lindapelkonen

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomen kilpailukyky

Suomen velat ja kilpailukyky

Suomen suurimmat ongelmat ovat valtion velkaantuminen ja kilpailukyvyn puute vientimarkkinoilla.

Kaikki tietävät nämä ongelmat ja kaikki haluavat korjata nämä ongelmat. Suomen nykyinen pääministeri on jopa nimennyt näiden ongelmien korjaamisen  hallituksen keskeisimmäksi tehtäväksi.

Pääministeripuolueen vaalivoitto eduskuntavaaleissa perustui siihen että pääministeri lupasi hoitaa nämä asiat kuntoon. Näyttää siis siltä että myös kansa haluaisi että asiat korjattaisiin.

Suomi-vene vesille

Suomi tarvitsee vientituotteita selluloosan ja laivojen lisäksi. Uutta teollisuutta luodaan tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta. Markkinointiin liittyvää osaamista voidaan hankkia vaikka ulkomailta. Eläkeläistenkin parista kannattaisi houkutella vielä osaavaa väkeä vientiteollisuuden palkkalistoille.

Yhteiskuntasopimus — hallituksen uusi lottorivi

 

Talouspolitiikassa nykyinen hallitus laskelmoi "ihmeeseen" markkinoilla, jolloin voidaan hyvin kertoa myöhemmin linjauksen olevan oikea. Suomalaiset ovat lotto kansaa eli ei tässäkään mitään uutta. Meidän vientirakennetta tarkastelemalla vaan huomaa, että meidän lottorivillä on aika heikot mahdollisuudet menestyä. 

Eläkeläisten taitetun indeksin elintaso ja palkankorotukset.

Viime vuodet duunarit ja herrat ovat parantaneet elintasoaan palkankorotuksilla, kun taas eläkeläiset ovat taitetun indeksin johdosta jatkaneet elämistä  entisellä  elintasollaan. 

Samalla kun palkankorotukset ovat ovat viime vuosien aikana huomattavasti parantaneet herrojen ja duunareiden kulutuskykyä, ne ovat samalla rapauttaneet suomalaisten yritysten kilpailukyvyn

Miten teollisuuden kilpailukyky varmistetaan

Maailmalla on luotu paljon mahdollisuuksia kullanvuolentaan hallitusten takaessa hulppeat syöttötariffit ja muut etuudet uusiutuvalle energialle, joka sitten ei tulekkaan omillaan toimeen vaan tarvitaan perinteistä teknologiaa apuun.

 

Hallitus näyttää epäonnistuvan

Minusta tällä hallituksella olisi ollut kolme tärkeää tavoitatta.

1) Suomen kilpailukyvyn parantaminen

2) Suomen valtion budjetin tasapainottaminen

3) Valtion velkaantumisen hillitseminen tai lopettaminen.

Näiden tavotteiden toteutuminen ei nyt näytä todennäkoiseltä.

Suoraan sanottuna näyttää pahalta.

Näyttää siltä ettei hallitus saa näitten tavoitteiden osalta  mitään aikaan.

Kyse on innovaatiopolitiikasta

Opetusministerin avoin kirje yliopistojen johdolle on synnyttänyt arvosteluryöpyn etenkin akateemisen sivistyneistön keskuudessa. Ministeriön tulkitaan haluavan kiristää edelleen koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta sekä alistaa sen entistä tehokkaammin markkinavoimien puristukseen. Moni on kokenut ministerin avauksen puukon kääntämiseksi jo valmiiksi kipeässä haavassa.  Todellisuudessa kuitenkin koko innovaatiopolitiikkamme on vakavassa kriisissä, eikä siitä selvitä muutoin kuin tekemällä muun muassa niitä valintoja, joita ministeri nyt korkeakouluilta edellyttää.

Hallituksen kärkihankkeet ovat turhaa näpertelyä

En tuomitse hallituksen yrityksiä piristää Suomen vientiä. Siitä voi olla apuakin, mutta ei riittävässä määrin, ei siinä määrin että sillä olisi mitään merkitystä. Jotta kärkihankkeilla olisi merkitystä, valtion pitäisi investoida niihin kymmeniä miljardeja, eikä miljardeja, Yksi miljardi ei ole sen enempää kuin yksi rikka rokassa.

Hallituksella ei taida olla mahdollisuuksiakaan laittaa enempää rahaa likoon, jotta Suomen vienti saataisiin elpymään. Kannattaako tehdä edes sitäkään, kun valtion tärkein tehtävä olisi saada valtion budjetti tasapainoon. 

Kenen vastuulla on Suomen kilpailukyvyn puute ja velkaantuminen?

Onko Suomen taloudellinen kilpailukyky Suomen hallituksen ja eduskunnan vastuulla?  Miten niin voisi olla, kun päätöksentekoprosessissa hallituksella ei ole sellaisia valtuuksia millä voisi säädellä yritysten kilpailukykyä ulkomailla ja kotimaassa.

Kaikki ne päätökset joilla parannetaan yritysten kilpailukykyä tehdään yrityksissä ja yritysten ja ammattiyhdistysväen välisissä neuvotteluissa, missä sovitaan palkoista ja työolosuhteisiin liittyvistä asioista.

Onko järjettömyys parempi kuin saamattomuus?

Niin. Sipilä ei todellisuudessa pitänyt puhetta, vaan luki teleprompterista vuorineuvosten peräkamarissa tuotettua sentimentaalista paskaa, jolla kansalaiset hyväksyisivät oman kurjistamisensa. Vaikka mediassa hehkutaan nyt onnesta, tällä hän mielestäni osoitti, että kaikki 2000-luvun saamattomat hallitukset on korvattu täysin järjettömällä. Resepti on aivan sama, jolla Suomi on itsensä ahdinkoon saattanut, mutta vasta nyt löytyi hallitus, joka yrittää pakkokeinoin toteuttaa vuorineuvoskerhon idioottimaiset toiveet.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä