Kolmikanta http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135570/all Thu, 20 Jun 2019 14:00:33 +0300 fi Mihin unohtui yhteiskuntasopimus, pääministeri Rinne? http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277545-mihin-unohtui-yhteiskuntasopimus-paaministeri-rinne <p>Oppositiojohtajana Antti Rinne (sd.) halusi vielä vuonna 2015 yhteiskuntasopimuksen, jossa mukana olisivat työmarkkinoiden &ldquo;isojen pelurien&rdquo; lisäksi työttömät, eläkeläiset ja pienyritykset. Se oli hänen vastauksensa silloisen pääministeri Juha Sipilän (kesk) esitykseen työmarkkinasopimuksesta. Nyt hallituksen työllisyystavoitetta saavuttamaan pääministeri Rinne kutsui osallistujia SAK:sta, Akavasta, STTK:sta, EK:sta, Kuntatyönantajista ja Suomen Yrittäjistä sekä toimialaliitoista. Mihin siis jäivät pienet pelurit ja muut toimijat?</p><p>Kolmikanta tai tulopoliittinen kokonaisratkaisu ovat mielestäni jo parhaat päivänsä nähneitä konsepteja. Toivoisin, että nyt tehtäisiin aito yhteiskuntasopimus, jossa olisi työmarkkinajärjestöjen isojen ja pienten pelureiden lisäksi muun muassa työttömien, pienyrittäjien, opiskelijoiden ja yhteiskunnan syrjäyttämien edustajat. Vain muutaman etujärjestön laatima työmarkkinasopimus tuskin voi vastata lukuisiin työelämän ja alati muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Esimerkiksi sosiaaliturvan uudistamisessa pitäisi kuulla myös laajemmin asiantuntijoita, jotta vastikkeeton perustulo saisi tuulta alleen. Isoimmissa uudistuksissa on myös aina syytä tehdä asioita parlamentaarisesti, jotta oppositio pääsee mukaan vaalikaudet ylittävien asioiden valmisteluun.</p><p>Oppositiojohtaja on tietenkin aina vapaampi esittämään asioita, kuin hallitussovusta huolehtiva pääministeri. Mutta tässä asiassa toivoisin näkeväni jatkossa enemmän vuoden 2015 Antti Rinnettä kuin vuoden 2019 versiota. Esimerkiksi opiskelijajärjestöt olivat syystä pettyneitä tukiensa parannuksiin: aito yhteiskuntasopimus voisi olla väylä antaa myös nuorille ja tuleville sukupolville tilaa päätöksenteossa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oppositiojohtajana Antti Rinne (sd.) halusi vielä vuonna 2015 yhteiskuntasopimuksen, jossa mukana olisivat työmarkkinoiden “isojen pelurien” lisäksi työttömät, eläkeläiset ja pienyritykset. Se oli hänen vastauksensa silloisen pääministeri Juha Sipilän (kesk) esitykseen työmarkkinasopimuksesta. Nyt hallituksen työllisyystavoitetta saavuttamaan pääministeri Rinne kutsui osallistujia SAK:sta, Akavasta, STTK:sta, EK:sta, Kuntatyönantajista ja Suomen Yrittäjistä sekä toimialaliitoista. Mihin siis jäivät pienet pelurit ja muut toimijat?

Kolmikanta tai tulopoliittinen kokonaisratkaisu ovat mielestäni jo parhaat päivänsä nähneitä konsepteja. Toivoisin, että nyt tehtäisiin aito yhteiskuntasopimus, jossa olisi työmarkkinajärjestöjen isojen ja pienten pelureiden lisäksi muun muassa työttömien, pienyrittäjien, opiskelijoiden ja yhteiskunnan syrjäyttämien edustajat. Vain muutaman etujärjestön laatima työmarkkinasopimus tuskin voi vastata lukuisiin työelämän ja alati muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Esimerkiksi sosiaaliturvan uudistamisessa pitäisi kuulla myös laajemmin asiantuntijoita, jotta vastikkeeton perustulo saisi tuulta alleen. Isoimmissa uudistuksissa on myös aina syytä tehdä asioita parlamentaarisesti, jotta oppositio pääsee mukaan vaalikaudet ylittävien asioiden valmisteluun.

Oppositiojohtaja on tietenkin aina vapaampi esittämään asioita, kuin hallitussovusta huolehtiva pääministeri. Mutta tässä asiassa toivoisin näkeväni jatkossa enemmän vuoden 2015 Antti Rinnettä kuin vuoden 2019 versiota. Esimerkiksi opiskelijajärjestöt olivat syystä pettyneitä tukiensa parannuksiin: aito yhteiskuntasopimus voisi olla väylä antaa myös nuorille ja tuleville sukupolville tilaa päätöksenteossa.

]]>
1 http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277545-mihin-unohtui-yhteiskuntasopimus-paaministeri-rinne#comments Kolmikanta Tulopoliittinen kokonaisratkaisu Työllisyys Työmarkkinasopimus Yhteiskuntasopimus Thu, 20 Jun 2019 11:00:33 +0000 Miikka Keränen http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277545-mihin-unohtui-yhteiskuntasopimus-paaministeri-rinne
Kuunnelkaa edes Laatusta, EK http://sirpapaatero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273144-kuunnelkaa-edes-laatusta-ek <p>EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen vetoaa tänään julkistetussa <em><a href="https://www.tpry.fi/edistys-julkaisusarja/edistys-analyysit/lasse-laatunen-sopimisen-edistaminen-tyomarkkinoiden-murroksessa.html" target="_blank"><u>Sopimisen edistäminen työmarkkinoiden murroksessa</u></a></em> -analyysissa kolmikantaisen sopimisen puolesta. Suomen menestysvaltti maailmanmarkkinoilla on pohjannut sopimisen kulttuuriin &ndash; sitä on syytä vaalia myös tulevaisuudessa.</p><p><br />Laatusen puheenvuoro on merkittävä nyt, kun Elinkeinoelämän keskusliitto on yksipuolisesti sanoutunut irti keskusjärjestötason työmarkkinasopimisesta. Maailmantalouden kasvava epävarmuus kuitenkin tukee ajatusta siitä, että kaikki sopimisen työkalut olisivat jatkossakin käytössä.</p><p><br />Laatunen muistuttaa &ndash; aivan oikein &ndash; työmarkkinatoimijoita siitä, että konfliktit eivät luo talouteen vakautta tai ennustettavuutta. Erityisen tarkalla korvalla Laatusen havaintoja kannattaa kuunnella hänen entisten työnantajiensa. Kuluneella vaalikaudella EK haki usein Sipilän porvarihallituksen tuella poliittista ohituskaistaa sekä työelämäkysymysten ratkaisuun että työ- ja sosiaalilainsäädännön kehittämiseen.</p><p><br />Jos työnantajien toimintamalli yleistyy jatkossakin, vaikeuttaa se pitkäjänteistä sopimista ja tekee työmarkkinakysymyksistä poliittisia kiistakapuloita. Laatunen nostaa analyysissaan esiin muun muassa vuoden 2007 liittokierroksen, jolloin kokoomuksen vaalitäky sairaanhoitajille johti hallitsemattomaan palkkakilpailuun. Kansantalouden näkökulmasta kokoomuksen vaalivoitto tuli kalliiksi.</p><p><br />Työehtosopimustoiminnan lisäksi kolmikannan rapautuminen on näkynyt työ- ja sosiaalilainsäädännön kehittämisessä. EK:n jättämää valtatyhjiötä ovat pyrkineet hyödyntämään muut työnantajajärjestöt. Seurauksena on ollut lakiehdotuksia, jotka näyttävät tulleen Sipilän hallituksen pöydälle suoraan työnantajien kynästä, ohi normaalin virkavalmistelun. Esimerkkinä tästä voidaan nostaa pyrkimykset heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa viime vuonna.</p><p><br />SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on vedonnut Elinkeinoelämän keskusliittoon, että Etelärannassa arvioitaisiin uudelleen sopimisen mahdollisuuksia. Jos sosialidemokraattien puheenjohtajan vetoomukset eivät ole työnantajia miellyttäneet, niin sopisi toivoa, että entisen työmarkkinajohtajan arviot kolmikantaisen sopimisen tärkeydestä noteerattaisiin työnantajien leirissä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen vetoaa tänään julkistetussa Sopimisen edistäminen työmarkkinoiden murroksessa -analyysissa kolmikantaisen sopimisen puolesta. Suomen menestysvaltti maailmanmarkkinoilla on pohjannut sopimisen kulttuuriin – sitä on syytä vaalia myös tulevaisuudessa.


Laatusen puheenvuoro on merkittävä nyt, kun Elinkeinoelämän keskusliitto on yksipuolisesti sanoutunut irti keskusjärjestötason työmarkkinasopimisesta. Maailmantalouden kasvava epävarmuus kuitenkin tukee ajatusta siitä, että kaikki sopimisen työkalut olisivat jatkossakin käytössä.


Laatunen muistuttaa – aivan oikein – työmarkkinatoimijoita siitä, että konfliktit eivät luo talouteen vakautta tai ennustettavuutta. Erityisen tarkalla korvalla Laatusen havaintoja kannattaa kuunnella hänen entisten työnantajiensa. Kuluneella vaalikaudella EK haki usein Sipilän porvarihallituksen tuella poliittista ohituskaistaa sekä työelämäkysymysten ratkaisuun että työ- ja sosiaalilainsäädännön kehittämiseen.


Jos työnantajien toimintamalli yleistyy jatkossakin, vaikeuttaa se pitkäjänteistä sopimista ja tekee työmarkkinakysymyksistä poliittisia kiistakapuloita. Laatunen nostaa analyysissaan esiin muun muassa vuoden 2007 liittokierroksen, jolloin kokoomuksen vaalitäky sairaanhoitajille johti hallitsemattomaan palkkakilpailuun. Kansantalouden näkökulmasta kokoomuksen vaalivoitto tuli kalliiksi.


Työehtosopimustoiminnan lisäksi kolmikannan rapautuminen on näkynyt työ- ja sosiaalilainsäädännön kehittämisessä. EK:n jättämää valtatyhjiötä ovat pyrkineet hyödyntämään muut työnantajajärjestöt. Seurauksena on ollut lakiehdotuksia, jotka näyttävät tulleen Sipilän hallituksen pöydälle suoraan työnantajien kynästä, ohi normaalin virkavalmistelun. Esimerkkinä tästä voidaan nostaa pyrkimykset heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa viime vuonna.


SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on vedonnut Elinkeinoelämän keskusliittoon, että Etelärannassa arvioitaisiin uudelleen sopimisen mahdollisuuksia. Jos sosialidemokraattien puheenjohtajan vetoomukset eivät ole työnantajia miellyttäneet, niin sopisi toivoa, että entisen työmarkkinajohtajan arviot kolmikantaisen sopimisen tärkeydestä noteerattaisiin työnantajien leirissä.

 

]]>
5 http://sirpapaatero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273144-kuunnelkaa-edes-laatusta-ek#comments Kolmikanta Sopiminen Työmarkkinat Mon, 01 Apr 2019 11:23:57 +0000 Sirpa Paatero http://sirpapaatero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273144-kuunnelkaa-edes-laatusta-ek
Joko on palkansaajien vuoro? http://markovarajarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273121-joko-on-palkansaajien-vuoro <p>Lapin elinvoiman lähteinä ovat erityisesti metsät, malmit ja matkailu. Kuntiemme ja koulujemme työntekijät puolestaan huolehtivat siitä, että meillä Lapissa on hyvä opiskella ja elää. Miten eduskuntapuolueet suhtautuvat näihin Lapin kannalta keskeisiin aloihin ja työntekijöihin?<br /><br />Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ta johtaa toimitusjohtaja Jyri Häkämies (Kok.). EK:n keskeisimpiä huolenaiheita on ammattiyhdistysliikkeen lakko-oikeuden rajoittaminen. Poliittisen lakko-oikeuden poistamista kannattavat Kokoomus ja Keskusta, pienpuolueista Kristilliset, RKP ja Siniset.<br /><br />Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja on Mikael Pentikäinen (Kesk). Sen johtoon kuuluu myös liuta kokoomuslaisia. Yleissitovuudesta eroon pääseminen on ykköstavoitteita. Se olisi myrkkyä palkansaajille. Palkka perustuisi firman pomon hyväntahtoisuuteen.<br /><br />Porvarihallitus kurittaa kuntatyöntekijöitä kilpailukykysopimuksella. Se leikkasi paitsi kuntatyöntekijöiden lomarahoja, myös kuntien verotuloja viime vuonna 115 miljoonalla eurolla. Koulutuslupaus petettiin, leikkauksia koulutussektoriin tehtiin lähes 700 miljoonan euron edestä.<br /><br />KemiTornio on Lapin teollisuuskeskittymä. Teollisuuden ystävien kannalta keskeinen asia on puolueiden, ei yksittäisten ehdokkaiden, energiapolitiikan linjaukset.<br /><br />Ympäristönmuutoksen hillinnässä ydinvoima on alkanut kerätä ymmärtäjiä paitsi EU:ssa, myös Vihreissä. Puolueelle se on kuitenkin ollut hallituskysymys. Ydinvoimalle yhtä vähän ymmärrystä heruu Vasemmistoliitosta. Myös vesivoiman lisärakentaminen on molemmille myrkkyä. Outokummun terästehdas ja Kemin tehtaat tarvitsevat kuitenkin muutakin kuin tuulimyllyjä. Varsinkin jos ei tuule.<br /><br />Metsäteollisuuden hankkeista Kemin Metsä Groupin ja Kemijärven biojalostamo ovat todennäköisimmät. Vihreät vähentäisivät hakkuita nykytasosta. Vasemmistoliiton Li Andersson totesi Lapin Kansassa (22.3.): &rdquo;Nykyinen puiden kaatotaso voi olla hyvä&rdquo;. Eli metsähakkuita ei tule lisätä. Ymmärrystä uusille tehtaille ei siis heru Vihreistä tai Vasemmistoliitosta.&nbsp;<br /><br />Porvarihallituksen kurituspolitiikalle on mahdollisuus laittaa piste tulevissa eduskuntavaaleissa. Työmarkkinapolitiikkaa tulee tehdä sopien, ei sanellen. Kolmikannan airut on SDP. Se on myös Lapin kuntien, oppilaitosten ja teollisuuden palkansaajien kannalta paras vaihtoehto.<br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lapin elinvoiman lähteinä ovat erityisesti metsät, malmit ja matkailu. Kuntiemme ja koulujemme työntekijät puolestaan huolehtivat siitä, että meillä Lapissa on hyvä opiskella ja elää. Miten eduskuntapuolueet suhtautuvat näihin Lapin kannalta keskeisiin aloihin ja työntekijöihin?

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ta johtaa toimitusjohtaja Jyri Häkämies (Kok.). EK:n keskeisimpiä huolenaiheita on ammattiyhdistysliikkeen lakko-oikeuden rajoittaminen. Poliittisen lakko-oikeuden poistamista kannattavat Kokoomus ja Keskusta, pienpuolueista Kristilliset, RKP ja Siniset.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja on Mikael Pentikäinen (Kesk). Sen johtoon kuuluu myös liuta kokoomuslaisia. Yleissitovuudesta eroon pääseminen on ykköstavoitteita. Se olisi myrkkyä palkansaajille. Palkka perustuisi firman pomon hyväntahtoisuuteen.

Porvarihallitus kurittaa kuntatyöntekijöitä kilpailukykysopimuksella. Se leikkasi paitsi kuntatyöntekijöiden lomarahoja, myös kuntien verotuloja viime vuonna 115 miljoonalla eurolla. Koulutuslupaus petettiin, leikkauksia koulutussektoriin tehtiin lähes 700 miljoonan euron edestä.

KemiTornio on Lapin teollisuuskeskittymä. Teollisuuden ystävien kannalta keskeinen asia on puolueiden, ei yksittäisten ehdokkaiden, energiapolitiikan linjaukset.

Ympäristönmuutoksen hillinnässä ydinvoima on alkanut kerätä ymmärtäjiä paitsi EU:ssa, myös Vihreissä. Puolueelle se on kuitenkin ollut hallituskysymys. Ydinvoimalle yhtä vähän ymmärrystä heruu Vasemmistoliitosta. Myös vesivoiman lisärakentaminen on molemmille myrkkyä. Outokummun terästehdas ja Kemin tehtaat tarvitsevat kuitenkin muutakin kuin tuulimyllyjä. Varsinkin jos ei tuule.

Metsäteollisuuden hankkeista Kemin Metsä Groupin ja Kemijärven biojalostamo ovat todennäköisimmät. Vihreät vähentäisivät hakkuita nykytasosta. Vasemmistoliiton Li Andersson totesi Lapin Kansassa (22.3.): ”Nykyinen puiden kaatotaso voi olla hyvä”. Eli metsähakkuita ei tule lisätä. Ymmärrystä uusille tehtaille ei siis heru Vihreistä tai Vasemmistoliitosta. 

Porvarihallituksen kurituspolitiikalle on mahdollisuus laittaa piste tulevissa eduskuntavaaleissa. Työmarkkinapolitiikkaa tulee tehdä sopien, ei sanellen. Kolmikannan airut on SDP. Se on myös Lapin kuntien, oppilaitosten ja teollisuuden palkansaajien kannalta paras vaihtoehto.

 

]]>
0 http://markovarajarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273121-joko-on-palkansaajien-vuoro#comments Eduskuntavaalit Kolmikanta Lappi Palkansaajat. ay-liike SDP Mon, 01 Apr 2019 07:25:57 +0000 Marko Varajärvi http://markovarajarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273121-joko-on-palkansaajien-vuoro
Se ei ole aivan sama kuka siellä istuu http://tarureinikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272769-se-ei-ole-aivan-sama-kuka-siella-istuu <p>Miksi palkansaajan pitäisi välittää siitä, kuka valitaan eduskuntaan tai Euroopan parlamenttiin? Miksi ay-liike käyttää rahaa poliittisiin vaaleihin? Eikö se ole aivan sama kuka siellä istuu? Yksinkertaisesti vaaleissa valitaan ne ihmiset, jotka päättävät tulevaisuudessa isosta osasta meidän jokaisen palkansaajan työehtoja. Jotta päättävissä elimissä on ihmisiä, jotka ovat valmiita kuuntelemaan palkansaajaa, on järjestöjen tehtävä työtä. Elinkeinoelämä kyllä huolehti siitä, että sillä on omat edustajansa tekemässä päätöksiä. Myös kaikki muutkin etujärjestöt (esimerkiksi MTK) käyttävät rahaa ja tekevät työtä omien ehdokkaidensa puolesta.</p><p>Eduskunnalla on Suomessa valta säätää lakeja ja tätä valtaa se käyttää, väitetään sitten mitä hyvänsä. Meillä on kuitenkin ollut aikaisemmin se onni, että usein työelämän lainsäädäntö on valmisteltu niin sanotussa kolmikannassa, jossa edustettuina ovat olleet palkansaajajärjestöt, työnantajajärjestöt ja valtiovalta. Tällä on pystytty tasaisesti kehittämään työelämää ja onnistuttu viemään läpi vaikeitakin uudistuksia sekä estetty se, ettei poliittiset valtasuhteet heittelee tehtyjä päätöksiä. Järjestelmää on kritisoitu siitä, että se ei arvostelijoiden mielestä pysty riittävän radikaaleihin ratkaisuihin. Toisin sanoen, arvostelijoiden mielestä, he eivät saa riittävää selkävoittoa. Kritiikin aiheena on ollut myös se, että järjestelmä vie valtaa eduskunnalta. Loppukädessä valta on aina eduskunnalla. Toisaalta demokratiaan kuuluu, että ihmisillä on oikeus osoittaa mieltä, oli kyse sitten poliittisesta lakosta tai maanviljelijöiden traktorimarssista. Kolmikanta ei ole mikään suomalainen erikoisuus, vaan vastaavia järjestelmiä löytyy muistakin maista ja esimerkiksi kansainvälinen työjärjestö ILO noudattaa kolmikantaperiaatetta.</p><p>Toinen tärkeä paikka vaikuttaa suomalaisen palkansaajan työehtoihin on Euroopan parlamentti. EU tekee jatkuvasti lainsäädäntöä, joka vaikuttaa joko asetuksena suoraan tai direktiivin kautta ohjaavasti suomalaisiin työehtoihin ja suomalaisten työpaikkojen työympäristöasioihin. Vaikka EU:ta arvostellaan, ja välillä ihan aiheestakin, tulee sieltä ihan positiivisiakin juttuja suomalaisen palkansaajan kannalta. Esimerkkinä voidaan mainita perhevapaadirektiiivi, jonka perusteella suomalaisten äitien oikeus äitiysajan palkanmaksuun hoitovapaan jälkeen laajeni.</p><p>Suomalaisille palkansaajille on erittäin tärkeää, että myös Euroopan parlamentissa istuu ihmisiä, jotka ymmärtävät suomalaista työelämää ja ovat valmiita kuuntelemaan mitä meillä on sanottavaa. Tämän ovat ymmärtäneet myös järjestöt. Ammattiliitot kuuluvat yleensä oman alansa eurooppalaisiin keskusjärjestöihin, joiden eräs perustehtävä on EU lobbaaminen. Samoin toimivat työnantajat ja tuottajajärjestöt. EK:lla on ollut oma toimisto Brysselissä jo vuodesta 1974. Myös Ay-liikkeellä ja MTK:lla on siellä edustajansa.</p><p>Itse olen osallistunut sekä ILOn kolmikantaneuvotteluihin, että Euroopan tasolla käytävään työnantajien ja työntekijöiden väliseen vuoropuheluun eli sosiaalidialogiin. Yhteisten linjojen luominen on Euroopassa helpompaa ja ketterempää kuin ILO:ssa. Esimerkiksi kemianteollisuuden sosiaalidialogissa olemme reilun 10 vuoden aikana saaneet yhteisen näkemyksen työnantajien kanssa yli 30 eri asiaan.</p><p>Muista äänestää molemmissa vaaleissa palkansaajamyönteistä ehdokasta. Se ei ole aivan sama kuka siellä istuu.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.tarureinikainen.fi/">www.tarureinikainen.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miksi palkansaajan pitäisi välittää siitä, kuka valitaan eduskuntaan tai Euroopan parlamenttiin? Miksi ay-liike käyttää rahaa poliittisiin vaaleihin? Eikö se ole aivan sama kuka siellä istuu? Yksinkertaisesti vaaleissa valitaan ne ihmiset, jotka päättävät tulevaisuudessa isosta osasta meidän jokaisen palkansaajan työehtoja. Jotta päättävissä elimissä on ihmisiä, jotka ovat valmiita kuuntelemaan palkansaajaa, on järjestöjen tehtävä työtä. Elinkeinoelämä kyllä huolehti siitä, että sillä on omat edustajansa tekemässä päätöksiä. Myös kaikki muutkin etujärjestöt (esimerkiksi MTK) käyttävät rahaa ja tekevät työtä omien ehdokkaidensa puolesta.

Eduskunnalla on Suomessa valta säätää lakeja ja tätä valtaa se käyttää, väitetään sitten mitä hyvänsä. Meillä on kuitenkin ollut aikaisemmin se onni, että usein työelämän lainsäädäntö on valmisteltu niin sanotussa kolmikannassa, jossa edustettuina ovat olleet palkansaajajärjestöt, työnantajajärjestöt ja valtiovalta. Tällä on pystytty tasaisesti kehittämään työelämää ja onnistuttu viemään läpi vaikeitakin uudistuksia sekä estetty se, ettei poliittiset valtasuhteet heittelee tehtyjä päätöksiä. Järjestelmää on kritisoitu siitä, että se ei arvostelijoiden mielestä pysty riittävän radikaaleihin ratkaisuihin. Toisin sanoen, arvostelijoiden mielestä, he eivät saa riittävää selkävoittoa. Kritiikin aiheena on ollut myös se, että järjestelmä vie valtaa eduskunnalta. Loppukädessä valta on aina eduskunnalla. Toisaalta demokratiaan kuuluu, että ihmisillä on oikeus osoittaa mieltä, oli kyse sitten poliittisesta lakosta tai maanviljelijöiden traktorimarssista. Kolmikanta ei ole mikään suomalainen erikoisuus, vaan vastaavia järjestelmiä löytyy muistakin maista ja esimerkiksi kansainvälinen työjärjestö ILO noudattaa kolmikantaperiaatetta.

Toinen tärkeä paikka vaikuttaa suomalaisen palkansaajan työehtoihin on Euroopan parlamentti. EU tekee jatkuvasti lainsäädäntöä, joka vaikuttaa joko asetuksena suoraan tai direktiivin kautta ohjaavasti suomalaisiin työehtoihin ja suomalaisten työpaikkojen työympäristöasioihin. Vaikka EU:ta arvostellaan, ja välillä ihan aiheestakin, tulee sieltä ihan positiivisiakin juttuja suomalaisen palkansaajan kannalta. Esimerkkinä voidaan mainita perhevapaadirektiiivi, jonka perusteella suomalaisten äitien oikeus äitiysajan palkanmaksuun hoitovapaan jälkeen laajeni.

Suomalaisille palkansaajille on erittäin tärkeää, että myös Euroopan parlamentissa istuu ihmisiä, jotka ymmärtävät suomalaista työelämää ja ovat valmiita kuuntelemaan mitä meillä on sanottavaa. Tämän ovat ymmärtäneet myös järjestöt. Ammattiliitot kuuluvat yleensä oman alansa eurooppalaisiin keskusjärjestöihin, joiden eräs perustehtävä on EU lobbaaminen. Samoin toimivat työnantajat ja tuottajajärjestöt. EK:lla on ollut oma toimisto Brysselissä jo vuodesta 1974. Myös Ay-liikkeellä ja MTK:lla on siellä edustajansa.

Itse olen osallistunut sekä ILOn kolmikantaneuvotteluihin, että Euroopan tasolla käytävään työnantajien ja työntekijöiden väliseen vuoropuheluun eli sosiaalidialogiin. Yhteisten linjojen luominen on Euroopassa helpompaa ja ketterempää kuin ILO:ssa. Esimerkiksi kemianteollisuuden sosiaalidialogissa olemme reilun 10 vuoden aikana saaneet yhteisen näkemyksen työnantajien kanssa yli 30 eri asiaan.

Muista äänestää molemmissa vaaleissa palkansaajamyönteistä ehdokasta. Se ei ole aivan sama kuka siellä istuu.

 

www.tarureinikainen.fi

]]>
3 http://tarureinikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272769-se-ei-ole-aivan-sama-kuka-siella-istuu#comments Ay-liike Eduskuntavaalit 2019 Etujärjestöt Kolmikanta Sosiaalidialogi Thu, 28 Mar 2019 06:47:56 +0000 Taru Reinikainen http://tarureinikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272769-se-ei-ole-aivan-sama-kuka-siella-istuu
AY-aktiivin uudenvuoden lupaus http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266715-ay-aktiivin-uudenvuoden-lupaus <p>Lupaan tulevana vuonna ammattiyhdistysaktiivin ja eduskuntavaaliehdokkaan roolissa pyrkiä kaikin tavoin parantamaan entisten, tulevien ja nykyisten palkansaajien asemaa Suomessa.</p><p>Tätä työtä teen yhteiskunnallisen ammattiyhdistysaktiivin roolissa SAK:n Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtajan roolissa puhumalla kolmikannan säilyttämisen puolesta ja tulevien eduskuntavaalien kohtalokkaan tärkeästä merkityksestä sille.</p><p>Tätä työtä teen suuren työpaikan Teollisuusliittolaisena pääluottamusmiehenä kertomalla edustamilleni työntekijöille tästä asiasta ja vaikuttamalla oman liittoni valtuuston kautta myös liiton päätöksiin eduskuntavaaleja koskien.</p><p>Tulevat palkansaajat ansaitsevat paremman työelämän turvan, nykyisten palkansaajien palkalliset edut tulee säilyttää, ja jo palvelleiden palkansaajien eläkkeet tulee turvata. Tätä minä teen eduskuntavaaliehdokkaana tulevissa eduskuntavaaleissa.</p><p>Tätä työtä kuitenkaan voi kukaan tehdä yksin. Tarvitsenkin juuri sinun apuasi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tule mukaan turvaamaan tulevien-, nykyisten- ja entisten palkansaajien ansiotaso <a href="http://petripartanen.fi/tule-petrin-tiimiin/">http://petripartanen.fi/tule-petrin-tiimiin/</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lupaan tulevana vuonna ammattiyhdistysaktiivin ja eduskuntavaaliehdokkaan roolissa pyrkiä kaikin tavoin parantamaan entisten, tulevien ja nykyisten palkansaajien asemaa Suomessa.

Tätä työtä teen yhteiskunnallisen ammattiyhdistysaktiivin roolissa SAK:n Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtajan roolissa puhumalla kolmikannan säilyttämisen puolesta ja tulevien eduskuntavaalien kohtalokkaan tärkeästä merkityksestä sille.

Tätä työtä teen suuren työpaikan Teollisuusliittolaisena pääluottamusmiehenä kertomalla edustamilleni työntekijöille tästä asiasta ja vaikuttamalla oman liittoni valtuuston kautta myös liiton päätöksiin eduskuntavaaleja koskien.

Tulevat palkansaajat ansaitsevat paremman työelämän turvan, nykyisten palkansaajien palkalliset edut tulee säilyttää, ja jo palvelleiden palkansaajien eläkkeet tulee turvata. Tätä minä teen eduskuntavaaliehdokkaana tulevissa eduskuntavaaleissa.

Tätä työtä kuitenkaan voi kukaan tehdä yksin. Tarvitsenkin juuri sinun apuasi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tule mukaan turvaamaan tulevien-, nykyisten- ja entisten palkansaajien ansiotaso http://petripartanen.fi/tule-petrin-tiimiin/

 

]]>
4 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266715-ay-aktiivin-uudenvuoden-lupaus#comments Ay-liike Eduskuntavaalit Kolmikanta Politiikka Uudenvuodenlupaus Mon, 31 Dec 2018 15:45:07 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266715-ay-aktiivin-uudenvuoden-lupaus
Suuri kauhistus http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263619-suuri-kauhistus <p>Suomea uhkaa suuri tuho, jos meille valitaan vasemmistolainen hallitus. Näin on ainakin EK ilmoittanut.</p><p>Vasemmistolainen hallitus olisi EK:n mukaan reilun työelämän ja sosiaalisen vastuun -hallitus. Tämä lause kannattaa lukea vielä toisen kerran uudelleen: Vastuullinen ja reilun työelämän -hallitus.</p><p>Voiko parempaa vaalislogania ollakaan? Vastuullinen hallitus EK:n mukaan ottaisi pääomaverot tarkasteluun. Siirtäisi rahaa opiskelijoille, työttömille ja eläkeläisille. Kehittäisi suomalaista infraa ja vahvistaisi koulutusta. Kehittäisi kansalaispalkkaa ja toimisi yhteiskunnallisesti vastuullisesti kaikkia kohtaan. Ei pelkästään pientä marginaalista kansanryhmää kohtaan.</p><p>Hyvän työelämän hallitus taas tekisi uudistuksia suomalaiseen työelämään kolmikannassa - keskustellen ja sopien. Näin työelämää saataisiin kehitettyä ilman riitoja ja rauhassa. Samalla myös ei tarvitsi poukkoilla asiasta toiseen.</p><p>Suurin kauhistus Häkämiehen mukaan on kuinka kalliiksi tällainen hallitus Suomelle tulisi. Se maksaisi meille rahaa.</p><p>Meillä on paha tapa Suomessa mitata kaikki vain rahassa. Ainoastaan vasemmistopuolueet puhuvat myös hyvinvointivelasta. Velasta, joka on huomattavasti vaikeampaa maksaa takaisin kuin rahallinen velka.</p><p>Hyvinvointivelka on tuhoutuneita unelmia. Se on syrjäytyneitä nuoria, joilla ei ole enää tulevaisuutta. Se on vanhuksia, työttömiä ja matalapalkkaisia ruokajonoissa. Se on lisääntyneitä mielenterveysongelmia, väsymistä työssä. Pahimmassa tapauksessa se on ihmishenkien menetystä. Se on velkaa, jota ei voi maksaa takaisin.</p><p>Nykyinen hallitus on tehnyt selväksi, ettei sillä ole halua kantaa vastuuta päätöksistään. Hallitus on heikentänyt lasten mahdollisuuksia jo aivan varhaiskasvatuksesta lähtien. Se on leikannut koulutuksesta kaikilla tasoilla. Kaikki tämä on tehty rahan ehdoilla. Tämä velka lankeaa meille vielä maksettavaksi ja sitä me emme pysty maksamaan.</p><p>Kuka ei haluaisi vastuullista ja reilun työelämän hallitusta?&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomea uhkaa suuri tuho, jos meille valitaan vasemmistolainen hallitus. Näin on ainakin EK ilmoittanut.

Vasemmistolainen hallitus olisi EK:n mukaan reilun työelämän ja sosiaalisen vastuun -hallitus. Tämä lause kannattaa lukea vielä toisen kerran uudelleen: Vastuullinen ja reilun työelämän -hallitus.

Voiko parempaa vaalislogania ollakaan? Vastuullinen hallitus EK:n mukaan ottaisi pääomaverot tarkasteluun. Siirtäisi rahaa opiskelijoille, työttömille ja eläkeläisille. Kehittäisi suomalaista infraa ja vahvistaisi koulutusta. Kehittäisi kansalaispalkkaa ja toimisi yhteiskunnallisesti vastuullisesti kaikkia kohtaan. Ei pelkästään pientä marginaalista kansanryhmää kohtaan.

Hyvän työelämän hallitus taas tekisi uudistuksia suomalaiseen työelämään kolmikannassa - keskustellen ja sopien. Näin työelämää saataisiin kehitettyä ilman riitoja ja rauhassa. Samalla myös ei tarvitsi poukkoilla asiasta toiseen.

Suurin kauhistus Häkämiehen mukaan on kuinka kalliiksi tällainen hallitus Suomelle tulisi. Se maksaisi meille rahaa.

Meillä on paha tapa Suomessa mitata kaikki vain rahassa. Ainoastaan vasemmistopuolueet puhuvat myös hyvinvointivelasta. Velasta, joka on huomattavasti vaikeampaa maksaa takaisin kuin rahallinen velka.

Hyvinvointivelka on tuhoutuneita unelmia. Se on syrjäytyneitä nuoria, joilla ei ole enää tulevaisuutta. Se on vanhuksia, työttömiä ja matalapalkkaisia ruokajonoissa. Se on lisääntyneitä mielenterveysongelmia, väsymistä työssä. Pahimmassa tapauksessa se on ihmishenkien menetystä. Se on velkaa, jota ei voi maksaa takaisin.

Nykyinen hallitus on tehnyt selväksi, ettei sillä ole halua kantaa vastuuta päätöksistään. Hallitus on heikentänyt lasten mahdollisuuksia jo aivan varhaiskasvatuksesta lähtien. Se on leikannut koulutuksesta kaikilla tasoilla. Kaikki tämä on tehty rahan ehdoilla. Tämä velka lankeaa meille vielä maksettavaksi ja sitä me emme pysty maksamaan.

Kuka ei haluaisi vastuullista ja reilun työelämän hallitusta? 

]]>
20 http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263619-suuri-kauhistus#comments Kotimaa hallitus Kolmikanta Työelämä Vasemmisto Vastuullisuus Sat, 03 Nov 2018 20:16:45 +0000 Teemu Hiilinen http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263619-suuri-kauhistus
Isot pahat ay-pomot jättivät ”duunarit” nuolemaan näppejään http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263198-ay-pomot-jattivat-duunarit-nuolemaan-nappejaan <p>Viikkokaudet ay-pomot muka vaativat hallitusta lopettamaan &rdquo;irtisanomislain&rdquo; valmistelun. Eilen selvisi mistä näytelmässä oli kysymys kun irtisanomislaki kaikesta älyttömästä huutamisesta ja lakkoilusta huolimatta hyväksyttiin vain hiuksenhienoin muutoksin.&nbsp;</p><p>AKAVA:n ja STTK:n osalta näytteleminen riitti jo eilen. Heillä ei loppunäytöksessä ole enää roolisuorituksia. Viimeiseksi lavalle jätettiin SAK. Ihan vain, ettei rahvaalle selviäisi näytelmän juoni. Loppukohtaus on kuitenkin kaikilla jo tiedossa. Irtisanomislain sisällöstä on saavutettu yksimielisyys ja lain valmistelu tulee jatkumaan kohti eduskuntaa.</p><p>Järjestöpomojen esiintymisiä eilen seuratessa huomio kiinnittyi siihen, että KAIKKI oli yhdessä vuorokaudessa heittänyt häränpyllyä. Uhittelukin oli muuttunut sopuisiin ja ystävällismielisiin toteamuksiin. Ruudun tällä puolella silmät olivat lautasina ja välillä oli nipistettävä itseä. Mutta totta KAIKKI oli. Siis tämä KAIKKI:&nbsp;</p><ol><li>Myönnettiin, että irtisanomislakeja oli valmistellut työryhmä.&nbsp;Ay-pomot ja oppositio väittivät koko riidan ajan, että irtisanomislakiluonnos oli&nbsp;&nbsp;hallituksen yksin valmistelema &ndash; siis pa&hellip;apuhetta!</li><li>Kaikki ay-pomot hyväksyivät, että eri suuruisissa yrityksissä irtisanomislakia tullaan noudattamaan eri tavalla, otetaan huomioon yrityksen koko. Siis hyväksyttiin useamman kerroksen väki.&nbsp;Ay-pomot ja oppositio ilmoittivat koko riidan ajan, ettei edes kahden kerroksen väkeä tulla missään tapauksessa hyväksymään tarkoittaen, että eivät hyväksy, että eri suuruisissa yrityksissä noudatettaisiin erilaisia irtisanomisperusteita&ndash; siis pa&hellip;apuhetta!</li><li>Oikeuskäytäntö tulee märittelemään, miten &rdquo;hyväksyttyä&rdquo; lakiluonnosta tullaan tulkitsemaan.&nbsp;Ay-pomot ja oppositio kritisoivat hallituksen lakiluonnosta koko riidan ajan siitä, että kuluisi vähintään viisi vuotta ennen kuin oikeuskäytäntö määrittäisi lain tulkinnan ja tästä syystä lakiluonnosta ei tulla missään olosuhteissa hyväksymään &ndash; siis pas&hellip;apuhetta!&nbsp;</li></ol><p>Last but not least! Nyt ay-pomot vaativat, että hyväksytyn lain perustelut tulee tehdä kolmikannassa. Joka on ihan peanutskamaa kun lain sisältö on jo valmis. Ilman järjestöjen esittämää kolmikantavaatimusta koko älytön näytelmä olisi mielletty hallituksen voitoksi. Järjestöjen annettiin säilyttää kasvonsa. Kuten tapana on. Kolmikantavaatimuksella Antti, Jarkko ja Sture&nbsp;&nbsp;pystyivät eilen kävelemään ylväästi ensin omiensa ja sitten kansan eteen.&nbsp;</p><p>Kun lakiesitys muuttui vain hiuksen hienosti, pystyy siitä toteamaan mistä tässä kaikessa uhittelussa ja meuhkaamisessa oikein oli kysymys. Ay-pomoja harmitti ja vietävästi, kun hallitus ei halunnut enää leikkiä ay-pomojen kanssa samalla hiekkalaatikolla. Kun ay-pomoja ei jatkuvista pyynnöistä huolimatta päästetty hiekkalaatikolle, neuvottelemaan työlainsäädännön uudistuksista hallituksen kanssa, oli pomojen pakko asettaa ylityö- ja vuoronvaihtokiellot sekä aloittaa lakkoilu.</p><p>Isot pahat sudet eivät voineet antaa pikkupossujen valmistella rakennelmiaan omassa yksinäisyydessään kaikessa rauhassa. Niiden oli päästävä puhkumaan ja puhaltamaan pikkupossujen rakennelmia vanhaan malliin maan tasalle ja napsimaan lopuksi pikkupossut suupaloina kyltymättömään vatsaansa.&nbsp;</p><p>Tällä kerrallapa Juha-, Petteri- ja Jari-possut olivat kehittäneet samanlaisen rakennelman kuin aiemmin kikyleikissä. Sen loppunäytöksessä pikkupossut hokasivat, että ison pahan suden sisältä löytyikin kiltit Antti-, Jarkko-, Sture-sedät, joille kelpasi kovasta uhittelusta huolimatta vain ihan tavallinen yhteinen piirileikki nimeltään kolmikanta. Niin tälläkin kerralla.</p><p>Mitä saivat ylitöistä kieltäytyneet ja lakkoilevat &rdquo;duunarit&rdquo;? Ei yhtään mitään. Kuitenkin ilman lakkoilevia duunareita eivät isot pahat ay-pomot olisi saaneet edes kolmikantaa. Näyttämöä, jossa puhkua ja puhaltaa ja näyttäytyä koko kansalle. Ettei kansa heitä unohtaisi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viikkokaudet ay-pomot muka vaativat hallitusta lopettamaan ”irtisanomislain” valmistelun. Eilen selvisi mistä näytelmässä oli kysymys kun irtisanomislaki kaikesta älyttömästä huutamisesta ja lakkoilusta huolimatta hyväksyttiin vain hiuksenhienoin muutoksin. 

AKAVA:n ja STTK:n osalta näytteleminen riitti jo eilen. Heillä ei loppunäytöksessä ole enää roolisuorituksia. Viimeiseksi lavalle jätettiin SAK. Ihan vain, ettei rahvaalle selviäisi näytelmän juoni. Loppukohtaus on kuitenkin kaikilla jo tiedossa. Irtisanomislain sisällöstä on saavutettu yksimielisyys ja lain valmistelu tulee jatkumaan kohti eduskuntaa.

Järjestöpomojen esiintymisiä eilen seuratessa huomio kiinnittyi siihen, että KAIKKI oli yhdessä vuorokaudessa heittänyt häränpyllyä. Uhittelukin oli muuttunut sopuisiin ja ystävällismielisiin toteamuksiin. Ruudun tällä puolella silmät olivat lautasina ja välillä oli nipistettävä itseä. Mutta totta KAIKKI oli. Siis tämä KAIKKI: 

  1. Myönnettiin, että irtisanomislakeja oli valmistellut työryhmä. Ay-pomot ja oppositio väittivät koko riidan ajan, että irtisanomislakiluonnos oli  hallituksen yksin valmistelema – siis pa…apuhetta!
  2. Kaikki ay-pomot hyväksyivät, että eri suuruisissa yrityksissä irtisanomislakia tullaan noudattamaan eri tavalla, otetaan huomioon yrityksen koko. Siis hyväksyttiin useamman kerroksen väki. Ay-pomot ja oppositio ilmoittivat koko riidan ajan, ettei edes kahden kerroksen väkeä tulla missään tapauksessa hyväksymään tarkoittaen, että eivät hyväksy, että eri suuruisissa yrityksissä noudatettaisiin erilaisia irtisanomisperusteita– siis pa…apuhetta!
  3. Oikeuskäytäntö tulee märittelemään, miten ”hyväksyttyä” lakiluonnosta tullaan tulkitsemaan. Ay-pomot ja oppositio kritisoivat hallituksen lakiluonnosta koko riidan ajan siitä, että kuluisi vähintään viisi vuotta ennen kuin oikeuskäytäntö määrittäisi lain tulkinnan ja tästä syystä lakiluonnosta ei tulla missään olosuhteissa hyväksymään – siis pas…apuhetta! 

Last but not least! Nyt ay-pomot vaativat, että hyväksytyn lain perustelut tulee tehdä kolmikannassa. Joka on ihan peanutskamaa kun lain sisältö on jo valmis. Ilman järjestöjen esittämää kolmikantavaatimusta koko älytön näytelmä olisi mielletty hallituksen voitoksi. Järjestöjen annettiin säilyttää kasvonsa. Kuten tapana on. Kolmikantavaatimuksella Antti, Jarkko ja Sture  pystyivät eilen kävelemään ylväästi ensin omiensa ja sitten kansan eteen. 

Kun lakiesitys muuttui vain hiuksen hienosti, pystyy siitä toteamaan mistä tässä kaikessa uhittelussa ja meuhkaamisessa oikein oli kysymys. Ay-pomoja harmitti ja vietävästi, kun hallitus ei halunnut enää leikkiä ay-pomojen kanssa samalla hiekkalaatikolla. Kun ay-pomoja ei jatkuvista pyynnöistä huolimatta päästetty hiekkalaatikolle, neuvottelemaan työlainsäädännön uudistuksista hallituksen kanssa, oli pomojen pakko asettaa ylityö- ja vuoronvaihtokiellot sekä aloittaa lakkoilu.

Isot pahat sudet eivät voineet antaa pikkupossujen valmistella rakennelmiaan omassa yksinäisyydessään kaikessa rauhassa. Niiden oli päästävä puhkumaan ja puhaltamaan pikkupossujen rakennelmia vanhaan malliin maan tasalle ja napsimaan lopuksi pikkupossut suupaloina kyltymättömään vatsaansa. 

Tällä kerrallapa Juha-, Petteri- ja Jari-possut olivat kehittäneet samanlaisen rakennelman kuin aiemmin kikyleikissä. Sen loppunäytöksessä pikkupossut hokasivat, että ison pahan suden sisältä löytyikin kiltit Antti-, Jarkko-, Sture-sedät, joille kelpasi kovasta uhittelusta huolimatta vain ihan tavallinen yhteinen piirileikki nimeltään kolmikanta. Niin tälläkin kerralla.

Mitä saivat ylitöistä kieltäytyneet ja lakkoilevat ”duunarit”? Ei yhtään mitään. Kuitenkin ilman lakkoilevia duunareita eivät isot pahat ay-pomot olisi saaneet edes kolmikantaa. Näyttämöä, jossa puhkua ja puhaltaa ja näyttäytyä koko kansalle. Ettei kansa heitä unohtaisi.

]]>
27 http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263198-ay-pomot-jattivat-duunarit-nuolemaan-nappejaan#comments Kotimaa hallitus Irtisanomissuojan heikentäminen Kolmikanta Työmarkkinajärjestöt Sat, 27 Oct 2018 06:00:00 +0000 Elisa Cichoracki http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263198-ay-pomot-jattivat-duunarit-nuolemaan-nappejaan
Hallitus myönsi, että ovat sekoittaneet työmarkkinat päätöksillään http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263139-hallitus-myonsi-etta-ovat-sekoittaneet-tyomarkkinat-paatoksillaan <p>Juuri katsoin hallituksen tiedotustilaisuutta. Myöntävät että ovat syyllisiä tämän hetken sekavaan tilanteeseen ja uudistukset menevät seuraavan eduskunnan päätettäviksi.</p><p>Voihan vatulointi.&nbsp;</p><p>Nyt he peräänkuulluttavat jälleen kolmikantaa, jotta työmarkkinat rauhoittuisivat.</p><p>&nbsp;</p><p>Sipilän kova peli kostautui ja hallituksen arvovalta koki kolauksen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Juuri katsoin hallituksen tiedotustilaisuutta. Myöntävät että ovat syyllisiä tämän hetken sekavaan tilanteeseen ja uudistukset menevät seuraavan eduskunnan päätettäviksi.

Voihan vatulointi. 

Nyt he peräänkuulluttavat jälleen kolmikantaa, jotta työmarkkinat rauhoittuisivat.

 

Sipilän kova peli kostautui ja hallituksen arvovalta koki kolauksen.

]]>
8 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263139-hallitus-myonsi-etta-ovat-sekoittaneet-tyomarkkinat-paatoksillaan#comments hallitus Hallituskriisi Kolmikanta Työrauha Thu, 25 Oct 2018 15:38:21 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263139-hallitus-myonsi-etta-ovat-sekoittaneet-tyomarkkinat-paatoksillaan
Opposition kannattaa torjua Sipilän trap - ja äänestää tyhjää http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262461-opposition-kannattaa-torjua-sipilan-trap-ja-aanestaa-tyhjaa <p>Tarpeetonta sanoa, että kohtuutonta haittaa kolmansille aiheuttavat poliittiset lakot ovat väärin, ja yleisen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahingon aiheuttajan tulisi olla korvausvelvollinen, laissa tarkemmin määriteltävien periaatteiden mukaisesti.</p> <p>Pääministeri Sipilän ratkaisu, antaa eduskunnalle pääministerin ilmoitus ja tehdä siten työllisyysasteen parantamisohjelman jatkamisesta luottamusäänestys, on erittäin harkitsematon ja ongelmallinen.</p> <p>Teko on vastatoimi äskeisille protestilakoille, ja kaikenkaikkiaan siinä määrin poikkeuksellinen, ettei vastavaa ole aikaisemmin tapahtunut.</p> <p>Tilanne on äärimmäisen sekava.</p> <p>Koko maassa ei ole poliitikkoa tai valtiosäänröoppinutta, joka tyhjentävästi pystyisi sanomaan, mistä ensi keskiviikkona todella äänestetään, siis muusta kuin Sipilän hallituksen jatkamisesta tai kaatumisesta.</p> <p>Hallituksen ja kannunvalajien joukosta on kaavailtu äänestysvoiton merkitsevän eduskunnan antamaa avointa valtakirjaa SOS-hallitukselle.</p> <p>Äimistynyt oppositio on tietysti torjunut tämän ja kaikenlaiset muut johdannaisvaltuutukset.</p> <p>Kyse on vain pääministerin esikuntineen kehittämästä tempauksesta, jonkakaltaisia uhitteluvetoja onkin jo nähty, mutta ei tällaisessa yhteiskunnallisesti ylijännittyneessä tilanteessa, jonka molemmat katsovat vastapuolen virittäneen.</p> <p>Eletään tilanteessa, jossa vastatoimien tasoa on vaikea alittaa.</p> <p>Niinpä vastuullinen ajatus siitä, että fiksumpi osapuoli antaisi periksi, jotta päästäisiin tästä onnettomasta rysästä ulos ja matkaa voitaisiin jatkaa, on käynyt mahdottomaksi. Vastuullinen taka-askeleen otto vaikuttaisi selkätappiolta.</p> <p>​Hallitus havittelee selkävoittoa, mitä se ei voi saada. Siksi tilanne on ajautumassa perin hankalaan eskaloitumispisteeseen.</p> <p>​Asioita ei olisi saanut ajaa tällaiseen lukkoperään. Mutta ajettu on. Sipilän puikoissa ollessa.</p> <p>​*</p> <p>Kukaan edes tiedä irtisanomislakiesityksen lopullista muotoa ja sisältöä, saati oikeuskäytännön myötä syntyviä tulkintoja.</p> <p>Avoinna on kysymys täyttääkä lakiesitys perustuslain yhdenvertaisuus vaatimukset. ​</p> <p>Tilanne on auki.</p> <p>Siksi Sipilän hallituksen luottamusäänestys on tässä suhteessa absurdi. Siis mieletön ja aiheeton, perin kummallinen.</p> <p>Sillä on vain itse asiaan täysin liittymättömiä intentioita.</p> <p>Asiaan liittymättömillä tarkoituksilla lastattu äänestys on ala-arvoinen ja pelin politiikkaan kuuluva järjestely.</p> <p>Tämän vuoksi järkevintä mitä oppositio tähän kohtaan voi tehdä, on pitää loppuun saakka kiinni ansimmäisistä lausunnoistaan, joiden mukaan äänestysasetelma on käsittämätön ja perusteeton.</p> <p>Eihän mikään näkyvä taho ole asettanut parlamentin lainsäädöntövallan primäärisyyttä mitenkään kyseenalaiseksi. On vaadittu ja toivottu kolmikantaista harkittua valmistelua.</p> <p>Koska tilanne on tämä, ei opposition tule äänestää keskiviikon äänestyksessä hallituksen kaatamisen puolesta.</p> <p>Joten - kun on vain huonoja vaihtoehtoja - vähiten huono vaihtoehto on johdonmukaisesti todeta Sipilän luoman asetelman vastakkaisuuksia letsova ulottuvuus, ja pidättäytyä koko ruljanssiin osallistimisesta.</p> <p>Kun poissakaan ei voi olla, niin äänestykseen tulee osallistua, mutta pidättyä -eli käytönnössä äänestää tyhjää.</p> <p>Jos oppositio äänestää hallituksen kaatamisen puolesta se samalla tulee myöntäneeksi Sipilän tempun</p> <p>Tyhjää äänestäminen on ainut looginen menettely tähän kohtaan.</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tarpeetonta sanoa, että kohtuutonta haittaa kolmansille aiheuttavat poliittiset lakot ovat väärin, ja yleisen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahingon aiheuttajan tulisi olla korvausvelvollinen, laissa tarkemmin määriteltävien periaatteiden mukaisesti.

Pääministeri Sipilän ratkaisu, antaa eduskunnalle pääministerin ilmoitus ja tehdä siten työllisyysasteen parantamisohjelman jatkamisesta luottamusäänestys, on erittäin harkitsematon ja ongelmallinen.

Teko on vastatoimi äskeisille protestilakoille, ja kaikenkaikkiaan siinä määrin poikkeuksellinen, ettei vastavaa ole aikaisemmin tapahtunut.

Tilanne on äärimmäisen sekava.

Koko maassa ei ole poliitikkoa tai valtiosäänröoppinutta, joka tyhjentävästi pystyisi sanomaan, mistä ensi keskiviikkona todella äänestetään, siis muusta kuin Sipilän hallituksen jatkamisesta tai kaatumisesta.

Hallituksen ja kannunvalajien joukosta on kaavailtu äänestysvoiton merkitsevän eduskunnan antamaa avointa valtakirjaa SOS-hallitukselle.

Äimistynyt oppositio on tietysti torjunut tämän ja kaikenlaiset muut johdannaisvaltuutukset.

Kyse on vain pääministerin esikuntineen kehittämästä tempauksesta, jonkakaltaisia uhitteluvetoja onkin jo nähty, mutta ei tällaisessa yhteiskunnallisesti ylijännittyneessä tilanteessa, jonka molemmat katsovat vastapuolen virittäneen.

Eletään tilanteessa, jossa vastatoimien tasoa on vaikea alittaa.

Niinpä vastuullinen ajatus siitä, että fiksumpi osapuoli antaisi periksi, jotta päästäisiin tästä onnettomasta rysästä ulos ja matkaa voitaisiin jatkaa, on käynyt mahdottomaksi. Vastuullinen taka-askeleen otto vaikuttaisi selkätappiolta.

​Hallitus havittelee selkävoittoa, mitä se ei voi saada. Siksi tilanne on ajautumassa perin hankalaan eskaloitumispisteeseen.

​Asioita ei olisi saanut ajaa tällaiseen lukkoperään. Mutta ajettu on. Sipilän puikoissa ollessa.

​*

Kukaan edes tiedä irtisanomislakiesityksen lopullista muotoa ja sisältöä, saati oikeuskäytännön myötä syntyviä tulkintoja.

Avoinna on kysymys täyttääkä lakiesitys perustuslain yhdenvertaisuus vaatimukset. ​

Tilanne on auki.

Siksi Sipilän hallituksen luottamusäänestys on tässä suhteessa absurdi. Siis mieletön ja aiheeton, perin kummallinen.

Sillä on vain itse asiaan täysin liittymättömiä intentioita.

Asiaan liittymättömillä tarkoituksilla lastattu äänestys on ala-arvoinen ja pelin politiikkaan kuuluva järjestely.

Tämän vuoksi järkevintä mitä oppositio tähän kohtaan voi tehdä, on pitää loppuun saakka kiinni ansimmäisistä lausunnoistaan, joiden mukaan äänestysasetelma on käsittämätön ja perusteeton.

Eihän mikään näkyvä taho ole asettanut parlamentin lainsäädöntövallan primäärisyyttä mitenkään kyseenalaiseksi. On vaadittu ja toivottu kolmikantaista harkittua valmistelua.

Koska tilanne on tämä, ei opposition tule äänestää keskiviikon äänestyksessä hallituksen kaatamisen puolesta.

Joten - kun on vain huonoja vaihtoehtoja - vähiten huono vaihtoehto on johdonmukaisesti todeta Sipilän luoman asetelman vastakkaisuuksia letsova ulottuvuus, ja pidättäytyä koko ruljanssiin osallistimisesta.

Kun poissakaan ei voi olla, niin äänestykseen tulee osallistua, mutta pidättyä -eli käytönnössä äänestää tyhjää.

Jos oppositio äänestää hallituksen kaatamisen puolesta se samalla tulee myöntäneeksi Sipilän tempun

Tyhjää äänestäminen on ainut looginen menettely tähän kohtaan.

]]>
11 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262461-opposition-kannattaa-torjua-sipilan-trap-ja-aanestaa-tyhjaa#comments Irtisanomislaki Kolmikanta Luottamuslauseäänestys Sipilän trap Vastakkainasettelu Fri, 12 Oct 2018 20:06:05 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262461-opposition-kannattaa-torjua-sipilan-trap-ja-aanestaa-tyhjaa
Vallasta on helppo juopua, mutta vaikea luopua http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262348-vallasta-on-helppo-juopua-mutta-vaikea-luopua <p>Olen kuvittellut että pienyritykset eivät liity työnantajaliittoihin siitä syystä, että ne eivät hyödy niistä mitään, mutta todellisuus onkin vielä karumpi. Ainakin Teknologiateollisuus on sulkenut ovensa alle kymmenen hengen yrityksiltä (kuvaliite).</p><p>Ehkäpä tämä nähdään tapana saada Suomi nousuun, että neuvottelupöytiin päästääkseen on palkattava riittävästi työntekijöitä - siihen saakka ne ovat ns. villejä yrityksiä. Niin tai näin,&nbsp;näissä alle kymmenen hengen yrityksissä työskentelee karvan vajaa 400 000 henkeä (kuvaliite), joista noin puolet on yksityisyrittäjiä.</p><p>Noin 200 000 hengen työnantajilla ei ole ollut, eikä ole edelleenkään neuvottelijaa niissä pöydissä &quot;joissa ei ole jäänyt yksikään sopimus tekemättä.&quot;</p><p>Tämä on se syy, miksi yleissitovat työehtosopimukset ovat myös&nbsp;<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000982903.html">työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan todennäköisesti perustuslakimme vastaisia</a>&nbsp;(IS 27.08.2015) - sopimusten pitää sitoa vain niitä tahoja jotka ovat olleet niitä sopimassa.</p><p>Toinen merkittävä joukko, jonka puolta ei kukaan ole pitänyt samoissa pöydissä, ovat työttömät - <a href="https://findikaattori.fi/fi/34">elokuussa 2018 heitä oli&nbsp;186 000</a>&nbsp;(Findikaattori).&nbsp;​​Työttömyysaste on jämähtänyt tässä maassa pysyvästi korkeammalla kuin verrokkimaissa, eikä tälle ole mitään muuta järjellistä syytä kuin takapajuiset työmarkkinamme. </p><p>Suomessa uusilla yrityksillä on vaikeuksia kilpailla jo olemassaolevien yritysten kanssa, jolloin yrityskenttä ei kykene uudistumaan riittävän nopeasti jotta rakenteellinen työllisyys lasksi - pienyritysten heikon työmarkkinaneuvotteluaseman lisäksi myös massiiviset yritystuet ovat omiaan hidastamaan tätä kehitystä.</p><p>Työmarkkinoilla täälläkin tarvittavat muutokset tehtiin Saksassa jo 2000-luvun alussa, ja niiden järkevyyttä ja toimivuutta ei kyseenalaista kukaan.</p><p>Siinä Lasse Laatunen on oikeassa, että hallituksen nyt ajamassa irtisanomislain uudistuksessa on kyse kirpun nylkemisestä. Samalla hän kuitenkin myöntää, että työmarkkinajärjestöt ovat valmiita heittämään Suomen junan alle tuon kirpun takia.</p><p>Sillä kyse ei ole kirpusta, vaan työmarkkinajärjestöjen vallasta. Jos vaaleilla valittu eduskunta saa työmarkkinajärjestöiltä nyt luvan nylkeä kirpun, se saattaa seuraavaksi yrittää nylkeä jonkin isomman hyönteisen, tai ehkä jopa piennisäkkään.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä eniten puolustamista tässä maassa tarvitsevat työttömät.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen kuvittellut että pienyritykset eivät liity työnantajaliittoihin siitä syystä, että ne eivät hyödy niistä mitään, mutta todellisuus onkin vielä karumpi. Ainakin Teknologiateollisuus on sulkenut ovensa alle kymmenen hengen yrityksiltä (kuvaliite).

Ehkäpä tämä nähdään tapana saada Suomi nousuun, että neuvottelupöytiin päästääkseen on palkattava riittävästi työntekijöitä - siihen saakka ne ovat ns. villejä yrityksiä. Niin tai näin, näissä alle kymmenen hengen yrityksissä työskentelee karvan vajaa 400 000 henkeä (kuvaliite), joista noin puolet on yksityisyrittäjiä.

Noin 200 000 hengen työnantajilla ei ole ollut, eikä ole edelleenkään neuvottelijaa niissä pöydissä "joissa ei ole jäänyt yksikään sopimus tekemättä."

Tämä on se syy, miksi yleissitovat työehtosopimukset ovat myös työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan todennäköisesti perustuslakimme vastaisia (IS 27.08.2015) - sopimusten pitää sitoa vain niitä tahoja jotka ovat olleet niitä sopimassa.

Toinen merkittävä joukko, jonka puolta ei kukaan ole pitänyt samoissa pöydissä, ovat työttömät - elokuussa 2018 heitä oli 186 000 (Findikaattori). ​Työttömyysaste on jämähtänyt tässä maassa pysyvästi korkeammalla kuin verrokkimaissa, eikä tälle ole mitään muuta järjellistä syytä kuin takapajuiset työmarkkinamme.

Suomessa uusilla yrityksillä on vaikeuksia kilpailla jo olemassaolevien yritysten kanssa, jolloin yrityskenttä ei kykene uudistumaan riittävän nopeasti jotta rakenteellinen työllisyys lasksi - pienyritysten heikon työmarkkinaneuvotteluaseman lisäksi myös massiiviset yritystuet ovat omiaan hidastamaan tätä kehitystä.

Työmarkkinoilla täälläkin tarvittavat muutokset tehtiin Saksassa jo 2000-luvun alussa, ja niiden järkevyyttä ja toimivuutta ei kyseenalaista kukaan.

Siinä Lasse Laatunen on oikeassa, että hallituksen nyt ajamassa irtisanomislain uudistuksessa on kyse kirpun nylkemisestä. Samalla hän kuitenkin myöntää, että työmarkkinajärjestöt ovat valmiita heittämään Suomen junan alle tuon kirpun takia.

Sillä kyse ei ole kirpusta, vaan työmarkkinajärjestöjen vallasta. Jos vaaleilla valittu eduskunta saa työmarkkinajärjestöiltä nyt luvan nylkeä kirpun, se saattaa seuraavaksi yrittää nylkeä jonkin isomman hyönteisen, tai ehkä jopa piennisäkkään.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä eniten puolustamista tässä maassa tarvitsevat työttömät.

]]>
1 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262348-vallasta-on-helppo-juopua-mutta-vaikea-luopua#comments Kolmikanta Rakenteellinen työttömyys Työmarkkinajärjestö Vetokratia Wed, 10 Oct 2018 19:49:16 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262348-vallasta-on-helppo-juopua-mutta-vaikea-luopua
​K-P yrittäjät ry:n väitteiden oikaisu http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262342-k-p-yrittajat-ryn-vaitteiden-oikaisu <p>K-P:n yrittäjät ry:n pj., Kimmo Hanhisalo<a href="https://www.kp24.fi/lehti/keskipohjanmaa/550576/lukijan-mielipide-poliittisia-lakkoja-rajoitettava-demokratiassa-poliittiseen-paatoksentekoon-voi-va">, esitti 4.10 kirjoituksessaan</a>&nbsp;useita väitteitä, joista paikkansa piti ainoastaan se, että AY-liike rahoittaa mm. vasemmistopuolueita. Vastaan tällä kirjoituksella näihin irtisanomislakia puolustaviin väitteisiin.</p> <p>&nbsp;</p> <ol><li>on muutakin lainsäädäntöä jotka eivät riko yhdenvertaisuutta vaikka niissä huomioidaan yrityskoko. On totta, että<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070334#L1P2">YT-laissa on määritelty mm. 20 ja 30 hengen rajat</a>. Tämä laki ei kuitenkaan poista ihmisen oikeutta saada perusteltu syy miksi työ loppuu. Ainoa ero on se, että yli 20 hengen yrityksissä pitää asiasta keskustalla pidempään, mutta ihmisen omat oikeudet säilyvät samoina.</li></ol> <p>&nbsp;</p> <ol start="2"><li>Irtisanomisen väitetään olevan kansainvälisesti verrattuna vaikeaa. Arvioin OECD:llä olevan yrittäjät ry:tä paremmat kansainväliset vertailutiedot tästä asiasta ja<a href="http://www.oecd.org/els/emp/oecdindicatorsofemploymentprotection.htm">OECD:n tietojen mukaan</a>Suomi on vain keskivertoinen maa irtisanomisturvassa.</li></ol> <p>&nbsp;</p> <ol start="3"><li>Yrittäjät eivät mustamaalaa ja argumentoivat asiallisesti. - Työntekijöitä edustavana järjestöjohtajana minulle ja edustamilleni järjestöille on erittäin tärkeää tosiasioissa pysyminen, yhdessä sopiminen, sekä tieteelliseen tutkimukseen nojautuva päätöksien teko. Tämä periaate ei mustamaalaa ketään joka näitä periaatteita haluaa vain itsekin noudattaa.</li></ol> <p>&nbsp;</p> <ol start="4"><li>Poliittiset lakot ovat muualla kiellettyjä ja viittaus Seppo Koskisen kirjoitukseen 19.1.2018. - Tähän vastasi jo 20.1.2018 työoikeuteen erikoistunut professori Niklas Bruun sanoilla<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005532659.html?share=909ce68df64ec6551f55b90e705247b3">&rdquo;jos opiskelija toisi tuollaisen paperin, ei olisi muuta mahdollisuutta kuin hylätä se&rdquo;</a>.</li></ol> <p>&nbsp;</p> <ol start="5"><li>Suomi on lakkoherkkä maa. - Kun mittarina käytetään menetettyjä työpäiviä, niin<a href="https://books.google.fi/books?id=Vd4nDwAAQBAJ&amp;pg=PA157&amp;lpg=PA157&amp;dq=strikes+oecd&amp;source=bl&amp;ots=_LI8ctPy-T&amp;sig=ODpA9P08nt7oPKr1Yt39xf3qb4U&amp;hl=fi&amp;sa=X&amp;ved=2ahUKEwj0i5fG9vvdAhXGFSwKHZcJAwQQ6AEwCnoECBMQAQ#v=onepage&amp;q=strikes%20oecd&amp;f=false">Suomi on OECD:n tilastoissa vain keskikastia</a>ja lakkoilut ovat vähentyneet merkittävästi 90-luvulta. Tämän vuosituhannen suurin lakkohan on toistaiseksi työnantajien työsulku paperiteollisuudessa, joka sekin lasketaan tähän tilastoon.</li></ol> <p>&nbsp;</p> <ol start="6"><li>kolmikanta on jäykkä ja siitä kirjoitetaan menneessä aikamuodossa. - Koko Suomen historia on täynnä kolmikannassa sovittuja asioita ja kolmikannassa jaettua hyvinvointia koko kansalle, myös pienyrittäjille. Tämä onkin se ydinasia, jota yrittäjät ry. tosiasiassa vastustaa, yhdessä sopimista ja hyvän jakamista tasaisesti kaikille.</li></ol> <p>&nbsp;</p> <p><a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/sipila-vetoaa-suomen-yrittajiin-tarttukaa-nyt-tahan-6.3.120044.efdc3717cc">Juha Sipilä tarjosi Yrittäjät ry:lle paikkaa kolmikantaiseen pöytään</a>, mutta he eivät sinne itse halunneet, koska se olisi samalla tarkoittanut sitä, että asioista pitää sen jälkeen neuvotella työpaikoilla. Tämän jälkeen yrittäjät ry:lle ei olekaan jäänyt mitään muuta keinoa vaikuttaa politiikkaan kuin ulkoparlamentaarinen lobbaaminen, josta he itsekin AY-liikettä syyttävät.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kolmikanta ei ole mikään Suomalainen keksintö, sillä se sai kansainvälisestikin tunnustetun aseman ensimmäisen maailmansodan Versaillesin rauhanneuvotteluissa, joissa perustettiin kansainliiton lisäksi&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_ty%C3%B6j%C3%A4rjest%C3%B6">kansainvälinen työjärjestö ILO</a>, joka on YK:n ainoa kolmikantainen toimielin. Siellä työntekijäjärjestöt, työnantajajärjestöt ja valtiot säätävät yhdessä maailmanlaajuisia työelämää koskevia sopimuksia ja suosituksia. Näihin nojaavat keskeisimmät ihmisoikeudet vielä tänäkin päivänä. Yrittäjät ry kyllä tietää tämän, sillä ainakin 2017 EK oli niin kiltti, että päästi heidänkin edustajansa tähän kokoukseen yhdelle EK:n monesta edustajapaikasta. Historian saatossa ILO:n suurimmat uhat ovat olleet&nbsp;<a href="http://petripartanen.fi/2017/08/02/ilon-106-yleiskokous-osa-2/">Neuvostoliiton</a>&nbsp;ja&nbsp;<a href="http://petripartanen.fi/2017/08/03/ilon-106-yleiskokous-osa-3/">Natsisaksan</a>&nbsp;hirmuhallitsijat.​</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> K-P:n yrittäjät ry:n pj., Kimmo Hanhisalo, esitti 4.10 kirjoituksessaan useita väitteitä, joista paikkansa piti ainoastaan se, että AY-liike rahoittaa mm. vasemmistopuolueita. Vastaan tällä kirjoituksella näihin irtisanomislakia puolustaviin väitteisiin.

 

  1. on muutakin lainsäädäntöä jotka eivät riko yhdenvertaisuutta vaikka niissä huomioidaan yrityskoko. On totta, ettäYT-laissa on määritelty mm. 20 ja 30 hengen rajat. Tämä laki ei kuitenkaan poista ihmisen oikeutta saada perusteltu syy miksi työ loppuu. Ainoa ero on se, että yli 20 hengen yrityksissä pitää asiasta keskustalla pidempään, mutta ihmisen omat oikeudet säilyvät samoina.

 

  1. Irtisanomisen väitetään olevan kansainvälisesti verrattuna vaikeaa. Arvioin OECD:llä olevan yrittäjät ry:tä paremmat kansainväliset vertailutiedot tästä asiasta jaOECD:n tietojen mukaanSuomi on vain keskivertoinen maa irtisanomisturvassa.

 

  1. Yrittäjät eivät mustamaalaa ja argumentoivat asiallisesti. - Työntekijöitä edustavana järjestöjohtajana minulle ja edustamilleni järjestöille on erittäin tärkeää tosiasioissa pysyminen, yhdessä sopiminen, sekä tieteelliseen tutkimukseen nojautuva päätöksien teko. Tämä periaate ei mustamaalaa ketään joka näitä periaatteita haluaa vain itsekin noudattaa.

 

  1. Poliittiset lakot ovat muualla kiellettyjä ja viittaus Seppo Koskisen kirjoitukseen 19.1.2018. - Tähän vastasi jo 20.1.2018 työoikeuteen erikoistunut professori Niklas Bruun sanoilla”jos opiskelija toisi tuollaisen paperin, ei olisi muuta mahdollisuutta kuin hylätä se”.

 

  1. Suomi on lakkoherkkä maa. - Kun mittarina käytetään menetettyjä työpäiviä, niinSuomi on OECD:n tilastoissa vain keskikastiaja lakkoilut ovat vähentyneet merkittävästi 90-luvulta. Tämän vuosituhannen suurin lakkohan on toistaiseksi työnantajien työsulku paperiteollisuudessa, joka sekin lasketaan tähän tilastoon.

 

  1. kolmikanta on jäykkä ja siitä kirjoitetaan menneessä aikamuodossa. - Koko Suomen historia on täynnä kolmikannassa sovittuja asioita ja kolmikannassa jaettua hyvinvointia koko kansalle, myös pienyrittäjille. Tämä onkin se ydinasia, jota yrittäjät ry. tosiasiassa vastustaa, yhdessä sopimista ja hyvän jakamista tasaisesti kaikille.

 

Juha Sipilä tarjosi Yrittäjät ry:lle paikkaa kolmikantaiseen pöytään, mutta he eivät sinne itse halunneet, koska se olisi samalla tarkoittanut sitä, että asioista pitää sen jälkeen neuvotella työpaikoilla. Tämän jälkeen yrittäjät ry:lle ei olekaan jäänyt mitään muuta keinoa vaikuttaa politiikkaan kuin ulkoparlamentaarinen lobbaaminen, josta he itsekin AY-liikettä syyttävät.

 

Kolmikanta ei ole mikään Suomalainen keksintö, sillä se sai kansainvälisestikin tunnustetun aseman ensimmäisen maailmansodan Versaillesin rauhanneuvotteluissa, joissa perustettiin kansainliiton lisäksi kansainvälinen työjärjestö ILO, joka on YK:n ainoa kolmikantainen toimielin. Siellä työntekijäjärjestöt, työnantajajärjestöt ja valtiot säätävät yhdessä maailmanlaajuisia työelämää koskevia sopimuksia ja suosituksia. Näihin nojaavat keskeisimmät ihmisoikeudet vielä tänäkin päivänä. Yrittäjät ry kyllä tietää tämän, sillä ainakin 2017 EK oli niin kiltti, että päästi heidänkin edustajansa tähän kokoukseen yhdelle EK:n monesta edustajapaikasta. Historian saatossa ILO:n suurimmat uhat ovat olleet Neuvostoliiton ja Natsisaksan hirmuhallitsijat.​

]]>
2 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262342-k-p-yrittajat-ryn-vaitteiden-oikaisu#comments Kolmikanta Lakko SAK Suomen yrittäjät ry Työmarkkinajärjestö Wed, 10 Oct 2018 16:01:08 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262342-k-p-yrittajat-ryn-vaitteiden-oikaisu
Hallituksen virhesuma irtisanomisen helpottamisessa http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262167-hallituksen-virhesuma-irtisanomisen-helpottamisessa <p>Yhtä paljon kuin itse ehdotus lienee ay-liikettä suivaannuttanut Sipilän hallituksen tapa ajaa esitystään huonoilla perusteluilla ja sanelemalla. Koko prosessi on osoittanut erittäin huonoa pelisilmää ja johtamista. Perustelut ovat ontuneet alusta lähtien ja vaihtuneet matkalla useaan kertaan. Muistellaanpa hieman asioiden kulkua tänä vuonna.</p><p>Keväällä huhtikuussa hallitus tuli kehysriihestään kertoen samalla kahdesta muutoksesta työntekijöiden asemaan. Toinen oli tämä alle 20 henkilön yrityksien henkilöperusteisten irtisanomisten helpottaminen ja toinen sitten alle 30-vuotiaiden perusteettoman määräaikaisuuden mahdollistaminen. Molemmat kohauttivat ja tulivat aika lailla puskista. Perusteluna näille oli se ikiaikainen eli työllisyyttä jälleen parannetaan - mitään tukea sille, että nämä sitä lisäisivät, ei ollut tuossa vaiheessa.</p><p>Esitysten jälkeen mm työoikeuden professori Koskinen ennusti <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10157542">Ylellä melkoista vastatuulta ja perustuslaillisia ongelmia</a>. Varsin pian alle 30-vuotiaiden määräaikaisuuden helpottamisesta luovuttiin, kun hallitus tajusi ajaneensa jälleen karille nimeltä perustuslaki. Tälle karille, jolle ollaan toistuvasti törmätty tällä hallituskaudella ja jouduttu perumaan esityksiä. On tärkeää huomata, että tämä kertoo todella paljon siitä, kuinka hallitus ottaa perusoikeudet kuten tasavertaisen kohtelun huomioon ideoissaan.</p><p><strong>Työllisyysvaikutuksilla ratsastaminen vaikka itse tilattu selvitys ei tue niitä</strong></p><p>Kesällä 2018 hallitus laittaa keskeneräisen luonnoksen lausuntokierrokselle ja Sipilä, Orpo sekä Lindström jatkavat työllisyysvaikutuksien käyttämistä perusteena. He eivät ilmeisesti ole lukeneet lausuntokierroksen dokumenteissa liitteenä olevaa tilattua selvitystä, joka ei juuri lainkaan tue tätä näkemystä. Ilmeisesti kuuma kesä ei kannustanut tutustumaan itse selvitykseen.</p><p>Nousee kohu siitä, että väitetään työllisyyden parantuvan tällä keinolla vaikkeivat selvityksessä läpikäydyt tutkimukset tätä tue. Alkaa käydä selväksi, että taustalla on vain ideologinen syy ja halu ajaa Suomen Yrittäjien toivomaa muutosta.</p><p>Tämän jälkeen alkaa melkoinen farssi ja kiemurtelu erilaisten työllisyysvaikutusta tukevien syiden kehittelemisellä. Elinkeinoelämän ja niiden tutkimuslaitoksen ETLA:n ylläpitämältä Ekonomistikoneelta kysytään asiasta. Ekonomistit päätyvät jonkin verran kannattamaan mahdollista työllisyyden parantumista ja tuottavuuteen liittyvässä kysymyksessä arvelevat tuottavuuden kasvavan.</p><p>Hallitus keksii, että tuottavuuden lisääntyminen toki lisää työllisyyttä. Kuulostaa mahdolliselta, mutta tarkemmin ajateltuna näillä ei ole lainkaan sellaista suoraa yhteyttä kuten äkkiseltää voisi kuvitella. Tuottavuus on nimittäin jatkuvasti kasvanut vaikka yritykset ovat vähentäneet työvoimaa. Tästä kirjoitin blogissani <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260699-oikeistohallitus-talousoppikouluun-tuottavuuden-ja-tyollisyyden-suhde">Oikeistohallitus talousoppikouluun - tuottavuuden ja työllisyyden suhde</a>.</p><p>Mukaan tuodaan Suomen Yrittäjien yrityksille tekemä kysely, josta ollaan saatu tuloksia, joiden mukaan osa yrityksistä palkkaisi lisää mikäli irtisanominen olisi helpompaa. Toisen lobbaripuolen kysely yrityksille, jotka saisivat päätöksestä itselleen hyötyä, ei ole kovin hyvä perusta lainsäädännön muutokselle. Silti hallitus ottaa tämän seuraavaksi perustelukseen osoittaen jälleen omaavansa melkoisen taktisen puusilmän.</p><p>Kiemurtelu jatkuu eikä oikeastaan mitään kunnon perusteluja onnistuta esittämään. Selitykset vaihtuvat lennossa toisiin.</p><p><strong>Suomen Yrittäjät ja hallitus yhtenä rintamana</strong></p><p>Syksyn mittaan käy ilmi, että ay-liike kokee Sipilän ja Orpon luvanneen kikyn yhteydessä, että tällaisia muutoksia ei tehtäisi hallituskaudella ja kaikki muutokset työntekijöitä koskeviin lakeihin tehtäisiin kolmikantaisesti valmisteltuna. Tämä selitetään hallituksen taholta toisin ja kerrotaan asioita kyllä valmistellun kolmikannassa, mutta niiden päätyttyä ilman tulosta, on hallitus päättänyt ajaa joitakin asioita itse eteenpäin.</p><p>Tässä hallitus kuitenkin jälleen toimi huonolla pelisilmällä ottaessaan erimieliseksi päätyneen valmistelun ehdotuksista suoraan Suomen Yrittäjien ajaman muutoksen ottamatta lainkaa toista osapuolta huomioon. Näin se lähti ajamaan suoraan työantajien kantaa tarjoamatta mitään työntekijäpuolelle.</p><p>Suomen Yrittäjien Pentikäisen lausunnot eivät varsinaisesti ole asiaa edistäneet. Viimeisimpänä ollaan tuotu uuden kyselyn tulokset, jonka mukaan moni yrittäjä työllistäisi irtisanomisen helpottamisen seurauksena. Kiistan tässä vaiheessa tällaisella kyselyllä ei ole mitään vaikutusta vaan sellaisen käyttäminen on jopa absurdia. Vastaamalla oikein yrittäjät voivat saada itselleen etua.</p><p>Ainoa keino saada yrittäjiltä tässä vaiheessa luotettava näkemys kyselyllä olisi kyselyn yhteydessä velvoittaa heidät sopimuksella ja sanktioiden uhalla todellakin työllistämään mikäli laki menee läpi. Muutoin annetaan vain tukea toivomalleen muutokselle vailla mitään vastuuta toteutumisesta. Tässä riidan vaiheessa kysely toiselle osapuolelle on biasoitunut tavalla, joka tekee siitä täysin käyttökelvottoman osoituksena yhtään mistään.</p><p><strong>Yksittäiset tarinat perusteluna selvityksien sijaan</strong></p><p>Suomen Yrittäjät ja toisaalta ay-liike kumpikin esittelevät yksittäisiä kauhutarinoita. Toinen tapauksista, joissa ollaan jouduttu oikeudessa vaikeuksiin irtisanoessa järkevin perustein. Toinen osapuoli taas esittelee tarinoita, joissa pärstäkertoimella olemattomin syin ollaan mieleivaltaisesti jo nykylainsäädännöllä irtisanottu.</p><p>Toimitaan mielikuvilla ja nämä tarinat ovat usein nimettömiä eikä niissä kerrota kuin toisen osapuolen kanta. Paljon jätetään kertomatta sellaista, mikä ei tue omaa näkökantaa.</p><p>Tällaiset yksittäistapaukset ja kertomukset eivät voi olla lainsäädännön pohjana. Hallituksella olisi ollut kohta puoli vuotta aikaa koota oikeaa tietoa siitä, kuinka yleisiä tällaiset ovat ja kuinka laajasta ongelmasta on kyse. Vuosittain irtisanotaan henkilöperusteisista syistä noin 14 000 henkilöä, nämä olisi pitänyt tutkia muodostaen kokonaiskuva tilanteesta. Olisi pitänyt löytää vastauksia kysymyksiin kuten esimerkiksi:</p><ul><li>Kuinka moni näistä on mennyt oikeuteen tai ollaan soviteltu?</li><li>Mistä syistä näin on tapahtunut?</li><li>Mihin oikeudessa ollaan päädytty ja millä perusteilla?</li></ul><p>Merkittävän muutoksen pohjana eivät voi toimia erilaiset osapuolten tarinat. Lakimuutoksen pohjana tulee olla kunnolliset selvitykset nykytilasta sekä vaikuttavuusarvioinnit. Nyt ollaan jälleen tehty surkeaa lainvalmistelua, mistä nykyhallitus on muutoinkin saanut runsaasti kritiikkiä.</p><p><strong>Hallitus menee hanuri edellä puuhun</strong></p><p>Ennen keskiviikon lakkoja hallitus tiedotti maannataina, että se kertoo merkittävistä muutoksista tiistaina päivää ennen lakkoja. Muutokset eivät olleet merkittäviä: pudotettiin raja kymmeneen sekä sitten poistettii sana luonnoksesta. Heti saatiin todeta, että tuo lakitekstin muutos ei muuttanut oikeastaan mitään ja tulkinnanvaraa on edelleen runsaasti. Vasta oikeuskäytännöt myöhemmin ratkaisisivat mitä laissa oikeasti tarkoitetaan. Oltiin suitaistu jotain hätäistä kasaan.</p><p>Ay-liikkeen näkökulmasta yhdistettynä mm aktiivimallin käsittelytapaan hallituksen eteneminen tässä asiassa on ilmeisesti ollut viimeinen niitti. Johtuuko se kenties Sipilän historiasta omistajatoimitusjohtajana yritysmaailmassa vai mistä, mutta joka tapauksessa poliittinen pelisilmä on ollut tässä pelissä täysin hukassa.</p><p>Saa nähdä mihin tämä vielä johtaa - ennusmerkit ovat huonot.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhtä paljon kuin itse ehdotus lienee ay-liikettä suivaannuttanut Sipilän hallituksen tapa ajaa esitystään huonoilla perusteluilla ja sanelemalla. Koko prosessi on osoittanut erittäin huonoa pelisilmää ja johtamista. Perustelut ovat ontuneet alusta lähtien ja vaihtuneet matkalla useaan kertaan. Muistellaanpa hieman asioiden kulkua tänä vuonna.

Keväällä huhtikuussa hallitus tuli kehysriihestään kertoen samalla kahdesta muutoksesta työntekijöiden asemaan. Toinen oli tämä alle 20 henkilön yrityksien henkilöperusteisten irtisanomisten helpottaminen ja toinen sitten alle 30-vuotiaiden perusteettoman määräaikaisuuden mahdollistaminen. Molemmat kohauttivat ja tulivat aika lailla puskista. Perusteluna näille oli se ikiaikainen eli työllisyyttä jälleen parannetaan - mitään tukea sille, että nämä sitä lisäisivät, ei ollut tuossa vaiheessa.

Esitysten jälkeen mm työoikeuden professori Koskinen ennusti Ylellä melkoista vastatuulta ja perustuslaillisia ongelmia. Varsin pian alle 30-vuotiaiden määräaikaisuuden helpottamisesta luovuttiin, kun hallitus tajusi ajaneensa jälleen karille nimeltä perustuslaki. Tälle karille, jolle ollaan toistuvasti törmätty tällä hallituskaudella ja jouduttu perumaan esityksiä. On tärkeää huomata, että tämä kertoo todella paljon siitä, kuinka hallitus ottaa perusoikeudet kuten tasavertaisen kohtelun huomioon ideoissaan.

Työllisyysvaikutuksilla ratsastaminen vaikka itse tilattu selvitys ei tue niitä

Kesällä 2018 hallitus laittaa keskeneräisen luonnoksen lausuntokierrokselle ja Sipilä, Orpo sekä Lindström jatkavat työllisyysvaikutuksien käyttämistä perusteena. He eivät ilmeisesti ole lukeneet lausuntokierroksen dokumenteissa liitteenä olevaa tilattua selvitystä, joka ei juuri lainkaan tue tätä näkemystä. Ilmeisesti kuuma kesä ei kannustanut tutustumaan itse selvitykseen.

Nousee kohu siitä, että väitetään työllisyyden parantuvan tällä keinolla vaikkeivat selvityksessä läpikäydyt tutkimukset tätä tue. Alkaa käydä selväksi, että taustalla on vain ideologinen syy ja halu ajaa Suomen Yrittäjien toivomaa muutosta.

Tämän jälkeen alkaa melkoinen farssi ja kiemurtelu erilaisten työllisyysvaikutusta tukevien syiden kehittelemisellä. Elinkeinoelämän ja niiden tutkimuslaitoksen ETLA:n ylläpitämältä Ekonomistikoneelta kysytään asiasta. Ekonomistit päätyvät jonkin verran kannattamaan mahdollista työllisyyden parantumista ja tuottavuuteen liittyvässä kysymyksessä arvelevat tuottavuuden kasvavan.

Hallitus keksii, että tuottavuuden lisääntyminen toki lisää työllisyyttä. Kuulostaa mahdolliselta, mutta tarkemmin ajateltuna näillä ei ole lainkaan sellaista suoraa yhteyttä kuten äkkiseltää voisi kuvitella. Tuottavuus on nimittäin jatkuvasti kasvanut vaikka yritykset ovat vähentäneet työvoimaa. Tästä kirjoitin blogissani Oikeistohallitus talousoppikouluun - tuottavuuden ja työllisyyden suhde.

Mukaan tuodaan Suomen Yrittäjien yrityksille tekemä kysely, josta ollaan saatu tuloksia, joiden mukaan osa yrityksistä palkkaisi lisää mikäli irtisanominen olisi helpompaa. Toisen lobbaripuolen kysely yrityksille, jotka saisivat päätöksestä itselleen hyötyä, ei ole kovin hyvä perusta lainsäädännön muutokselle. Silti hallitus ottaa tämän seuraavaksi perustelukseen osoittaen jälleen omaavansa melkoisen taktisen puusilmän.

Kiemurtelu jatkuu eikä oikeastaan mitään kunnon perusteluja onnistuta esittämään. Selitykset vaihtuvat lennossa toisiin.

Suomen Yrittäjät ja hallitus yhtenä rintamana

Syksyn mittaan käy ilmi, että ay-liike kokee Sipilän ja Orpon luvanneen kikyn yhteydessä, että tällaisia muutoksia ei tehtäisi hallituskaudella ja kaikki muutokset työntekijöitä koskeviin lakeihin tehtäisiin kolmikantaisesti valmisteltuna. Tämä selitetään hallituksen taholta toisin ja kerrotaan asioita kyllä valmistellun kolmikannassa, mutta niiden päätyttyä ilman tulosta, on hallitus päättänyt ajaa joitakin asioita itse eteenpäin.

Tässä hallitus kuitenkin jälleen toimi huonolla pelisilmällä ottaessaan erimieliseksi päätyneen valmistelun ehdotuksista suoraan Suomen Yrittäjien ajaman muutoksen ottamatta lainkaa toista osapuolta huomioon. Näin se lähti ajamaan suoraan työantajien kantaa tarjoamatta mitään työntekijäpuolelle.

Suomen Yrittäjien Pentikäisen lausunnot eivät varsinaisesti ole asiaa edistäneet. Viimeisimpänä ollaan tuotu uuden kyselyn tulokset, jonka mukaan moni yrittäjä työllistäisi irtisanomisen helpottamisen seurauksena. Kiistan tässä vaiheessa tällaisella kyselyllä ei ole mitään vaikutusta vaan sellaisen käyttäminen on jopa absurdia. Vastaamalla oikein yrittäjät voivat saada itselleen etua.

Ainoa keino saada yrittäjiltä tässä vaiheessa luotettava näkemys kyselyllä olisi kyselyn yhteydessä velvoittaa heidät sopimuksella ja sanktioiden uhalla todellakin työllistämään mikäli laki menee läpi. Muutoin annetaan vain tukea toivomalleen muutokselle vailla mitään vastuuta toteutumisesta. Tässä riidan vaiheessa kysely toiselle osapuolelle on biasoitunut tavalla, joka tekee siitä täysin käyttökelvottoman osoituksena yhtään mistään.

Yksittäiset tarinat perusteluna selvityksien sijaan

Suomen Yrittäjät ja toisaalta ay-liike kumpikin esittelevät yksittäisiä kauhutarinoita. Toinen tapauksista, joissa ollaan jouduttu oikeudessa vaikeuksiin irtisanoessa järkevin perustein. Toinen osapuoli taas esittelee tarinoita, joissa pärstäkertoimella olemattomin syin ollaan mieleivaltaisesti jo nykylainsäädännöllä irtisanottu.

Toimitaan mielikuvilla ja nämä tarinat ovat usein nimettömiä eikä niissä kerrota kuin toisen osapuolen kanta. Paljon jätetään kertomatta sellaista, mikä ei tue omaa näkökantaa.

Tällaiset yksittäistapaukset ja kertomukset eivät voi olla lainsäädännön pohjana. Hallituksella olisi ollut kohta puoli vuotta aikaa koota oikeaa tietoa siitä, kuinka yleisiä tällaiset ovat ja kuinka laajasta ongelmasta on kyse. Vuosittain irtisanotaan henkilöperusteisista syistä noin 14 000 henkilöä, nämä olisi pitänyt tutkia muodostaen kokonaiskuva tilanteesta. Olisi pitänyt löytää vastauksia kysymyksiin kuten esimerkiksi:

  • Kuinka moni näistä on mennyt oikeuteen tai ollaan soviteltu?
  • Mistä syistä näin on tapahtunut?
  • Mihin oikeudessa ollaan päädytty ja millä perusteilla?

Merkittävän muutoksen pohjana eivät voi toimia erilaiset osapuolten tarinat. Lakimuutoksen pohjana tulee olla kunnolliset selvitykset nykytilasta sekä vaikuttavuusarvioinnit. Nyt ollaan jälleen tehty surkeaa lainvalmistelua, mistä nykyhallitus on muutoinkin saanut runsaasti kritiikkiä.

Hallitus menee hanuri edellä puuhun

Ennen keskiviikon lakkoja hallitus tiedotti maannataina, että se kertoo merkittävistä muutoksista tiistaina päivää ennen lakkoja. Muutokset eivät olleet merkittäviä: pudotettiin raja kymmeneen sekä sitten poistettii sana luonnoksesta. Heti saatiin todeta, että tuo lakitekstin muutos ei muuttanut oikeastaan mitään ja tulkinnanvaraa on edelleen runsaasti. Vasta oikeuskäytännöt myöhemmin ratkaisisivat mitä laissa oikeasti tarkoitetaan. Oltiin suitaistu jotain hätäistä kasaan.

Ay-liikkeen näkökulmasta yhdistettynä mm aktiivimallin käsittelytapaan hallituksen eteneminen tässä asiassa on ilmeisesti ollut viimeinen niitti. Johtuuko se kenties Sipilän historiasta omistajatoimitusjohtajana yritysmaailmassa vai mistä, mutta joka tapauksessa poliittinen pelisilmä on ollut tässä pelissä täysin hukassa.

Saa nähdä mihin tämä vielä johtaa - ennusmerkit ovat huonot.

]]>
40 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262167-hallituksen-virhesuma-irtisanomisen-helpottamisessa#comments Ay-liike Harhaanjohtaminen Juha Sipilän hallitus Kolmikanta Suomen talous ja työllisyys Sun, 07 Oct 2018 07:47:24 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262167-hallituksen-virhesuma-irtisanomisen-helpottamisessa
Aika palata ajassa taakseppäin http://mattirajala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261469-aika-palata-ajassa-taakseppain <p>Aika vakauttaa työmarkkinat.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt on aika palata vähän matkaa takaisin menneisyyteen. Vielä muutamia vuosia sitten meillä oli hyvä neuvottelujärjestelmä kun työmarkkina asioista sovittiin yhteisesti kolmikantaisesti, mihin kuului neuvotteluosapuolina maamme hallitus, järjestäytyneet työnantajat ja ammattiliitot.</p><p>&nbsp;</p><p>Tätä sopimusjärjestelmää on nyt romutettu oikein urakalla. Suomen hallitus on jo romuttanut työntekijöiden työehtoja ja samalla tehnyt epävakaat työmarkkinat. Yritysten on vaikeaa saada itselleen motivoituneita työntekijöitä jos ei ole tulevaisuudesta mitään varmuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Otetaan esimerkiksi vaikka tämä alle 20 henkilöiden yrtyksissä irtisanomissuojan heikennys lakiesitys.</p><p>Hallitus esittää että jos irtisanomissuojaa heikennetään tämän lisäävän työllisyyttä. Näin ei todellakaan tulisi käymään. Jos ihminen irtisanotaan henkilöstä johtuvasta syystä, hänellä tulee olemaan vaikeampaa työllistyä uuteen työpaikkaan.</p><p>Pääministerimme on julkisuudessa lausunut myös että he ovat kuunnelleet Ammattiydistysliikettä, voi olla että he ovat kuunnelleet, mutta he eivät ole missään vaiheessa asioista neuvotelleet.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä nykyinen suunta on erittäin huono suunta työllisyyden kannalta. Vaikka työllisyys onkin nyt lisääntynyt, niin samalla on lisääntynyt määräaikaiset työsopimukset, vuokratyöyritysten käyttö ja 0-tuntisopimukset.</p><p>Työtön, niinkuin tällä hetkellä työllisetkin haluavat itselleen vakaan tulevaisuuden ja vakituisia sopimuksia, tämä on ainoa keino saada yritykselle ammattitaitoista työvoimaa ja samalla motivoituneita työntekijöitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ammattiyhdistysliike ei ole työnantajien vihollinen vaan hyvä yhteistyökumppani.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallituksen on nyt syytä peruuttaa tämäkin lakiesitys ja antaa tällaiset työllisyyden helpottamiset ja yrityksiin rekrytointien helpottamiset takaisin kolmikanta neuvottelupöytiin, missä löytyy ammattitaito kaikkiin työelämä kysymyksiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Parempaa ja vakaampaa tulevaisuuden työmarkkinoita palaamalla muutamia vuosia takaisin menneisyyteen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aika vakauttaa työmarkkinat.

 

Nyt on aika palata vähän matkaa takaisin menneisyyteen. Vielä muutamia vuosia sitten meillä oli hyvä neuvottelujärjestelmä kun työmarkkina asioista sovittiin yhteisesti kolmikantaisesti, mihin kuului neuvotteluosapuolina maamme hallitus, järjestäytyneet työnantajat ja ammattiliitot.

 

Tätä sopimusjärjestelmää on nyt romutettu oikein urakalla. Suomen hallitus on jo romuttanut työntekijöiden työehtoja ja samalla tehnyt epävakaat työmarkkinat. Yritysten on vaikeaa saada itselleen motivoituneita työntekijöitä jos ei ole tulevaisuudesta mitään varmuutta.

 

Otetaan esimerkiksi vaikka tämä alle 20 henkilöiden yrtyksissä irtisanomissuojan heikennys lakiesitys.

Hallitus esittää että jos irtisanomissuojaa heikennetään tämän lisäävän työllisyyttä. Näin ei todellakaan tulisi käymään. Jos ihminen irtisanotaan henkilöstä johtuvasta syystä, hänellä tulee olemaan vaikeampaa työllistyä uuteen työpaikkaan.

Pääministerimme on julkisuudessa lausunut myös että he ovat kuunnelleet Ammattiydistysliikettä, voi olla että he ovat kuunnelleet, mutta he eivät ole missään vaiheessa asioista neuvotelleet.

 

Tämä nykyinen suunta on erittäin huono suunta työllisyyden kannalta. Vaikka työllisyys onkin nyt lisääntynyt, niin samalla on lisääntynyt määräaikaiset työsopimukset, vuokratyöyritysten käyttö ja 0-tuntisopimukset.

Työtön, niinkuin tällä hetkellä työllisetkin haluavat itselleen vakaan tulevaisuuden ja vakituisia sopimuksia, tämä on ainoa keino saada yritykselle ammattitaitoista työvoimaa ja samalla motivoituneita työntekijöitä.

 

Ammattiyhdistysliike ei ole työnantajien vihollinen vaan hyvä yhteistyökumppani.

 

Hallituksen on nyt syytä peruuttaa tämäkin lakiesitys ja antaa tällaiset työllisyyden helpottamiset ja yrityksiin rekrytointien helpottamiset takaisin kolmikanta neuvottelupöytiin, missä löytyy ammattitaito kaikkiin työelämä kysymyksiin.

 

Parempaa ja vakaampaa tulevaisuuden työmarkkinoita palaamalla muutamia vuosia takaisin menneisyyteen.

]]>
0 http://mattirajala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261469-aika-palata-ajassa-taakseppain#comments Ammattiyhdistysliike hallitus Henkilöperusteinen irtisanominen Kolmikanta Teollisuusliitto Mon, 24 Sep 2018 07:38:47 +0000 Matti Rajala http://mattirajala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261469-aika-palata-ajassa-taakseppain
Fasismin rönsyt Sipilän Suomessa http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255053-fasismin-ronsyt-sipilan-suomessa <p>Fasismi ei ole joko/tai. Se on aina vähintään siemeninä, jotka voivat itää. Sipilän kaudella se versoo ja rönsyää avoimesti, ensimmäistä kertaa sitten 30-40-luvun. Sota AY:ta vastaan, heikoimpien kuritus, totalitarismi, vapaan tiedonvälityksen korvautuminen propagandalla, naisen aseman heikkeneminen, eriarvoisuus, sorto ja vitsakimput/kepitys eivät ole enää muutoksen enteitä. Ne ovat fasismia itseään. Kristittyjen antama tuki mahdollisti sen nousun 1900-luvulla, samoin 2000-luvulla. Suuntaus on ajatussisällöiltään köyhää, rummun- ja ruoskaniskuiltaan ja propagandaltaan rikasta keskusta-oikeiston aluetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Fasismi ruttona</p><p>Professori <strong>Tarmo Kunnas</strong> osoittaa tutkimuksessaan, että fasismin ideologiset sisällöt ovat vahvoja myös nykypäivän aatteissa. Hän näyttää lukijoille, mitä politiikka on ja miten aatteet syntyvät: vallanhimo, propaganda, illuusiot ja usko suuriin johtajiin uhkaavat aina vallata politiikan.</p><p>&nbsp;</p><p>Tutkija Oula <strong>Silvennoinen</strong> on oikessa siinä, että meillä on ollut fasismia itsenäisyyden alusta asti. Samoin siinä, että Suomi on sille otollinen maaperä.</p><p>&nbsp;</p><p>Fasismia ei ole vain kaksi &ndash; Saksan ja Italian &ndash; , vaan se on &rdquo;sisällisesti meissä&rdquo; eli Euroopan &nbsp;yhteiskunnissa. &nbsp;Nimitykset muuttuvat, piirteet ovat samoja.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Fasismi &rdquo;sisällisesti&rdquo; Sipilän hallituksen ja sen tukemien tahojen toimissa &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Seuraavat ilmiöt saavat fasismin siemenet kasvamaan:</p><ul><li>valtapolitiikka, vallan keskitys, silmitön vallanhimo, takertuminen valta-asemiin kuin sadun lohikäärme rikkauksiinsa</li><li>ikärasismi, nuoruuden palvonta, eriarvoistaminen</li><li>järjen, oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden korvaaminen sorrolla, syrjinnällä ja ahneudella</li><li>viisaiden, kokeneiden ja ymmärtävien listiminen pois silmistä</li><li>asiantuntijoiden vaientaminen</li><li>virkojen, päättäjäasemien ja hyvinvoinnin anto kandeille</li><li>parhaimmiston ja korkeimmin koulutettujen leimaaminen ja alentaminen hyväksikäytön ja halveksinnan kohteiksi, orjiksi&nbsp;</li></ul><p>Mutta tämänhän tunnemmekin sekä historiasta että päivänpolitiikasta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Nousussa ovat myös seuraavat fasismissa keskeiset piirteet:</p><ul><li>militarismi</li><li>populismi</li><li>konservatismi</li><li>hierarkkisuus</li><li>median omistuksen ja sanoman keskitys</li><li>getot (eri ryhmät kuten esim. vanhukset eristettyinä muista)</li><li>pyrkimys kesyttää taiteilijat ja kirjailijat vallan vahtikoiriksi</li><li>periaate nuole tai tuhoudu</li><li>toisinajattelijoiden vaientaminen ja eristäminen</li><li>asemien ja vaikutusvallan antaminen vain oikein eli fasistisesti ajatteleville, toimiville ja julistaville</li><li>kilpaurheilun yletön paisuttaminen köyhiltä riistetyillä varoilla</li><li>uskonnon korostaminen puheessa, raha-arvon teoissa</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Fasismi ei ole joko/tai. Se on aina vähintään siemeninä, jotka voivat itää. Sipilän kaudella se versoo ja rönsyää avoimesti, ensimmäistä kertaa sitten 30-40-luvun. Sota AY:ta vastaan, heikoimpien kuritus, totalitarismi, vapaan tiedonvälityksen korvautuminen propagandalla, naisen aseman heikkeneminen, eriarvoisuus, sorto ja vitsakimput/kepitys eivät ole enää muutoksen enteitä. Ne ovat fasismia itseään. Kristittyjen antama tuki mahdollisti sen nousun 1900-luvulla, samoin 2000-luvulla. Suuntaus on ajatussisällöiltään köyhää, rummun- ja ruoskaniskuiltaan ja propagandaltaan rikasta keskusta-oikeiston aluetta.

 

Fasismi ruttona

Professori Tarmo Kunnas osoittaa tutkimuksessaan, että fasismin ideologiset sisällöt ovat vahvoja myös nykypäivän aatteissa. Hän näyttää lukijoille, mitä politiikka on ja miten aatteet syntyvät: vallanhimo, propaganda, illuusiot ja usko suuriin johtajiin uhkaavat aina vallata politiikan.

 

Tutkija Oula Silvennoinen on oikessa siinä, että meillä on ollut fasismia itsenäisyyden alusta asti. Samoin siinä, että Suomi on sille otollinen maaperä.

 

Fasismia ei ole vain kaksi – Saksan ja Italian – , vaan se on ”sisällisesti meissä” eli Euroopan  yhteiskunnissa.  Nimitykset muuttuvat, piirteet ovat samoja.

 

 

Fasismi ”sisällisesti” Sipilän hallituksen ja sen tukemien tahojen toimissa    

Seuraavat ilmiöt saavat fasismin siemenet kasvamaan:

  • valtapolitiikka, vallan keskitys, silmitön vallanhimo, takertuminen valta-asemiin kuin sadun lohikäärme rikkauksiinsa
  • ikärasismi, nuoruuden palvonta, eriarvoistaminen
  • järjen, oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden korvaaminen sorrolla, syrjinnällä ja ahneudella
  • viisaiden, kokeneiden ja ymmärtävien listiminen pois silmistä
  • asiantuntijoiden vaientaminen
  • virkojen, päättäjäasemien ja hyvinvoinnin anto kandeille
  • parhaimmiston ja korkeimmin koulutettujen leimaaminen ja alentaminen hyväksikäytön ja halveksinnan kohteiksi, orjiksi 

Mutta tämänhän tunnemmekin sekä historiasta että päivänpolitiikasta. 

 

Nousussa ovat myös seuraavat fasismissa keskeiset piirteet:

  • militarismi
  • populismi
  • konservatismi
  • hierarkkisuus
  • median omistuksen ja sanoman keskitys
  • getot (eri ryhmät kuten esim. vanhukset eristettyinä muista)
  • pyrkimys kesyttää taiteilijat ja kirjailijat vallan vahtikoiriksi
  • periaate nuole tai tuhoudu
  • toisinajattelijoiden vaientaminen ja eristäminen
  • asemien ja vaikutusvallan antaminen vain oikein eli fasistisesti ajatteleville, toimiville ja julistaville
  • kilpaurheilun yletön paisuttaminen köyhiltä riistetyillä varoilla
  • uskonnon korostaminen puheessa, raha-arvon teoissa
]]>
6 http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255053-fasismin-ronsyt-sipilan-suomessa#comments 2018 Fasismi Juha Sipilän hallitus Kolmikanta Propaganda Tue, 08 May 2018 19:33:38 +0000 Katriina Kajannes http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255053-fasismin-ronsyt-sipilan-suomessa
Pitääkö terroristien kanssa neuvotella? http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252076-pitaako-terroristien-kanssa-neuvotella <p><a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005598062.html">SAK:n ja EK:n entiset johtajat varoittavat liiallisen uudistusinnon mukanaan tuomista virheistä</a>&nbsp;(HS 10.3.2018) on hapan tilitys vallastaan kynsin ja hampain kiinni pitäviltä tahoilta:</p><p><em>&quot;Meitä huolestuttaa sopimus&shy;yhteiskunnan ja kolmikantaisen &shy;valmistelutyön tulevaisuus.&quot;</em></p><p>On olennaista ymmärtää, että laajimmillaankin tulkittuna työmarkkinajärjestöt edustavat alle puolta Suomen kansasta, ja viimeisin esimerkki tästä on Sinisten täysin perusteltu esitys ansiosidonnaisen laajentamisesta kaikkiin työttömiin:</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242700-ay-liikkeesta-tyrmays-sampo-terholle-haluaa-romuttaa-ansiosidonnaisen">Ay-liikkeestä tyrmäys Sampo Terholle: &rdquo;Haluaa romuttaa ansiosidonnaisen ja kassajärjestelmän&rdquo;</a>&nbsp;(US 26.2.2018)</p><p>Koska muutos vähentäisi työmarkkinajärjestöjen valtaa, se ammutaan alas, vaikka se yksiselitteisesti parantaisi työttömien asemaa Suomessa.</p><p>Työttömien lisäksi kolmikannassa ei istu myöskään yrittäjien edustajia, osittain sillä seurauksella että <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/196852-professorin-valaytys-koko-suomen-kattava-tyoehtosopimus-onkin-laiton-otetaan">mahdollisesti laiton yleissitovuus</a>&nbsp;(US 8.6.2016)&nbsp;koskee myös heitä. Ei siis ihme, että&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-5653379">yrittäjät haluavat uutta kolmikannan tulkintaa</a>&nbsp;(Yle&nbsp;19.10.2010).</p><p>Myös opiskelijat ja eläkeläiset ovat merkittäviä ryhmiä, joiden muroihin työmarkkinajärjestöt surutta laskevat kun tilaisuus tulee.</p><p><a href="https://liberaalipuolue.fi/yleisohjelma/">Liberaalipuolueen yleisohjelmaan</a> on kirjattu lause:</p><p><em>&quot;Suomessa ylintä valtaa käyttää vaaleilla valittu eduskunta, eikä sen tule ulkoistaa valtaa muille tahoille, kuten työmarkkinajärjestöille.&quot;</em></p><p><a href="https://liberaalipuolue.fi/puolueohjelma/">Puolueohjelmassamme</a>&nbsp;asia on on esitetty konkreettisemmin:</p><p><em>&quot;Suomeen tarvitaan markkinaehtoisesti toimivat työmarkkinat. Liberaalipuolue kannattaa työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista ja paikallisen sopimisen lisäämistä työmarkkinoiden liikkuvuuden ja joustavuuden lisäämiseksi. Työmarkkinoiden sääntelystä päättäminen kuuluu vaaleilla valitulle eduskunnalle &ndash; ei työmarkkinajärjestöille. Työmarkkinajärjestöjen erivapaudet tulee poistaa eikä niiden tule saada päättää niihin kuulumattomien työehdoista.&quot;</em></p><p>Ihalaisen ja Laatusen mielipide näyttää olevan, että työmarkkinajärjestöt olisi hyvä pitää mukana päättämässä ihan kaikesta. Olen vahvasti eri mieltä. Toisaalta, voi myös kysyä, että mistä lähtien Suomen tasavallan pääministeri on ollut tilivelvollinen millekään yhdistykselle:</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10110442">SAK vaatii pääministeriltä selvitystä &ndash; Mikä on hallituksen rooli ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisessa?</a>&nbsp;(Yle&nbsp;9.3.2018<strong>)</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jolla on ilmeisesti liiallista uudistusintoa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SAK:n ja EK:n entiset johtajat varoittavat liiallisen uudistusinnon mukanaan tuomista virheistä (HS 10.3.2018) on hapan tilitys vallastaan kynsin ja hampain kiinni pitäviltä tahoilta:

"Meitä huolestuttaa sopimus­yhteiskunnan ja kolmikantaisen ­valmistelutyön tulevaisuus."

On olennaista ymmärtää, että laajimmillaankin tulkittuna työmarkkinajärjestöt edustavat alle puolta Suomen kansasta, ja viimeisin esimerkki tästä on Sinisten täysin perusteltu esitys ansiosidonnaisen laajentamisesta kaikkiin työttömiin:

Ay-liikkeestä tyrmäys Sampo Terholle: ”Haluaa romuttaa ansiosidonnaisen ja kassajärjestelmän” (US 26.2.2018)

Koska muutos vähentäisi työmarkkinajärjestöjen valtaa, se ammutaan alas, vaikka se yksiselitteisesti parantaisi työttömien asemaa Suomessa.

Työttömien lisäksi kolmikannassa ei istu myöskään yrittäjien edustajia, osittain sillä seurauksella että mahdollisesti laiton yleissitovuus (US 8.6.2016) koskee myös heitä. Ei siis ihme, että yrittäjät haluavat uutta kolmikannan tulkintaa (Yle 19.10.2010).

Myös opiskelijat ja eläkeläiset ovat merkittäviä ryhmiä, joiden muroihin työmarkkinajärjestöt surutta laskevat kun tilaisuus tulee.

Liberaalipuolueen yleisohjelmaan on kirjattu lause:

"Suomessa ylintä valtaa käyttää vaaleilla valittu eduskunta, eikä sen tule ulkoistaa valtaa muille tahoille, kuten työmarkkinajärjestöille."

Puolueohjelmassamme asia on on esitetty konkreettisemmin:

"Suomeen tarvitaan markkinaehtoisesti toimivat työmarkkinat. Liberaalipuolue kannattaa työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista ja paikallisen sopimisen lisäämistä työmarkkinoiden liikkuvuuden ja joustavuuden lisäämiseksi. Työmarkkinoiden sääntelystä päättäminen kuuluu vaaleilla valitulle eduskunnalle – ei työmarkkinajärjestöille. Työmarkkinajärjestöjen erivapaudet tulee poistaa eikä niiden tule saada päättää niihin kuulumattomien työehdoista."

Ihalaisen ja Laatusen mielipide näyttää olevan, että työmarkkinajärjestöt olisi hyvä pitää mukana päättämässä ihan kaikesta. Olen vahvasti eri mieltä. Toisaalta, voi myös kysyä, että mistä lähtien Suomen tasavallan pääministeri on ollut tilivelvollinen millekään yhdistykselle:

SAK vaatii pääministeriltä selvitystä – Mikä on hallituksen rooli ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisessa? (Yle 9.3.2018)

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jolla on ilmeisesti liiallista uudistusintoa.

]]>
11 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252076-pitaako-terroristien-kanssa-neuvotella#comments Kolmikanta Sat, 10 Mar 2018 15:12:35 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252076-pitaako-terroristien-kanssa-neuvotella