lindapelkonen

Kaikki blogit puheenaiheesta Työeläke

Rinteen hallituksen työeläkkeiden leikkauskaavailut tyrmättävä

Pääministeri Rinteen hallitus kaavailee SDP:n vaalilupauksen ”vappusatasen” lunastamiseksi työeläkkeiden leikkaamista. Sairaanhoitajien ja opettajien työllään ansaitseminen eläkkeiden leikkaamisselvitykset on tyrmättävä alkuunsa. Ahkerien suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työllään ansaitsemiaan eläkkeitä ei käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen.

 

Ostaisitko oman työeläketurvasi?

Eläketurvakeskus teettää vuosittain Eläkebarometrin, missä kysytään ihmisten mielipiteitä ansioeläkkeistä.

Kysytään esimerkiksi 

Kuinka hyvin sanoisitte tuntevanne eläketurvaa?

Tähän 13 % sanoo tuntevansa hyvin ja yhteensä 44 % hyvin tai melko hyvin. Asiaa ei kuitenkaan testata asiakysymyksin joten hyvin tunteminen jää luottamuksen varaan. Sen sijaan jatkokysymykset tehdään myös niille, jotka eivät ole varmoja eläketuntemuksensa tasosta.

Leskeneläkeuudistus ei koske demariäänestäjiä - pienille eläkkeille ratkaisu

Työmarkkinajärjestöjen perhe-eläkeuudistusneuvottelut ovat tuottaneet laihan tuloksen. Tosin alaikäisten lasten asemaa parannetaan, mitä voi pitää hyvänä asiana, mutta ansiosidonnaisen työeläkejärjestelmän perusideologiaan kuulumaton leskeneläke jää voimaan vain hieman supistettuna.

Leskeneläkkeen kesto rajoitetaan kymmeneen vuoteen mutta muutos koskee vain 1975 syntyneitä tai nuorempia. Tämä tarkoittaa, ettei uudistus koske demarien äänestäjiä ja noudattaa vakiintunutta linjaa "näpit irti" luvatuista etuuksista.

Helppo tapa kaventaa "verokiilaa" on leskeneläkkeen poisto

Meillä on tapana puhua verokiilasta, kun verrataan palkansaajan käteen jäävää palkkaa palkanmaksusta johtuvaan lakisääteiseen työnantajakustannukseen. Verokiila sisältää kaksi peruselementtiä, ansiosidonnaisiin etuuksiin liittyvät maksut ja varsinaiset verot yhteiseen kassaan. Maksut jakautuvat vielä työnantaja- ja työntekijämaksuihin hieman keinotekoisesti, sillä koko potin kustantaa palkansaaja omalla työllään.

Hyvinvoinnin lakisääteinen pooliutuminen

Perustuslakimme ja yhteiskuntajärjestelmämme kulmakivi on kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä. Vaikka millimetrintarkan yhdenvertaisuuden vahtiminen onkin mieletöntä kun yhdenvertaisuutta voidaan lähestyä niin monella eri tavalla, ei yhdenvertaisuuden vaatimusta voida ohittaa, kun sen puute on ilmeinen. Yhdenvertaisuuden tarkastelu on pohjimmiltaan mielekästä ainoastaan yksilön kannalta, mutta jonkun ryhmäkriteerin, kuten sukupuolen, iän tai koulutusasteen mukainen asetelma voi ilmentää yhdenvertaisuuden puutetta.

Eläkkeiden indeksijäädytyksen kummallisuus

Vuonna 2016 Sipilän hallitus teki käsittääkseni Suomen historian ensimmäisen leikkauksen indeksin jäädyttämisen muodossa kansaneläkkeisiin, kun se laski eläkettä 0,4 % sillä perusteella, että saadaan 73 miljoonan säästöt. Perusteena käytettiin Suomi-kuntoon projektin perustavaa menojen pienentämistä ja kuluttahintaindeksin laskua.

Vastaavasti työeläkkeet nousivat 0.6%. Näin lehdissä kerrotaan.

Perusturvapuolueelle ja hallitukselle tämä leikkaus on poliittisesti häpeällistä, kun katsoo eläkemaksujen rahavirtoja.

Jotain rajaa pieneläkeläisten kurjistamiselle

Elinkustannusten nousu rajoittaa monen pienituloisen elämää. Asuminen sähkö-, lämmitys- ja vesilaskuineen sekä välttämätön liikkuminen vievät suuren osan tuloista. Sen päälle tulee paljon erilaisia välttämättömiä menoja, joiden jälkeen ei juuri jää yli harrastuksiin tai itsensä toteuttamiseen. Tämä on mielestäni väärin – palkan tai eläkkeen pitäisi aina riittää elämiseen.

Eläkkeet ja palkat

Taassain palasin eläkkeiden tason vertailuun, kun vuoroin uutisoidaan, että eläkkeiden taso paranee ja vuoroin kommenttipalstoilla syytetään leikattua indeksiä eläkeköyhyydestä ja sitä rataa. Yleensä uutisoinneissa käytetään kaikkien eläkkeensaajien keskiarvoa, missä minusta vääristää se, että ihmisten elinkaari nyt tuppaa olemaan sellainen, että väki vähenee mitä suuremmista ikävuosista puhutaan ja sen takia keskiarvot painottuvat enemmän juuri eläkkeelle jääneisiin.

Leskeneläke on epäoikeudenmukainen

 

Nykymuotoinen leskeneläke on epäoikeudenmukainen. Se suosii ainoastaan niitä, joilla on suurta eläkettä saava puoliso, joka kuolee ensin. Mikäli molemmat puolisot ovat olleet matalapalkkaisessa työssä ja molempien eläke on alhaisten tulojen vuoksi jäänyt alhaiseksi, toisen kuolema on lähes katastrofi. Jäljelle jää yksinäisyyden lisäksi vain oma pieni eläke.

Mielestäni nykymuotoinen leskeneläkejärjestelmä tulee purkaa ja kohdistaa tuki niille, joiden eläke vuosikymmenten työssäkäynnistä huolimatta jää alle köyhyysrajan, heitä on Suomessa noin 200 000.

Työkykyisiä eläkkeelle - vanhusten kipulääkitystä pienennettävä

 Eilen osui silmiini kaksi uutista Hesarista, jotka vahvistuvat aikaisempaa käsitystäni suomalaisten terveydenhoidon käytännöistä. Ensimmäinen uutinen oli keuhkoahtaumatautiin sairastuneesta henkilöstä Ari Koivusesta, jolta paljastui keuhkoahtaumatauti 20 vuotta sitten. Kyseinen tauti on tyypillinen tupakoitsijoilla tai entisillä tupakoitsijoilla. Koivunen sai lääkitystä ja jatkoi työssä käyntiä. Sitten tulee tämän jutun ensimmäinen pointti.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä