lindapelkonen

Maaseutu vastaan kaupunki – teennäinen jako vai todelliset kuplat?

Onko kuplia olemassa? En usko ainakaan siihen, että kaupunki- ja maalaiskuplat ovat aivan niin voimakkaita kuin annetaan ymmärtää. Enkä usko, että ihmiset ovat niin yksinkertaisia ja tyhmiä, kuin osa poliitikoista tuntuu olettavan.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) teki railoa maalaisten ja kaupunkilaisten välille viime viikonloppuna pitämässään puheessa. On toki ymmärrettävää, että keskusta pyrkii nyt saamaan takaisin perinteiset kannattajansa maaseudulta, mutta kaupunkilaisia syyllistävä puhe tuntui oudolta.

”Olemme poliittinen vastavoima heille, jotka ajattelevat, että ainoa oikea tapa asua on kerrostalossa radan varressa”, Sipilä sanoi.

Mikä on tämä porukka, jonka mielestä ”ainoa oikea tapa asua on kerrostalossa radan varressa”? Väitän, että suurinta osaa kaupukilaista ei haittaa, että joku asuu muualla kuin kerrostaloissa tai radanvarressa. Tuskin mikään taho on myöskään halunnut määrätä ihmisten haaveista. Keskusta tuntuu hyökkäävän itse kehittämiään mielikuvitumörköjä vastaan.

Olisi jopa vaarallista ajatella, että ihmiset olisivat jotenkin synnynnäisesti erilaisia maalla tai kaupungissa – ja yrittää usuttaa heitä toisiaan vastaan. Eikö Suomi nyt tarvitsisi yhteisöllisyyttä, eikä keinotekoisten rajojen ja lokeroiden luomista?

Olen jonkin verran tehnyt havaintoja maaseudun ja kaupungin elämäntyyleistä ja ihmisistä, olenhan asunut pienissä kunnissa ja kaupungeissa Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla. Voisin tällä kokemuksella väittää, että kaupunkilaiset ja maalaiset eivät ole kovin erilaisia, eikä kehäkolmosen ulkopuolinen ja sisäpuolinen elämä eroa toisistaan aivan niin radikaalisti kuin jotkut vaikuttavat kuvittelevan.

Kaupunkilaisista esitetään kaikenlaisia stereotypioita. Heitä maalaillaan itsetietoisiksi, ylemmyydentuntoisiksi, ylitsevuotavan vapaamielisiksi ja kaikenlaisiin humputuksiin ja tapahtumiin rahansa tuhlaileviksi hipstereiksi.

Maalaisiin taas pahimmillaan liitetään konservatiivisuus, rasistisuus, tietämättömyys, sivistymättömyys, vanhoillisuus ja suvaitsevattomuus.

Jatkuvasti saa lukea kuplautumisesta, ja siitä, miten kunkin pitäisi käydä kuplansa ulkopuolella. Suosittelen sitä lämpimästi, sillä havainto saattaakin olla se, että siellä kuplan ulkopuolellakaan ei ole niin kovin erilaista. Tottakai tietyn ammatin harjoittajat tai harrastusporukat puhuvat asioista, joita muut eivät välttämättä ymmärrä, mutta sen lisäksi massiivisia esteitä toisen ymmärtämisessä ei pitäisi olla.

Kuplia ehkä jonkin verran on, mutta väitän, että ne syntyvät nykyisin entistä enemmän sillä perusteella, mitä viihdettä ja mediasisältöä kulutamme ja mitä harrastamme, kuin siitä, missä paikassa fyysisesti vietämme aikaa.

Olisi hienoa, jos oppisimme katsomaan näiden stereotypioiden yli. Vaikka stereotyyppisiä heinäkenkiä ja kaupunkijuppeja varmasti löytyykin, harva ihminen on aivan niin yksiulotteinen, että ansaitsee tulla lokeroiduksi pelkästään asuinpaikkansa perusteella. Tunnen useita hyvin liberaaleja ja avarakatseisia maalaisia, ja konservatiivisia, sivistymättömiä kaupunkilaisia.

On toki yleisempää, että maaseudulla elämä on perhekeskeisempää, lapsia halutaan nuorempana, kodeissa on enemmän neliöitä ja asuntolainat pienempiä. Tästäkään ei kuitenkaan pidä tehdä liikaa johtopäätöksiä.

Olen joitain kertoja saanut pilkkaa helsinkiläisiltä käytettyäni jotain heille outoja murresanoja, tai ollessani täysin pihalla jostain Helsinkiin liittyväistä asiasta. Toisaalta olen myös saanut maalla asuvilta paheksuntaa kaupunkilaisuudestani. Pidän tällaista kuitenkin harmittomana kiusoitteluna, josta ei kannata liikaa loukkaantua.

Poliittisten irtopisteiden hakemisen sijaan, poliitikkojen pitäisi ehkä pohtia, miksi Suomen maaseutu uhkaa autioitua. Pääsääntöisesti vaikuttaa siltä, että suurin osa ihmisistä haluaa asua kaupungeissa. Pitääkö silti palvelut taata joka kolkkaan yhtä hyvinä? Kestääkö Suomen talous tällaista lupausta, ja mistä muusta silloin pitää leikata?

Helsingin Sanomat kertoi torstaina, että Norjassa on otettu uudet keinot käyttöön.

Norjassa on käytössä HS:n mukaan muun muassa seuraavat toimet:

”Kaikki alueelle töihin muuttavat saavat joka vuosi opintolainaansa anteeksi 2600 euron arvosta, opettajat 4600 euron arvosta. Riittävän kauan asumalla laina pyyhkiytyy pois. Jos perustaa yrityksen, työnantajamaksuja ei tarvitse maksaa lainkaan. Sähköstä täytyy maksaa vain osa ja sekin ilman arvonlisäveroa.”

Öljyllä vaurastuneessa Norjassa tämä onnistuu. Suomessa tuskin?

Helsingin Sanomat esittelee Norjan maalaisidylliä. Lampaat kirmaavat laitumella ja onnellisennäköinen pariskunta ihailee merimaisemaa. Uskon vakaasti, että ihminen voi olla onnellinen tai onneton niin maalla kuin kaupungissa. Kuitenkaan poliitikkojen ei pitäisi yrittää liikaa puuttua ihmisten elämänvalintoihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

5 vuotta Tampereella ja 15 v Stadissa asuneena, nyt 10 v pienellä 6800:n paikkakunnalla, voin allekirjoittaa että ihmiset eivät ole niin erilaisia.

Vastakkainasettelu tulee poliittisista päätöksistä ja täältä landelta katsoen sellaisista, joilla heikennetään maaseutukuntien oloja. Valtiontukileikkaukset, polttoaineiden hinnankorotukset, osalle vaatimukset maataloustukileikkauksista jne.

Ne vaatimukset joiden perusteella toisten elinoloja heikennetään tulevat yleensä kaupunkien kuplista. En ole havainnut että landelta tulisi vastaavia vaatimuksia kaupunkien suuntaan.

"Pääsääntöisesti vaikuttaa siltä, että suurin osa ihmisistä haluaa asua kaupungeissa."

Pääsääntöisesti vaikuttaa siltä, että mitä kauemmas palvelut ja työpaikat karkaavat, sitä enemän ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin. Osalle tuo on valinta, osalle pakko.

Paradoksaalisesti juuri kepu ja sipilä on mukana näitä olosuhteita heikentämässä mm. ajamansa Soten voimin.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Kiva kuulla, että olet myös huomannut tämän.

Hyvä lisäys toki, että kaikilla ei ole valinnanvaraa asua maalla. Jos palvelut karkaavat kauemmas, tulee jo ruokakassin hakeminen hintavammaksi. Tosin moni maalainen on jo tottunut hoitamaan kaikki asiat kerralla ja ostamaan ruokaa pidemmäksi aikaa käydessään kaupungissa.

Keskusta yrittää selvästi nyt vaalien lähestyessä perinteisiä kannattajiaan, mutta heidän toimensa esimerkiksi sote-uudistuksessa ja liikennehankkeissa eivät ihan tue tätä viestiä.

Toisaalta vihreät yrittävät selvästi päästä kepun apajille julkaisemallaan maatalousohjelmalla.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Kepu tuhoaa kannatuksensa maaseudulla yrittäessään turhaan saada sitä nousemaan muualle. Ihmiset usein äänestävät perinteisesti, mutta rajansa kaikella huijaamisella...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Vaali-pari takaperin vihreät kampanjoivat itseään "maaseudun puolueena". Tarve tietenkin levittäytyä maantieteellisesti laajemmalle. Heillähän on oma "maaseutu- ja erävihreät" -osastonsa. Pidin tuota jo silloin falskina ajatuksena ja pidän edelleen.

Landella asuu jonkin verran fiksuja vihreitä, kuten eräs Välttilä joka toisinaan kirjoittaa puheenvuoroon. Tunnen vähän sympatiaa ja myötäsääliä heitä kohtaan aina kun joutuvat paikkailemaan joidenkin anterovartioiden ulostuloja.

Useimmille landella asuville on selvää että se ruokakassi haetaan kauempaa eikä 24/7 Alepasta kävellen. Ja siihen tarvitaan auto jonka käyttökulut nousevat kaiken aikaa. Monilla pönttö- ja leivinuunilämmityksen lisäksi on joko suorasähkö tai öljylämmitys, molempien hinnat ovat hypänneet. Monet pakotettiin hankkimaan toimimaton tai toimiva kallis jätevesiratkaisu. Monien kyläkoulu on lakkautettu, samoin se naapurikunnan lukio ja/tai bussilinja sinne. Monien kuntaverot ovat nousseet koska valtionosuudet ovat pienentyneet. Monien mummot ovat nyt hoitokodissa kaukana kun he ennen olivat lähellä. Nämä ovat kaikki poliittisia päätöksiä eikä niistä voi syyttää pelkästään vihreitä mutta myös vihreitä.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen Vastaus kommenttiin #8

"Nämä ovat poliittisia päätöksiä eikä niistä voi syyttää pelkästään vihreitä mutta myös vihreitä."

Juuri näin. Mielenkiintoista tietenkin että tämä kehitys tapahtuu juuri silloin kun maaseudun suosima keskusta on pääministeripuolue. Voin kuvitella, että moni keskustaa äänestänyt maalainen on suunilleen yhtä pettynyt ja tuohtunut kuin Paavo Väyrynen.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Vastakkainasettelua elättävät monet kumallakin puolella. Puheenvuorossakin olen saanut usein nähdä kommentteja, jopa blogeja, joissa väitetään Helsingin elättävän muun Suomen. On myös väitetty, täälläkin, että muu Suomi elättää Helsingin.

Ihmiset eivät ole kovin erilaisia, mutta poliittinen kotiseutuylpeys laittaa laukomaan harkitsemattomia. Vähintäänkin maataloudesta ja maanviljelystä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Yksi jonkin verran vaikuttava tekijä maaseutukuntien olojen parantamiseksi olisi mahdollistaa verotus kahteen kuntaan. Omassa kunnassani väkiluku kaksinkertaistuu kesäisi ja monet viettävät täällä 4-6 kuukautta vuodesta, millä on yksistään merkittävä vaikutus palveluiden kysyntään ja siten myös kunnan talouteen ja elinvoimaisuuteen.

Jos nämä osa-aikaiset maksaisivat osan kuntaveroistaan tänne, heille olisi myös mahdollista kohdentaa kunnallisia palveluita mikä lisäisi kunnan houkuttelevuutta ja mahdollistaisi pidemmänkin oleskeluajan.

Ajatus ei ole uusi mutta "jostain syystä" se ei etene.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Vapaavuorelais punavihervasemmisto city kaupungissa tarvitsee maaseudun kasvavaa hoidettua metsää hiilinieluksi 2,5 ha per naama aiheuttamansa CO2 päätöstä.
Vapaavuorelais punavihervasemmisto haluaa mieluusti nähdä yhteiskunnassa selvän luokkajaon, jossa maaseudun ihminen on toisen luokan kansalainen joka palvelee ja tuottaa hyvinvointia cityihmiselle ruuan, lämmön, sähkön, veden ja mikä parasta vielä viihde juomatkin tulee maaseudulta.

Cityihminen menee maaseudulle vain rentoutumaan nauttimaan maaseudun antamista luontoelämyksistä kuten jokamiehenoikeudesta puhtaiden järvien loiskeesta.

Todellakin läntisessä naapurissa halutaan pitää asuttuna syrjäksemmekin paikat maaseudulla sillä se on yhteiskunnan monimuotoisuuden osoitus, kuitenkin on mahdollisuus muuttaa maaseudun omiin citykeskuksiin vanhuuden päiviksi.

Toivon mukaan tuleva maakuntamalli luo yhteiskuntaamme monimuotoisen elon ympäri Suomen maata ja tulee jotenkin hyvän olon tunne kun edes Keskustapuolue pitää maaseudun ihmisen elosta huolta.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Turhaa vastakkainasettelua ja Sipilä on unohtanut maalla asujat irtopisteiden keruu alkaa. Toiset viihtyy kaupungeissa ja toiset maalla ja kuten Jannen kirjoituksesta kävi myös esille vastakkainasettelu tulee poliittisista päätöksistä.
Kyllä ne kaupunki kuin maalla asumisesta löytyy ne hyvät ja huonot puolet. Molempia Sipiläkin tarvitsee.

Oulaisissa kepu porukka nimenomaan estävät rakentamisen maaseudulle. Lainaus Sipilän lausumasta; "Emme hyväksy vastustajiemme pyrkimystä etäännyttää suomalaiset tavasta elää keskellä luontoa ja luonnon kanssa".

Kyllä keskusta on todella tämän hallituskauden aikana tehnyt kaikkensa ettei maalla saisi asua Oulainen on yksi hyvä esimerkki kepujohtoinen porukka yritti estää laillisen rakentamisen tyttären perheen maaseudulle. Vaikka Eduskunta on ajanut tätä maaseudulle rakentamisen helpottamista, muutoksella laajennettiin ja selkeytettiin yleiskaavan käyttöä suoraan rakennusluvan perusteena.
Vaikka kuinka oltiin Sipilään yhteydessä KHO.n oikeuttamalla päätöksellä saada rakentaa Sipilä ei edes vaivautunut vastaamaan.

Oulaisten Piipsjärvi -Lehtopäähän hyväksyttiin oikeusvaikutteinen osayleiskaava vuonna 2010. Osayleiskaavan tarkoituksena on tukea Piipsjärven säilymistä ja kehittämistä elinvoimaisena maaseutumaisena kylänä.
Maatilallemme on annettu kaksi rakennusoikeutta. Rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen. Rakennuspaikka täyttää osayleiskaavan vaatimukset MRL 116 § ja 136§. Samoin tie, viemäröinti ym. ei aiheuta kaupungille kustannuksia.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Itse suurin hankaluus ja este omalle kaupungistumiselle oli aikoinaan tuo kaupunkiliikkumisen ja elämisen hankaluus.
Julkisten käytön käytänteet aiheutti lähinnä naurua ja epäuskoa maalla omalla autolla liikkumaan tottuneelle.
Nyt täällä maalla minulla on työmatka 35minuuttia alkaen kotioven aukaisusta loppuen työpisteelle kuittautumiseen ja tämä on pisin työmatka mitä viimeiseen 30 vuoteen olen kulkenut.
Omalla autolla pääsee noin 5 metrin päähän kotiovesta ja sama työmaalla, ilman yhtään jonottamista.
Ja se jonottaminen kaupungeissa, lähikauppaan kun täällä menee niin ei autoa tarvi sammuttaa kun käy niin nopeasti ja kulkevat viikon ostokset näppärästi kotiovelle omalla autolla. Tee prismassa sama.
Ja ne autoilun kustannukset.. ajan velattomalla 16 vuotiaalla Volvolla jonka vuosivakuutus 200e, kuukaudessa pensaan menee max 150e eli en kyllä kalliina osaa pitää.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Itse suurin hankaluus ja este omalle kaupungistumiselle oli aikoinaan tuo kaupunkiliikkumisen ja elämisen hankaluus.
Julkisten käytön käytänteet aiheutti lähinnä naurua ja epäuskoa maalla omalla autolla liikkumaan tottuneelle.
Nyt täällä maalla minulla on työmatka 35minuuttia alkaen kotioven aukaisusta loppuen työpisteelle kuittautumiseen ja tämä on pisin työmatka mitä viimeiseen 30 vuoteen olen kulkenut.
Omalla autolla pääsee noin 5 metrin päähän kotiovesta ja sama työmaalla, ilman yhtään jonottamista.
Ja se jonottaminen kaupungeissa, lähikauppaan kun täällä menee niin ei autoa tarvi sammuttaa kun käy niin nopeasti ja kulkevat viikon ostokset näppärästi kotiovelle omalla autolla. Tee prismassa sama.
Ja ne autoilun kustannukset.. ajan velattomalla 16 vuotiaalla Volvolla jonka vuosivakuutus 200e, kuukaudessa pensaan menee max 150e eli en kyllä kalliina osaa pitää.

Tomi Vaalisto

Suomessa kuusi prosenttia väestöstä asuu maaseudulla ja 85% taajamissa. Kaupunkilaisia suomalaisista on yli 70%.

Tuota pohjalta maaseutu vs kaupunki on vain vanhojen suomileffojen romantiikkaa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Vain ääriurbaanit änkyrät toisaalla ja patologis-agraariset ainekset toisaalla suostuvat kuplautumaan. Ei maakunnan mies tarvitse kuin pari Helsingin-visiittiä vuosittain herätelläkseen itsensä näkemään asioita laajemmin. Ja sama pätee toisinpäin: kyllä pääkaupunkilainen kykenee Saimaan rantamilla viihtymään ja täkäläistä elämänmuotoa jopa arvostamaan.

"Kaupunkilaisista esitetään kaikenlaisia stereotypioita."

- Niin no avutonta sakkiahan ne ovat tyypillisesti silloin kun ensilumi sataa eikä etuvetokatumaasturi pääse parkkiruudusta.

Toimituksen poiminnat