Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia, mutta kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoukset eivät. Miksi?
Helsingissä kaupunginvaltuuston kokouksia voi katsoa Helsinki-kanavalta. Valtuusto ei ole kuitenkaan ainoa tärkeä päätöksentekijä. Kaupunginhallitus sekä lautakunnat, niiden jaostot ja toimikunnat tekevät myös tärkeitä päätöksiä, mutta niiden kokouksia ei voi katsoa mistään. Ne pidetään suljettujen ovien takana, vaikka suurin osa niiden käsittelemistä asioista on julkisia.
SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholmin kolumni antoi aiheita pohdinnoille. Rönnholm kirjoittaa osuvasti: ” ...asiat voivat riidellä, mutta sanotaan kuten toivottaisiin itselle sanottavan. Etsitään aitoja ratkaisuja, yritetään ymmärtää vähemmän väärin. Ja kun ei syödä sanoja, ei syödä myöskään luottamusta.”
Ilta-Sanomat uutisoi tänään Eduskunnan työjärjestyksen muutoksesta, joka on avoimen yhteiskunnan kannalta hyvin kyseenlainen. Alun perin tiedusteluvaliokunnan jäseniä koskeva ja heidän osaltaan perusteltavissa oleva sakko- ja vankeusrangaistuksen uhalla terästetty linjaus on IS:n mukaan sellainen, ettei kansanedustaja voisi kertoa julkisuuteen tai minnekään salassa pidettäviä tai ”vaiteliaisuuden piiriin” kuuluvia asioita rangaistuksen uhalla.
Keskustelu Antti Rinteen sitaatin ympärillä räjähti taas. Tällä kerralla langan sytyttäjänä on valtakunnan päälehti, joka pääkirjoituksessa väittää mm näin: ” Rinteen ei olisi kannattanut siteerata saamaansa palautetta julkisesti. Kansalaiset ovat nyt alitajuisesti herkässä tilassa, sillä sisällissodan alusta tulee kuluneeksi sata vuotta.”
Olin ilmoittanut olevani halukas Lohjan demareiden puheejohtajaksi. Meillä oli vaalit. Sain 6 ääntä. Kiitos paljon teille tuesta! Uusi puheenjohtaja on Pekka Räsänen. Hyvä!
Olen iloinen, että me äänestimme kuten demokraattisessa puolueessa kuuluu. Ilmapiiri oli avoin ja rento.
Ahonpään ja Karisjärven työväenyhdistyksen edustaja kunnallisjärjestön hallituksessa on Nina Virtanen. Päätimme asiasta aiemmin yhdistyksen syyskokouksessa.
Tänään eduskunnassa on käsitelty välikysymystä liittyen hallituksen visioihin raideliikenteen muutoksista. Samana päivänä ainakin Uusi Suomi ja Iltasanomat ovat uutisoineet merkittävien vasemmistopuolueiden rautatietyöntekijöiden järjestöiltä saamista varsin huomattavista vaalirahoista.
Aikanaan Neuvostoliitolle naureskeltiin muun muassa sen takia, että siellä tieteen tutkimustulosten piti vastata aatteen ja valtion näkemyksiä. Samanlaista - ennen kaikkea taloudellista paineesta johtuen- oli toki toisinaan lännessäkin, mutta ainakin ideaalitasolla myös poliittisen päätöksenteon katsottiin nojaavaan parhaaseen mahdolliseen tietoon. Toki aivan toisenlaisestakin on esimerkkejä kuten vaikkapa jo aikapäiviä sitten virheeksi todettu huumeiden vastainen sota, mutta tuoreena lisäyksenä listaan voidaan - eikä se yllätä alaa seuranneita - laittaa piratismin vastainen kamppailu.
Miltä kuulostaisi maa, jossa edes eduskunta ei omissa käytännöissään noudata korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä. Valitettavasti kyseessä ei ole mikä tahansa Absurdistan, vaan ihan tämä meidän Suomemme. Kyse on eduskunnan vierailijatiedoista. Eduskunta, Svenska Yle ja Avoin ministeriö ovat vääntäneet jo hyvän aikaa mahdollisuudesta saada tietoja eduskunnassa vierailevista ulkopuolisista.
Ennenwanhaan poloiset opiskelijat joutuivat istumaan pölyisissä kirjastoissa selaten läpi teoksia, jotka saattoivat liittyä aiheeseen, mutta nykyään lähteet löytyvät tehokkaasti Google Scholarilla. Scholarin (ja vastaavien) myötä tieteen työn tuottavuus nousi moninkertaiseksi verrattuna fyysisiin kirjoihin perustuvaan tieteentekoon.