenkin ehdottoman kiellettyä.

Käsittämätöntä että toimittaja saa pitää työpaikkansa.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Näin se minustakin on nähtävä.

Nyt suositaan hölynpölytoimittajien terroria, jota heidän työnantajansa heillä teettää.

Aivan erityinen ongelma on pakkovero-YLE. Lehtiähän ei ole kenenkään pakko tilata.

http://ristojkoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2555...

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

JSN:nhän nimenomaan pitäisi olla lehdistön moraalitoimisto!

Lainvoimainen tuomiovaltainen organisaatio se EI ole.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Naiset yleensä ovat se kärsivä osapuoli aina kun törkyviestejä lähetetään, siitä on ihan hyviä esimerkkejä.

Jessika Aro, Rebecca Härkönen, Veera Ruoho.

Joku täälläkin väittää, että kyllä miehetkin saavat samalla lailla törkyviestejä.

Pa**apuhetta

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Jessika Aron tapauksessa ei sukupuolella ehkä ole suurta merkitystä sikäli, että hänen kimppuunsa kävi ehkä juuri se taho josta hän kirjoitti. Toimittajista nyt vain aika suuri osa on naisia.

Ruohon tapaus on todellakin aivan käsittämätön, kun eihän hän ole tehnyt yhtään mitään muuta kuin ollut uhri.

Näidenkin esimerkkien perusteella todellakin näyttäisi, että naisia ehkä helpommin pelotellaan astumaan takaisin riviin.

Toisaalta, en tiedä onko niin oikeasti. Vääristymää tässä voi tuottaa se, että naiset ehkä helpommin tukeutuvat toisiin itseään puolustaakseen. Miehiltä ehkä odotetaan, että he puolustavat itseään ja siksi uhkailuista valittaminen olisi heikkouden osoitus.

Onhan myös aivan tavallista, että jos parisuhteessa mies uhkailee naista tappamisella, siitä seuraa yhteiskunnan kova reaktio väkivaltaista miestä vastaan. Jos nainen käyttää mieheen väkivaltaa tai uhkailee miestä tappamisella, reaktiot ovat lähinnä "otatsä naiselta pataan?" Kuitenkin vakavasta perheväkivallasta jopa suurin osa on naisten tekemää. Kuitenkin yli 90 % turvakotien asukkaista on naisia. On siis jonkinlainen vääristymä siinä, että jos naiset kokevat turvattomuutta – tai ylipäätään kun heillä on riitatilanne – he hakevat ulkopuolista apua, kun taas miehet yrittävät pärjätä itse.

Tämä on toki täysin ymmärrettävää suorien fyysisten konfliktien valossa, jolloin liittoutuminen on naisille jopa välttämätön puolustus- ja hyökkäyskeino. Taipumus kuitenkin vaikuttaa laajemmalta, koskien myös sellaisia konflikteja, joissa fyysisen turvallisuuden ei pitäisi olla relevantti.

Edellä mainittujen naisten kohdalla törky on epäilemättä todellista ja ongelmallista – en kiistä sitä. Kuitenkin ehkäpä sen kohdistuessa miehiin emme vain koskaan näe sitä? He eivät ehkä kerro häpeällistä asiaa ja jos kertovat, suhtautuminen sitten on juuri sitä, että se on vain heidän oma pieni ongelmansa.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Tämä olisi noin muuten ansiokas blogi, mutta perustuu sellaiseen ilmeisen väärään oletukseen, ettei yhteiskunnassamme olisi kaksois-standardia.

Todellisuudessa julkisessa keskustelussa voi kohdella paljon huonommin "väärää" mieltä olevaa kuin "oikeaa" mieltä olevaa.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kerrankin JSN toimi toisin kuin yleensä, eikä tällä kertaa pelkkänä keskinäisen kehun kerhona ja sisäsiitossonnina.

Ymmärrän ex-toimittajana hyvin, että tällainen poikkeus JSN:n linjassa herättää toimittajissa kauhua ja pelkoa: enkö olekaan enää erityispaaponnan kohteena.

Käyttäjän lakosi kuva
Mika Lako

Itseäni ihmetyttää toimittajat, jotka pitävät JSN:n huomautusta pahana syntinä.

Tämä Ukkolan huomautus ei ainakaan minua hetkauta suuntaan eikä toiseen.

Kyse oli kuitenkin tulkinta-asiasta, ei mistään virheellisestä uutisoinnista Ylen puolelta.

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Jutussa on kiintoisia keloja JSN:n toimivallasta, mutta lopulta argumentti kaatuu ideaan siitä, että Hannula olisi "julkisuuden henkilö" siinä missä joku ministeri.

Ja tietysti JSN on moraalitoimisto, sitä se on ollut alusta asti. Kysymys on vain siitä, kuinka laaja on moraalitoimiston mandaatti. Totta kai mandaatti koskee mitä tahansa neuvoston jäsenmediaa. Jos Ukkola olisi kirjoittanut saman tekstin twitteriin tai blogiin, ei langettavaa olisi tullut.

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

Lopulta tää tulkinta "julkisuuden henkilöstä" lyö toimittajia vastaan, koska tän tulkinnan mukaan jokaikinen toimittaja on julkisuuden henkilö. Sitten voi ikävästä toimittajasta kirjoittaa kaikenlaisia henkilökohtaisen elämän paljastuksia, mikä varmasti heikentää toimittajien sananvapautta.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Hatunnosto hyvin vähän arvostamalleni JSN:lle.

Kerrankin suoraselkäistä toimintaa. Toimittajien mielivaltaa ja lynkkaushimoa vastaan.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Julkisen sanan neuvosto on kerran antanut Turun Sanomille langettavan päätöksen valehtelemisesta sen lainattua kirjaimellisesti ja oikaisematta presidenttiä ja pääministeriä, kun nämä valehtelivat.

https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/val...

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Isompi kuva tässä on se että JSN:n jäsenet turvaavat jo selustaansa ja tulevia työtehtäviään.

Suomen mediahistorian synkin ja moraalisesti ala-arvoisin jakso on tulossa kohti loppuaan.

Valheellisen journalismin aika on päättymässä.

Valtaväestön syyllistäjät pistetään sivuun.

Realismi palaa jo kiireellä sekä politiikkaan että mediataloihin.

Arot ja Härköset jäävät samanlaisiksi nimiksi historiaan kuin 70-luvun militantiit taistolaiset Halkolat ja Meinhofit

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Arosta ja Härkösestä on tulossa sananvapauden marttyyreja. Halla-ahokin koetti aikoinaan sitä viittaa harteilleen sovitella, mutta huonolla menestyksellä. MV-julkaisu sai sen ihan heittämällä Aron ja Härkösen harteille.

En muuten vieläkään käsitä mikä tässä Turun Sanomien jutussa oli niin pöyristyttävää että jutun kirjoittanutta toimittajaa kohtasi Mustamaalauksen Vimma. Terroristin vihaaminen on ymmärrettävää, mutta toimittajan? Älkää ampuko viestintuojaa. Älkää edes maalittako.

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3622874/Puuko...

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Arosta ei todellakaan muuta kuin pelle.

Mitä tulee Härköseen, se ei ollut MV vaan Urkki.

https://urkki.net/turun-sanomien-toimittelijatar-r...

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #39

Aro on pätevä toimittaja, mutta Johan Bäckman ei ole ainoastaan pelle vaan myös rikollinen. Urkin linkkiä en viitsi edes avata, asenteellisuus haiskahtaa jo tuossa toimittelijatar-nimityksessä. Härkönen muuten kirjoitta edelleen juttuja Turun Sanomiin, ja hyviä juttuja kirjoittaakin. Onneksi trollit eivät pysty sananvapautta kahlitsemaan eikä maalittaminen poliisinkaan työtä estä.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula Vastaus kommenttiin #42

Aro on sekopää. Ei mitään tolkkua eikä protia lallatuksella.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #43

Ei, Bäckman on sekopää. Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: Bäckmanin ja Janitskinin ansioksi voidaan osittain laskea se, että vihapuhelainsäädäntöä ollaan Suomessa laittamassa ajan tasalle.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Toimittaja voi yksityishenkilönä kirjoittaa mielipiteistään mutta tärkeintä on että hän ei tee sitä työnantajansa nimissä tai anna sellaista käsitystä lukijalle.

Olisi hyvä siirtyä syrjään sellaisista tehtävistä, lööpeistä joissa tuntee mielipiteidensä takia olevansa jäävi.

Nyt kiihkoilijat kirjoittavat ja kiihkoilijat kommentoivat.

Käyttäjän kiravuo kuva
Timo Kiravuo

Kun tämä kouhu nousi silmäilin nuo twiitit ja mielestäni kysessä oli normaali toimittajan toiminnan kommentointi, ei mikään nettikiusaaminen. Kommentit eivät kohdistuneet henkilöön eivätkä sisältäneet uhkailuja, vaan kohdistuivat toimittajan esittämään sisältöön. KKK-viittaus on täysin ymmärrettävä, kun toimittaja oli jo loukannut yhtä etnistä ryhmää esiintymällä kalkkunansulat päässä.

Sananvapauden kova ydin on oikeudessa arvostella vallankäyttäjiä ja sanoa asioita, joita joku ei halua sanottavaksi. Satiiri ja parodia ovat erityisesti sananvapauden suojaamia, koska niiden kautta voidaan tuoda esille vallankäyttäjien virheet. Laissa ei erikseen määritellä että satiirin tulisi olla laadukasta.

Käänneltiinpä asiaa miten päin tahansa, valtiollisen median toimittaja on työssänsä vallankäyttäjä ja siten luvallinen kritiikin kohde. Omasta mielestäni kritiikki on jopa kansalaisen velvollisuus, jos nielemme purekselematta kaiken mitä tuutista tulee, voimme sanoa hyvin nopeasti hyvästit demokratialle, kuten parhaillaan tapahtuu eräissä Euroopan valtioissa.

Toimittajan on myös hyvä muistaa, että ei pidä yllättyä, jos provosoinnista seuraa provosoitumista. Tässä tapauksessahan toimittaja tarkoituksellisesti provosoi yleisöä etnisellä loukkauksella ja sai haluamansa reaktion. Josta sitten valitti, ei henkilölle, vaan hänen työnantajallensa.

Millainen olisi yhteiskunta, joka katsoo että valtion palkkaamien toimittajien on hyvä valittaa kritiikistä kansalaisen työnantajalle ja odottaa toimenpiteitä? Esimerkkejä löytynee historiasta ja ne eivät ole kovinkaan mukavia.

kiravuo

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Työnantaja käsittää aiheellisesti sellaisen hökkäyksen valtion hyökkäykseksi.

Se on kuitenkin enemmän verrannollinen siihen, että poliisi käyttää asemaan känniläisten nakkikioskiriidan jälkiselvittelyihin - johon hän on osallistunut siviilissä lomalla känniläisenä.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

JSNsta mitään mielipidettä, mutta tuo yhteyden ottaminen työnantajaan oli todellinen rimanalitus, josta sietikin tulla joku sanktio.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Helvetti. Suvi Auvinen munasi totaalisesti!

https://www.facebook.com/groups/1596578830607313/p...

Olli-Pekka Haavisto

9 tuntia

JAA TÄMÄ ETEENPÄIN!

(Ajattelin aivan samat asiat kuin Suvi, mutta olin niin raivoissani, etten kyennyt kirjoittamaan tiistaina. Suvin tekstiin ei paljon lisäämistä.)

"Vähintään useita kymmeniä mielenosoituksia järjestäneenä ja sadoissa vierailleena uskon voivani sanoa jotain koko kuviosta:

Vaikka mielenosoituksiin liittyy aina infraa, ne eivät saa olla viestin tiellä. Tuotannollisiin syihin vetoaminen kuulostaa siltä, että lava, äänentoisto tai järjestyksenvalvojat eivät pääse paikalle maanantaina 16.7. Jos tuotanto tulee viestin tielle, täytyy tuotannon ja infran väistyä. Ylipäätään suomalainen mielenosoituskulttuuri, jossa ensin tehdään pikku hölkkä ja tämän jälkeen kuunnellaan monta tuntia järjestöjen ja poliitikkojen puheita on mieletön. Kukaan ei jää kaipaamaan torilla pönöttämistä ja paskalla äänentoistolla kuultuja kulahtaneita puheita, joiden sisällön kaikki tietävät etukäteen. Mielenosoituksen tekevät sinne saapuvat ihmiset, eivät sen puhujat. "

"Helsinki Callingin edustus osoittaa tällä kommentilla ettei se ymmärrä mielenosoituksensa perustaa: Trumpia ja Putinia vastaan suunnattua mielenosoitusta ei ole tietenkään suunnattu Trumpille ja Putinille. Mielenosoitus tehdään kaikille muille, niille jotka haluavat osoittaa ja nähdä että maailmassa on yhä vastavoima fasismin kanssa flirttaileville valtiojohtajille. Mielenosoitus tehdään sekä siihen osallistuville että sitä seuraaville henkilöille, globaalille yleisölle jonka tulee nähdä, ettei Helsinki alistu leikkikentäksi kestämättömiä arvoja edustaville ja edistäville suurvaltapoliitikoille. Trumpin ja Putinin reitit ohjattaisiin joka tapauksessa kaukaa mielenosoitusten ohi, joten on yhdentekevää ovatko he maassa mielenosoituksen aikaan. Trump ja Putin eivät mielenosoitusta näe eikä se heitä kiinnosta."

"On suomalaisen kädenlämpöisen politiikan huipennus siirtää mielenosoitus pois huippukokouspäivältä vedoten tuotantoon. Mihin vitun tuotantoon, hakekaa harvanvarret K-raudasta ja menkää kadulle."

blogit.apu.fi

Case Helsinki Calling, eli kenelle mielenosoitukset soivat - Suvi Auvinen

https://blogit.apu.fi/suviauvinen/helsinki-calling/

Suvi Auvinen

10.7.2018

Case Helsinki Calling, eli kenelle mielenosoitukset soivat

Trumpin ja Putinin vierailua vastaan suunniteltujen mielenosoitusten ympärillä kuohuu, ja kaikista vääristä syistä. Hyviä syitä kuohunnalle olisi muun muassa kansainvälisen median kiinnostus massiivisia mielenosoituksia kohtaan, poliisin huoli siitä saadaanko huippukokoukset järjestettyä häiriöttä ja ihmisten pois jääminen töistään mielenosoitukseen osallistumisen vuoksi. Yksi huonoimmista mahdollisista syistä kuohuntaan sen sijaan on salamyhkäisyys, ylimielisyys ja säätö, joka nyt uhkaa suurinta, alunperin maanantaille 16.7. suunniteltua Helsinki Calling -mielenosoitusta.

Eri mediat uutisoivat eilen illalla mielenosoituksen siirtyneen sunnuntaille 15.7. Tapahtumassa aiheesta ei alkuun tiedotettu, vaan ihmiset joutuivat kyselemään tapahtumasivulla mistä on kyse ja ovatko uutiset totta. Kun tietoa alkoi lopulta saada, tarjoilivat mielenosoituksen järjestävät vain copypaste-vastausta: “Olemme tuotannollisista syistä vaihtaneet #HelsinkiCalling ajankohtaa sunnuntaille 15.7. Olemme pahoillamme mikäli aikataulumuutos on aiheuttanut haittaa. Toivomme mahdollisimman suurta osallistujamäärää ja pyydämme teitä kaikkia levittämään tietoa muutoksista.”

Tuotannollisista syistä. Järjestäjät eivät ole suostuneet tähän mennessä avaamaan lukuisista kysymyksistä huolimatta sitä, mitä ovat ne “tuotannolliset syyt”, joiden vuoksi lähes kymmentä tuhatta ihmistä kiinnostavaa mielenosoitusta kannattaa siirtää. Vähintään useita kymmeniä mielenosoituksia järjestäneenä ja sadoissa vierailleena uskon voivani sanoa jotain koko kuviosta:

Vaikka mielenosoituksiin liittyy aina infraa, ne eivät saa olla viestin tiellä. Tuotannollisiin syihin vetoaminen kuulostaa siltä, että lava, äänentoisto tai järjestyksenvalvojat eivät pääse paikalle maanantaina 16.7. Jos tuotanto tulee viestin tielle, täytyy tuotannon ja infran väistyä. Ylipäätään suomalainen mielenosoituskulttuuri, jossa ensin tehdään pikku hölkkä ja tämän jälkeen kuunnellaan monta tuntia järjestöjen ja poliitikkojen puheita on mieletön. Kukaan ei jää kaipaamaan torilla pönöttämistä ja paskalla äänentoistolla kuultuja kulahtaneita puheita, joiden sisällön kaikki tietävät etukäteen. Mielenosoituksen tekevät sinne saapuvat ihmiset, eivät sen puhujat. Mielenosoitusten idea on purkaa podiumit ja antaa kadut ihmisille, ja tuotannollisiin syihin vetoaminen on ehkä typerin viestintäteko, jolla mielenosoituksen siirtoa voi perustella. Se antaa ylimielisen kuvan: me teemme teille, te olette yleisö. Ei ihme, että tuhannet ihmiset suuttuvat tällaisesta asenteesta.

Mielenosoitusten viestinnän tärkein tehtävä on saada ihmiset kokemaan, että mielenosoitus on yhdessä tekemistä. Kun järjestäjät asettuvat osallistujien yläpuolelle, vesittyy viesti meidän tapahtumastamme. Vaikka mielenosoituksia aina järjestää jokin taho, joka tekee töitä yleensä vapaaehtoisesti ja vain idean voimin, täytyy järjestäjien aina niellä ylpeytensä, olla uhriutumatta ja astua taka-alalle. Viestin tulee olla: meillä ei ole väliä, tällä asialla on. Älkää katsoko meitä, katsokaa tätä joukkoa. "

Toimituksen poiminnat