lindapelkonen

Kaikki blogit puheenaiheesta köyhyys

Poissa silmistä, poissa mielestä.

Niin Espoossa kuin Helsingissäkin on kova halu päästä eroon leipäjonoista sellaisena kuin ne nyt ovat: https://yle.fi/uutiset/3-10173516
Eihän herrasväen silmille sovi katsoa köyhää jonottamassa leipää. Rumentaahan se herrasväen mielestä kaupunkikuvaa ja mikä pahinta se iskee todellisuuden vasten kasvoja. Suomessa on köyhyyttä mikä lisääntyy jatkuvasti ja yksi köyhyyden lisääntymisen mittareista ovat olleet leipäjonot. Leipäjonot kaikessa karuudessaan ovatkin köyhyyden lisääntymisen raadollisin esimerkki.
 

Olen köyhä. Kannan EU-ruokaa jätteeksi. En sitä syö?

Kansalaiset, med började (kirjoitetaanko se noin?). Arvatkaa mitä ("väärää") tein eilen? Menin ja kannoin biojätteeseen ruokaa joka varmasti oli yhä käyttökelpoista. Ihan avaamattomissa paketeissakin.

Lähiö- Sosiaalisen katastrofin ground zero

Lähiöstä on sekä mediassa, että taiteessa luotu melkoisen värikkäitä mielikuvia. Oluen ruskeaa, veren punaista, kaupungin vuokra-asuntojen istuttamien pensaiden vihreää ja yhteisöllisyyden luomaa hattaran pinkkiä on maalailtu tasaisiksi kerroksiksi niin, että elämä lähiössä saadaan ulkopuolisen silmin näyttämään ”normaalilta” ja joillekin jopa tavoittelemisen arvoiselta. Saattaa tuollainen fantasiamaailma olla tottakin, joskus, hetken… Totuus kuitenkin on melkoisen toisenlainen.

Itseaiheutetut ongelmat: köyhyys ja kiire

Luen mielelläni Juho Saaren kirjoituksia, niissä pureudutaan oleellisiin asioihin – köyhyys, eriarvoisuus sekä sosiaaliturvan toteutustapojen vaikutukset. Mielenkiintoista on, että Helsingin Sanomien artikkelissa köyhyyttä verrataan kiireeseen. Näinhän se on, toiset ovat köyhiä ja toisilla on kiire. Kumpaakaan on ulkopuolisen hankala ymmärtää. Molemmista kuulee vähätteleviä kommentteja. ”Kai nyt kaikilla on 10 euroa” ja ”kaikilla meillähän on kiire”.

Lapset ovat maan rikkaus ja kansan keskinäisen rakkauden lähde

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on tehtävänsä mukaisesti noussut puolustamaan Suomen lasten oikeuksia. Asia on tarkoituksellisesti nostettu esiin hyvään ajankohtaan, Juha Sipilän (kesk) hallituksen ensi vuoden kehysriihen alla.

Onko oikeuslaitos aina oikeassa?

Meninpä tässä pyytämään käräjäoikeudelta (29.3.2018) erinäisiä asiakirjoja. Eivät niitä heti suostuneet toimittamaan koska ovat kuulemma maksullisia (kuva).

Jossain keskustelussa hiljattain oli juttua, tai minä taisin todeta, että "viranomainen on aina oikeassa". Voinemme kai luottaa ainakin siihen, että tällaisessa asiassa oikeuslaitos on oikeassa - voimmeko, pitääkö?

Mitä meinaatte, saanko pyytämäni asiakirjat ja paljonko ne tulevat maksamaan?

Itse asiassa ilmoitin oikeudelle jo, että haluan saada kyseiset asiakirjat maksutta.

Minne asumistuet valuvat? - "Kasvua vuoden 2010 jälkeen 64,9 %"

Sipilän hallitus ilmoitti viime vuoden puolivälitarkastelun tuloksena tekevänsä muutoksia asumistukeen.

Hallituksen ministerit valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) etunenässä perustelivat asumistuen heikentämistä sillä, että asumistuen korotukset menevät suoraan vuokriin ja että asumistuen leikkaaminen olisi täten tehokas keino hillitä vuokrien nousua. 

Pätkätyöläisten eläkkeet

Eläkkeet ja eläkeläisten köyhyys sekä eläkeläisten asumistukeen ja sosiaaliturvaan tehtävät leikkaukset ovat päivän puheenaihe eikä suotta. Eläkeläisköyhyys on totta ja moni eläkeläinen joutuu turvautumaan pienen eläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen lisäksi myös toimeentulotukeen. 

Köyhyysraportti linjassa Sipilän muiden saavutusten kanssa

Sipilä pisti asiantuntijat töihin selvittämään kuinka köyhyys maksimoidaan. Tuloskin on valmis. Alennetaan tuloja niin että jokainen tuensaaja varmasti putoaa köyhyysrajan alle. Tuloksi esitetään 697 €/kk kun Euroopan sosiaalisen peruskirjan köyhyysraja on 1203 € kk tassuun. Minimi taso jonka suomen allekirjoittama sopimus vahvistaa on 1006,65 € kk tassuun. Martti Asikaisen bloki.

Aktiivimalli ja köyhyysrajat

Euroopan sosiaalinen peruskirja on määritellyt köyhyysrajat. Koska kyseessä on suomen allekirjoittama valtiosopimus, kyseessä on perustuslain yläpuolella oleva minimi. (Kuten perustuslaki valiokunta tulkitsi Euron asemaa.)

Perustuslakivaliokunta vetoaa myös kansalaisaloitelakiin, jonka mukaan kansalaisaloite voi koskea asiaa, joka kuuluu eduskunnan lainsäädäntövaltaan. Kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen ovat valiokunnan mukaan kansalaisaloiteoikeuden ulkopuolella.YLE

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä