Suomessa ei sallita enää puolueettomuutta yksilönä tai kansana. Kaikkin neutraalikin kommentointi tulkitaan puhtaasti oman vastapuolen puheeksi, mikäli omaa näkökantaa ei täydellisesti tueta. Kaikki ovat siis joko omalla puolella, tai omaa puolta vastaan äärimmäisellä toisella reunalla ja totaalisen väärässä kaikessa.
Suomen ensi vuoden kehityksen peruslinjat ovat melko hyvin ennustettavissa, jos mitään yllättävää ei tapahdu. Radikaaleihin toimintaympäristön muutoksiin ja kotimaisiin yllätyksiin kannattaa kuitenkin varautua.
Perusskenaario
Suomen väestönkasvu on hidastunut selvästi kuolleisuuden noustua syntyvyyttä suuremmaksi ja ulkomaisen muuttovoiton pienennyttyä. Suunta jatkuu ensi vuonna, jolloin väkimäärämme yltää vain hiukan yli 5,5 miljoonan - eli jää selvästi 2015 laaditun väestöennusteen ennakoimaa tasoa alhaisemmaksi.
Optimistit ovat innostuneita talouden käänteestä. Toiveissa on, että alkanut kasvu jatkuu ainakin vuosia. Tummat pilvet kuitenkin saattavat pilata bileet.
Hallituksen budjettiriihi on eletty iloisissa tunnelmissa. Monessa artikkelissa ja poliittisessa retoriikassa kerrotaan, että talouden suunta on nyt kääntynyt ja kasvu on Suomessa lähtenyt viimeinkin käyntiin. Muutamat lukemat myös osoittavat suunnan kääntyneen: valtion ensi vuoden lisävelka on 2,7 miljardia, työllisyyskäyrä nousee vähitellen, kustannuskilpailukyvyn mittari on vuosikausien jälkeen parempi kuin Ruotsin.
Suomessa on saatu viime aikoina joitakin todella hyvältä näyttäviä talouslukuja. Maaliskuussa vientimme hyppäsi peräti 21 prosenttia ja teollisuuden liikevaihto kasvoi runsaat 12 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Eilen Tilastokeskus kertoi kansantalouden kokonaistuotannon kasvaneen huhtikuussa 3,8 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Oppositiopuolueilla riittää miettimistä silmälläpitäen seuraavia eduskuntavaaleja. Keskustalla on Sipilän johtamassa hallituksessa johtavana teemana Suomen kuntoon laittaminen.
Alempana on joitakin talouteen liittyviä HS:n otsikoita, jota osoittavat selvästi, että Keskustan puheille riittä katetta.
Suomen talouden mennessä vakuuttavasti kohti parempia aikoja, on hyvä asettaa kysymys, millä aseilla oppositio aikoo kampittaa nykyiset hallituspuolueet. Perussuomalaiset ovat tällä hetkellä suuri kysymysmerkki, mitä heidän rintamallaan on tulossa.
Suomen talous kasvaa odotettua nopeammin. Talous kasvoi tammi-maaliskuussa 1,2 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna ja 2,7 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Näin kertovat tilastookeskuksen viimeisimmät luvut.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kommentoi näitä lukuja tuoreeltaan näin: "Kyllä, Suomi kasvaa liki 3 prosenttia! Tätä täytyy jo nousukudeksi nimittää"! (Kauppalehti)
”Keskimääräinen uusi asuntolaina on Finanssialan (FA) tuoreen kyselytutkimuksen mukaan runsaat 150.000 euroa. Kun käytetään maaliskuussa (2017) nostettujen asuntolainojen keskikorkoa 1,13 % ja takaisinmaksuaikana keskimääräistä 19 vuotta, maksaa kotitalous lainastaan noin 150 euroa korkoa kuukaudessa, jos laina nostettaisiin nyt.