Yhteiskunnan jaksoja selitetään uskottavasti, mutta teknologiakeskeisesti Kondratieffin aaltoina: teollisuus, höyrykone, sähkö, liikenne ja IT. Nykyistä eli kuudetta aaltoa ei selitä mikään kehitysaskel. Elämme sekavuuden aikaa, joka saattaa johtaa vakavaan romahdukseen, sillä käsitys tiedosta ja totuudesta hukkuu itsekkään ajattelun (ahneus) alle. Tämä näkyy Suomessa monilla tasoilla valtataisteluina.
Synnytystalkoot nousivat jälleen päivän polttavaan keskiöön, kun Talouselämä haastatteli Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchiä syntyvyyden ja syrjäytymisen johdosta.
Rotkirchin mukaan miehet syrjäytyvät perheellistymisestä.
- Tällä hetkellä 20−29 vuotiaista miehistä melkein 87 prosenttia on vailla lasta. Tämä on todella korkea luku, hän toteaa Talouselämälle.
Arki syö strategiat. Liiallinen pääoman tuotto nielee tulevaisuuden. Johtajien vaitioloa sitovat yrityksen tavoitteet. Työntekijöille asetetaan kilpailukieltoja. Joka päivä julkaistaan uutta tutkittua ja selvitettyä tietoa.
Eläkkeet ja eläkeläisten köyhyys sekä eläkeläisten asumistukeen ja sosiaaliturvaan tehtävät leikkaukset ovat päivän puheenaihe eikä suotta. Eläkeläisköyhyys on totta ja moni eläkeläinen joutuu turvautumaan pienen eläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen lisäksi myös toimeentulotukeen.
Yllättävä määrä yhteiskunnallisen keskustelumme väärinkäsityksistä ovat termistöön ja taustalla vaikuttaviin ideologioihin sidonnaisia.
Kun tarkastellaan esimerkiksi identiteettipolitiikkaa, voidaan havaita sen nojautuvan humanistisiin ideologioihin, kuten Judith Butleriin ja ajatukseen Identiteetin konseptista.
Monin paikoin yrittäessäni tarkkailla tätä tilannetta mahdollisimman neutraalista näkökulmasta lähtöasetelma tuntuu olevan tämä:
Todellakin! - Vakuutuslääkärit voivat määritellä loppuelämäsi! - Paljon keskustelua on käyty vakuutuslääkärien päätöksistä, eikä niihin ole saatu vieläkään oikeutettua muutosta. Ihmiset ovat kokeneet lääkärien ratkaisut jopa mielivaltana, jossa oikeasti työkyvyttömiä ihmisiä roikutetaan ”terveinä” ilman oikeudenmukaista päätöstä.
Kun hyvinvointiyhteiskuntaa arvioidaan, sitä tulee määritellä sen mukaan, miten se huolehtii heikoimmista kansalaisistaan.
Ihmiset palelevat leipäjonoissa ilman tulevaisuutta, aktiivimallin seurauksena entistä enemmän turvaudutaan toimeentulotukeen, maakuntahallinto lisää byrokratia, lastentarhanopettajat saavat palkkana rikkaan miehen vaimon harrastusrahat, vanhustenhoito on Pohjoismaiden huonoin, lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet, syntyvyys laskee yhä...
Yle lähetti Ulkolinja - nimisessä ohjelmassaan kattavan katsauksen Eurooppalaiseen köyhyyteen. Niin paljon jäi sanomatta ja sain aikaan päätöksen kertoa omista kokemuksistani.
Koska sanottavaa on niin paljon, niin päätin jakaa kokemukseni useaan eri tarinaan. Tässä näistä ensimmäinen: