Hallitus 2015 http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/151527/all Tue, 13 Jun 2017 09:00:00 +0300 fi Juha Sipilä, eikö perussuomalaisten enemmistö ole kansanryhmä? http://miikkakristiansatama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238435-juha-sipila-eiko-perussuomalaisten-enemmisto-ole-kansanryhma <p>Jussi Halla-ahon tuomio on&nbsp;<strong>uskonrauhan rikkominen sekä kiihoittaminen kansanryhmää vastaan</strong> 50 päiväsakon arvoisesti vuodelta 2012. Rikollinen teko tapahtui nettikirjoituksen muodossa 2008 - ennen kuin Halla-ahosta tuli Helsingin kaupunginvaltuutettu. Eduskuntaan Halla-aho valittiin 2011 vaaleissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Jyväskylän puoluekokouksessa 2017 selkeän enemmistön valitsema uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho tarjosi puolueensa jatkamaan hallituksessa 2015 sovitun hallitusohjelman mukaisesti. <strong>Pääministeri Sipilä ja ministeri Orpo torjuivat ihmisen ja hänen takanaan olevan ihmisjoukon - kansanryhmän. Muuta syytä ei ollut. </strong>Joku raja löytyi.</p><p>&nbsp;</p><p>Sipilä teki perussuomalaisille &quot;pakolaiset&quot;. Tarjosi kotiaan, ja kuitenkin lopulta perui kortteerin - vedoten turvallisuuteen tuolloin. Yhteiselo perussuomalaisten enemmistön kanssa ei kuulemma onnistuisi, koska arvot ovat niin eriäväiset. Perussuomalainen maahanmuuttokritiikki on perustunut pitkälti siihen, että räikeästi eroavien kulttuurien eli arvojärjestelmien yhteiselo ei ole todistetusti toiminut. Aika paradoksi. Eikä ole Keskustan väki saati sen paremmin Kokoomuksenkaan väki tätä hommaa kautta linjan allekirjoittanut.</p><p>&nbsp;</p><p>Laitetaan korvan taakse 20 kuukaudeksi. Kansanoikeutta eikä mitään päiväsakkoja jaetaan sitten 14.4.2019 käytävissä eduskuntavaaleissa. Voi myös olla, että 2018 on pari kohtuu kireätunnelmaista puoluekokousta. Sotkamossa Keskustan 112-vuotispuoluekokous ja Kokoomuksella Turussa omansa. Voipi olla, että tulee puheenjohtajavaihdoksia. Ne on ihan virkistäviä. Voin taata.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jussi Halla-ahon tuomio on uskonrauhan rikkominen sekä kiihoittaminen kansanryhmää vastaan 50 päiväsakon arvoisesti vuodelta 2012. Rikollinen teko tapahtui nettikirjoituksen muodossa 2008 - ennen kuin Halla-ahosta tuli Helsingin kaupunginvaltuutettu. Eduskuntaan Halla-aho valittiin 2011 vaaleissa.

 

Jyväskylän puoluekokouksessa 2017 selkeän enemmistön valitsema uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho tarjosi puolueensa jatkamaan hallituksessa 2015 sovitun hallitusohjelman mukaisesti. Pääministeri Sipilä ja ministeri Orpo torjuivat ihmisen ja hänen takanaan olevan ihmisjoukon - kansanryhmän. Muuta syytä ei ollut. Joku raja löytyi.

 

Sipilä teki perussuomalaisille "pakolaiset". Tarjosi kotiaan, ja kuitenkin lopulta perui kortteerin - vedoten turvallisuuteen tuolloin. Yhteiselo perussuomalaisten enemmistön kanssa ei kuulemma onnistuisi, koska arvot ovat niin eriäväiset. Perussuomalainen maahanmuuttokritiikki on perustunut pitkälti siihen, että räikeästi eroavien kulttuurien eli arvojärjestelmien yhteiselo ei ole todistetusti toiminut. Aika paradoksi. Eikä ole Keskustan väki saati sen paremmin Kokoomuksenkaan väki tätä hommaa kautta linjan allekirjoittanut.

 

Laitetaan korvan taakse 20 kuukaudeksi. Kansanoikeutta eikä mitään päiväsakkoja jaetaan sitten 14.4.2019 käytävissä eduskuntavaaleissa. Voi myös olla, että 2018 on pari kohtuu kireätunnelmaista puoluekokousta. Sotkamossa Keskustan 112-vuotispuoluekokous ja Kokoomuksella Turussa omansa. Voipi olla, että tulee puheenjohtajavaihdoksia. Ne on ihan virkistäviä. Voin taata.

]]>
24 http://miikkakristiansatama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238435-juha-sipila-eiko-perussuomalaisten-enemmisto-ole-kansanryhma#comments Hallitus 2015 Juha Sipilä Jussi Halla-aho Petteri Orpo Tue, 13 Jun 2017 06:00:00 +0000 Miikka Satama http://miikkakristiansatama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238435-juha-sipila-eiko-perussuomalaisten-enemmisto-ole-kansanryhma
Muuttaako Halla-aho mitään muuta kuin maahanmuuttopolitiikkaa? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238285-muuttaako-halla-aho-mitaan-muuta-kuin-maahanmuuttopolitiikkaa <p>Auttakaa minua ymmärtämään, mikä on Halla-ahon tuoman suunnanmuutoksen vaikutus muuhun kuin maahanmuuttopolitiikkaan. Toistaiseksi olen nähnyt hänen kannanottojaan hallitusohjelmaan pelkästään maahanmuuton osalta. Ovatko kaikki muut asiat sitten ok Halla-aholle? Mitä hän ajattelee keskeisitä asioista kunten talous, työttömyys, maakuntauudistus ja sote?</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201706102200199802_pi.shtml">Iltalehdelle</a> Halla-aho kertoi Perussuomalaisten haluavan pysyä halituksessa ja noudattaa hallitusohjelmaa kunhan maahanmuuttoon liittyvistä kirjauksista pidetään kiinni: Dublin-järjestelmä ja taakanjakosäännöt, perheenyhdistämissäännöt ja oleskeluluvat.</p><p>Liittyykö Perussuomalaisten protesti ja linjanmuutos halla-aholaisiksi siis vain ja ainoastaan maahanmuuttopolitiikkaan?</p><p>Mitään muutosta ei siis haluta eikä ole tarpeen tehdä lukuisiin Suomen kannalta tärkeisiin kysymyksiin kuten talouspolitiikkaan, työllisyyden hoitoon, vaikkapa yritystukiin ja pääomaverotukseen, maakuntamuutokseen tai soteen? Ovatko nämä kaikki ovat siinä kuosissa kuin Perussuomalaisten mielestä pitääkin ja vain maahanmuutto hiertää jäsenistöä?&nbsp;</p><p>Omasta mielestäni Perussuomalaiset on käsittämättömällä tavalla myötäillyt kansalaisten kannalta keskeisissä isoissa kysymyksissä Keskustan ja Kokoomuksen linjauksia. Itse en olisi uskonut PS:n olevan näin kiltisti mukana pääomaa ja hyväosaisia suosivassa politiikassa.</p><p>Tarkoittaako lausunnot sitoutumisesta hallitusohjelmaan siis sitä, että vajaa kaksi vuotta mennään oikeastaan kuten ennenkin? Silloinhan on turhaa puhua mistään merkittävästä linjanmuutoksesta kokonaisuuden kannalta.</p><p>Kenties valinnoilla haetaan vain asetelmia seuraaviin vaaleihin, jossa todennäköisesti PS siirtyy oppositioon ja voi alkaa mm ajamaan Huhtasaaren eilen <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201706102200200051_pi.shtml">Iltalehdelle julistamaa linjausta</a> &quot;Suomi irti EU:sta, puolueelle mallia ruotsidemokraateista&quot;. Halutaanko uudella johdolla siis lähinnä torjua häämöttävä tappio seuraavissa vaaleissa?</p><p>Minulla on ollut aina vaikea hahmottaa PS:n linjaa muissa kysymyksissä kuin maahanmuutossa ja nyt tilanne muuttui entistäkin hähmäisemmäksi. Kenties tämä on vain henkilökohtainen ongelma, mutta uskon silti monella muullakin olevan asian kanssa haasteita. Olisiko esim Perussuomalaiset tehneet jotain toisin halintarekisterikiistassa mikäli Halla-aho olisi ollut jo vallankahvassa kiinni?</p><p>Joku voi olla sitä mieltä, että on suoraselkäistä pitää edellisen johdon neuvottelemasta hallitusohjelmasta - onhan se niinkin. Toisaalta taas vajaan kahden vuoden hallitustaival niillä linjauksilla, jotka teki edellinen kritisoitu johto, ei ole suoraselkäistä.</p><p>Joten summa summarum, mihin muihin asioihin kuin maahanmuuttoon PS:n jäsenistö haki nyt muutosta?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Auttakaa minua ymmärtämään, mikä on Halla-ahon tuoman suunnanmuutoksen vaikutus muuhun kuin maahanmuuttopolitiikkaan. Toistaiseksi olen nähnyt hänen kannanottojaan hallitusohjelmaan pelkästään maahanmuuton osalta. Ovatko kaikki muut asiat sitten ok Halla-aholle? Mitä hän ajattelee keskeisitä asioista kunten talous, työttömyys, maakuntauudistus ja sote?

Iltalehdelle Halla-aho kertoi Perussuomalaisten haluavan pysyä halituksessa ja noudattaa hallitusohjelmaa kunhan maahanmuuttoon liittyvistä kirjauksista pidetään kiinni: Dublin-järjestelmä ja taakanjakosäännöt, perheenyhdistämissäännöt ja oleskeluluvat.

Liittyykö Perussuomalaisten protesti ja linjanmuutos halla-aholaisiksi siis vain ja ainoastaan maahanmuuttopolitiikkaan?

Mitään muutosta ei siis haluta eikä ole tarpeen tehdä lukuisiin Suomen kannalta tärkeisiin kysymyksiin kuten talouspolitiikkaan, työllisyyden hoitoon, vaikkapa yritystukiin ja pääomaverotukseen, maakuntamuutokseen tai soteen? Ovatko nämä kaikki ovat siinä kuosissa kuin Perussuomalaisten mielestä pitääkin ja vain maahanmuutto hiertää jäsenistöä? 

Omasta mielestäni Perussuomalaiset on käsittämättömällä tavalla myötäillyt kansalaisten kannalta keskeisissä isoissa kysymyksissä Keskustan ja Kokoomuksen linjauksia. Itse en olisi uskonut PS:n olevan näin kiltisti mukana pääomaa ja hyväosaisia suosivassa politiikassa.

Tarkoittaako lausunnot sitoutumisesta hallitusohjelmaan siis sitä, että vajaa kaksi vuotta mennään oikeastaan kuten ennenkin? Silloinhan on turhaa puhua mistään merkittävästä linjanmuutoksesta kokonaisuuden kannalta.

Kenties valinnoilla haetaan vain asetelmia seuraaviin vaaleihin, jossa todennäköisesti PS siirtyy oppositioon ja voi alkaa mm ajamaan Huhtasaaren eilen Iltalehdelle julistamaa linjausta "Suomi irti EU:sta, puolueelle mallia ruotsidemokraateista". Halutaanko uudella johdolla siis lähinnä torjua häämöttävä tappio seuraavissa vaaleissa?

Minulla on ollut aina vaikea hahmottaa PS:n linjaa muissa kysymyksissä kuin maahanmuutossa ja nyt tilanne muuttui entistäkin hähmäisemmäksi. Kenties tämä on vain henkilökohtainen ongelma, mutta uskon silti monella muullakin olevan asian kanssa haasteita. Olisiko esim Perussuomalaiset tehneet jotain toisin halintarekisterikiistassa mikäli Halla-aho olisi ollut jo vallankahvassa kiinni?

Joku voi olla sitä mieltä, että on suoraselkäistä pitää edellisen johdon neuvottelemasta hallitusohjelmasta - onhan se niinkin. Toisaalta taas vajaan kahden vuoden hallitustaival niillä linjauksilla, jotka teki edellinen kritisoitu johto, ei ole suoraselkäistä.

Joten summa summarum, mihin muihin asioihin kuin maahanmuuttoon PS:n jäsenistö haki nyt muutosta?

 

]]>
25 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238285-muuttaako-halla-aho-mitaan-muuta-kuin-maahanmuuttopolitiikkaa#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Hallitus 2015 Hallitus perussuomalaiset Jussi Halla-aho Massatyöttömyys Sun, 11 Jun 2017 06:18:54 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238285-muuttaako-halla-aho-mitaan-muuta-kuin-maahanmuuttopolitiikkaa
Suomi sai hallitukseen fasistipuolueen http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238223-suomi-sai-hallitukseen-fasistipuolueen <p>Nyt se on totta. Suomi sai fasistipuolueen hallitukseen. ONko se hyvä asia, siitä en ole varma.</p><p>Varmaa on se, että hallitus ei siihen kaadu, eikä ennenaikaisia vaaleja tule.</p><p>Saamme uuden ulkoministerin, todennäköisesti naisen, joka täälläkin blogailee ja ratsastaa maahanmuuttovihalla.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt se on totta. Suomi sai fasistipuolueen hallitukseen. ONko se hyvä asia, siitä en ole varma.

Varmaa on se, että hallitus ei siihen kaadu, eikä ennenaikaisia vaaleja tule.

Saamme uuden ulkoministerin, todennäköisesti naisen, joka täälläkin blogailee ja ratsastaa maahanmuuttovihalla.

 

 

]]>
24 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238223-suomi-sai-hallitukseen-fasistipuolueen#comments Äärioikeistolaiset perussuomalaiset Hallitus 2015 Sat, 10 Jun 2017 10:55:03 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238223-suomi-sai-hallitukseen-fasistipuolueen
EK ja EVA Kokoomuksen takapiruina politiikan vaikuttajina http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238061-ek-ja-eva-kokoomuksen-takapiruina-politiikan-vaikuttajina EK ja EVA ovat voimakkaasti lisänneet vaikuttamistaan politiikassa erityisesti EK:n sanouduttua irti työmarkkinoiden neuvotteluosapuolena olemisesta. Tänään EVA:n raportista liittyen mm kuvitellun oikeistopopulistisen puolueen saamaan äänimäärään on täällä keskusteltu jo paljon. Samalle päivälle osui lisäksi EK:n ehdotus Suomen perustulomalliksi, joka yhdistäisi asumis- ja toimeentulotuen.<p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9651892">YLE uutisoi mm seuraavaa</a>:</p><p>&quot;<em>Hallitus päätti puoliväliriihessään aloittaa&nbsp;sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen&nbsp;</em><em>valmistelun. EK tarjoaa omaa perustulomalliaan sen osaksi</em>.&quot;</p><p>&quot;<em>&ndash; Uudistus voitaisiin tehdä osana hallituksen käynnistämää perusturvauudistusta. EK edellyttää, että mukana ovat keskeiset työmarkkinajärjestöt, johtaja Ilkka Oksala sanoo</em>.&quot;</p><p>&quot;T<em>oivomme, että pääsemme mukaan tähän valmisteluun, Oksala toteaa.</em>&quot;</p><p>EK ei ole enää neuvotteluosapuoli vaan pelkästään lobbaava etujärjestö, joten sen ei tarvinne enää edellyttää uudistuksen neuvottelumallista juuri mitään enkä näe, että sen erityisesti pitäisi olla sosiaaliturvan uudistuksessa kovin merkittävässä roolissa.</p><p>EK:n uutiset ja ehdotukset liittyvät nykyään kummallisen harvoin siihen, kuinka yritykset voivat osallistua Suomen nousuun ja tehdä oman osansa. Sen sijaan se yhä enemmän keskittyy sellaisiin yhteiskunnan asioihin, joilla ei ole sen perusajatuksen kannalta kovin suurta merkitystä.&nbsp;</p><p>EVA:llahan taas on vain kaksi jäsentä:&nbsp;Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) ry ja Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton (TT) -säätiö. Joten sen kertoma on aika lailla samaa kuin mitä EK julistaa. Matti Apusen tullessa johtajaksi EVA:an on hän päätoimittajataustansa jne avustamana ollut kyllästymiseen asti kommentoimassa kaikkea maan ja taivaan väliltä mediassa. EVA:lla tuntuu olevan suora linja saada äänensä hyvin kuuluviin ja siten toteuttaa EK:n tavoitteita mediassa.</p><p>EVA:n säännöt kertovat sen tavoitteen: &quot;<em>Yhdistyksen tarkoituksena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä, johon kuuluvat sekä kansallinen kilpailukyky, aineellinen vauraus että kulttuurin elinvoimaisuus. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa.</em>&quot;</p><p>En sitten tiedä kuinka hyvin muut näkevät kyselyt kuviteltujen populisti- ja radikaalipuolueiden mahdollisesta kannatuksesta ja nimenomaan sen laajan raportoinnin Vihreiden Ja PS:n vaaliviikolla osuvan tuohon tarkoitukseen - minusta aika huonosti. Ja kysymys ei ole siitä, että mdia olisi tämän poiminut raportista vaan <a href="http://www.eva.fi/blog/2017/06/06/joka-neljas-voisi-aanestaa-aarikansallismielista-populistipuoluetta/">EVA ja Apunen toi sen nimenomaan itse esille</a>.</p><p>Soppaan voi vielä lisätä sen, että Stubbin alkuperäiset hallintarekisteripuheet olivat suoraan Finanssialan keskusliiton materiaaleista ja alkuperäisestä hallintarekisterin sisältäneestä kariutuneesta esityksestä 2015<a href="http://www.hare.vn.fi/Uploads/20156/245644/YHTEENVETO_20151123111501_245644.PDF"> EK lausui seuraavaa</a>: &quot;<em>EK pitää VM:n esitystä laadukkaasti ja asiantuntevasti valmisteltuna ja yhtyy esitettyihin arvoihin esityksen toteuttamisvaihtoehdoista sekä esityksen vaikutuksista</em>.&quot;</p><p>Fantastinen yksimielisyys hallituksen kanssa. Vaikka otsikko mainitsee vain Kokoomuksen, niin yhtälailla tämä tiivis yhteistyö vaikuttaisi koskevan myös Sipilän&amp;Bernerin vetämää keskustasiipeä, jolla valta on hallituksessa.</p><p>Kovaa on lobbaus ja vaikuttaisi siltä, että tämä hallitus tuntuu ostavan sen varsin sujuvasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>

YLE uutisoi mm seuraavaa:

"Hallitus päätti puoliväliriihessään aloittaa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelun. EK tarjoaa omaa perustulomalliaan sen osaksi."

"– Uudistus voitaisiin tehdä osana hallituksen käynnistämää perusturvauudistusta. EK edellyttää, että mukana ovat keskeiset työmarkkinajärjestöt, johtaja Ilkka Oksala sanoo."

"Toivomme, että pääsemme mukaan tähän valmisteluun, Oksala toteaa."

EK ei ole enää neuvotteluosapuoli vaan pelkästään lobbaava etujärjestö, joten sen ei tarvinne enää edellyttää uudistuksen neuvottelumallista juuri mitään enkä näe, että sen erityisesti pitäisi olla sosiaaliturvan uudistuksessa kovin merkittävässä roolissa.

EK:n uutiset ja ehdotukset liittyvät nykyään kummallisen harvoin siihen, kuinka yritykset voivat osallistua Suomen nousuun ja tehdä oman osansa. Sen sijaan se yhä enemmän keskittyy sellaisiin yhteiskunnan asioihin, joilla ei ole sen perusajatuksen kannalta kovin suurta merkitystä. 

EVA:llahan taas on vain kaksi jäsentä: Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) ry ja Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton (TT) -säätiö. Joten sen kertoma on aika lailla samaa kuin mitä EK julistaa. Matti Apusen tullessa johtajaksi EVA:an on hän päätoimittajataustansa jne avustamana ollut kyllästymiseen asti kommentoimassa kaikkea maan ja taivaan väliltä mediassa. EVA:lla tuntuu olevan suora linja saada äänensä hyvin kuuluviin ja siten toteuttaa EK:n tavoitteita mediassa.

EVA:n säännöt kertovat sen tavoitteen: "Yhdistyksen tarkoituksena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä, johon kuuluvat sekä kansallinen kilpailukyky, aineellinen vauraus että kulttuurin elinvoimaisuus. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa."

En sitten tiedä kuinka hyvin muut näkevät kyselyt kuviteltujen populisti- ja radikaalipuolueiden mahdollisesta kannatuksesta ja nimenomaan sen laajan raportoinnin Vihreiden Ja PS:n vaaliviikolla osuvan tuohon tarkoitukseen - minusta aika huonosti. Ja kysymys ei ole siitä, että mdia olisi tämän poiminut raportista vaan EVA ja Apunen toi sen nimenomaan itse esille.

Soppaan voi vielä lisätä sen, että Stubbin alkuperäiset hallintarekisteripuheet olivat suoraan Finanssialan keskusliiton materiaaleista ja alkuperäisestä hallintarekisterin sisältäneestä kariutuneesta esityksestä 2015 EK lausui seuraavaa: "EK pitää VM:n esitystä laadukkaasti ja asiantuntevasti valmisteltuna ja yhtyy esitettyihin arvoihin esityksen toteuttamisvaihtoehdoista sekä esityksen vaikutuksista."

Fantastinen yksimielisyys hallituksen kanssa. Vaikka otsikko mainitsee vain Kokoomuksen, niin yhtälailla tämä tiivis yhteistyö vaikuttaisi koskevan myös Sipilän&Bernerin vetämää keskustasiipeä, jolla valta on hallituksessa.

Kovaa on lobbaus ja vaikuttaisi siltä, että tämä hallitus tuntuu ostavan sen varsin sujuvasti.

]]>
4 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238061-ek-ja-eva-kokoomuksen-takapiruina-politiikan-vaikuttajina#comments Elinkeinoelämän keskusliitto Elinkeinoelämän valtuuskunta Hallitus 2015 Kokoomus Lobbaus Tue, 06 Jun 2017 19:07:15 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238061-ek-ja-eva-kokoomuksen-takapiruina-politiikan-vaikuttajina
Miksi työttömyyslukujen syitä joudutaan jatkuvasti arvailemaan? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237418-miksi-tyottomyyslukujen-syita-joudutaan-jatkuvasti-arvailemaan <p>Miksi ekonomistien ja muiden tarvitsee edelleen arvailla työttömyyslukujen taustoja ja paikkansapitävyyttä? Jo pitkään on ollut olemassa välineitä, joilla voitaisiin tarjota tarkempaa tietoa arvailujen sijaan. Vai onko sittenkin poliitikkojen etu, että asioissa on jatkuvasti suuri määrä tulkinnanvaraisuutta - silloin ne voidaan kääntää osoittamaan kehitystä aina jollakin keinolla. Tai sitten opposition suunnalta kääntää toiseen suuntaan. Lopulta tämä johtaa siihen, että keskustelu jää ratkaisemattomana junnaamaan paikalleen ja kaikki jatku kuten ennenkin.</p><p>Tietoa TEM:illä on saatavilla vaikka kuinka, jota kunnolla analysoimalla voitaisiin tietää, mitä on summalukujen taustalla. Erilaisten big datan ja dtata miningin keinoilla voitaisiin olemassaolevista tietokannoista analysoida, mistä lukujen kehitys johtuu oikesti. Luomalla tehokkaita keinoja ja malleja voisimme jättää spekulaation vähemmälle.</p><p>Esimerkiksi <a href="http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005224598.html">Taloussanomissa ekonomistit spekuloivat ilmiöllä</a>: &quot;<em>Tämä on tyypillinen ilmiö, kun talous piristyy. Työpaikkoja on enemmän tarjolla, työtä on saatavilla, joten työvoimakin kasvaa. Työttömät, jotka ovat menettäneet toivonsa eivätkä ole edes viitsineet hakea töitä, koska ovat nähneet, ettei työtä ole saatavilla, ovat nyt palanneet työmarkkinoille ja näkevät toivoa, Wessman kertoo</em>.&quot;</p><p>Kuulostaa erikoiselta, eli suuri joukko työttömiä ei olisi ollut työnhakijoina jättäen itsensä samalla pois työttömyystuen tuen piiristä vain koska ovat olleet turhautuneita ja toivottomia? Kun ekonomisti näin sanoo, niin varmaan se sitten on totta.</p><p><a href="http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005224961.html">Teemu Muhosen kolumnissa</a> taas kerrotaan: &quot;<em>Tilastokeskuksen luvuista käy ilmi, että työllisyyden kasvun selittää yksinomaan osa-aikatyön kasvu. Osa-aikaista työtä tekevien määrä kasvoi 42&nbsp;000:lla, joten kokoaikaisten työpaikkojen määrä itse asiassa laski vuodentakaisesta</em>. T<em>ilastokeskukselta pyytämistämme tarkemmista tilastoista käy ilmi, että erityisen paljon &ndash; peräti 50 prosenttia &ndash; osa-aikatyö yleistyi 25&ndash;34-vuotiaiden naisten keskuudessa: kun vuosi sitten heitä oli osa-aikatöissä 41&nbsp;000, nyt luku oli 60&nbsp;000</em>.&quot;</p><p>Tämäkin selittävä tekijä löytyy tietopyyntöjen kautta eikä sitä tuoda julkisuuteen oma-aloitteisesti.</p><p>Ministeriön ja tilastoivien tahojen olisi mahdollista tuottaa materiaalia, joka jättäisi spekulaation paljon vähemmälle mahdollistaen keskittymisen ratkaisuihin eikä arvailuihin. Miksi näin ei toimita?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miksi ekonomistien ja muiden tarvitsee edelleen arvailla työttömyyslukujen taustoja ja paikkansapitävyyttä? Jo pitkään on ollut olemassa välineitä, joilla voitaisiin tarjota tarkempaa tietoa arvailujen sijaan. Vai onko sittenkin poliitikkojen etu, että asioissa on jatkuvasti suuri määrä tulkinnanvaraisuutta - silloin ne voidaan kääntää osoittamaan kehitystä aina jollakin keinolla. Tai sitten opposition suunnalta kääntää toiseen suuntaan. Lopulta tämä johtaa siihen, että keskustelu jää ratkaisemattomana junnaamaan paikalleen ja kaikki jatku kuten ennenkin.

Tietoa TEM:illä on saatavilla vaikka kuinka, jota kunnolla analysoimalla voitaisiin tietää, mitä on summalukujen taustalla. Erilaisten big datan ja dtata miningin keinoilla voitaisiin olemassaolevista tietokannoista analysoida, mistä lukujen kehitys johtuu oikesti. Luomalla tehokkaita keinoja ja malleja voisimme jättää spekulaation vähemmälle.

Esimerkiksi Taloussanomissa ekonomistit spekuloivat ilmiöllä: "Tämä on tyypillinen ilmiö, kun talous piristyy. Työpaikkoja on enemmän tarjolla, työtä on saatavilla, joten työvoimakin kasvaa. Työttömät, jotka ovat menettäneet toivonsa eivätkä ole edes viitsineet hakea töitä, koska ovat nähneet, ettei työtä ole saatavilla, ovat nyt palanneet työmarkkinoille ja näkevät toivoa, Wessman kertoo."

Kuulostaa erikoiselta, eli suuri joukko työttömiä ei olisi ollut työnhakijoina jättäen itsensä samalla pois työttömyystuen tuen piiristä vain koska ovat olleet turhautuneita ja toivottomia? Kun ekonomisti näin sanoo, niin varmaan se sitten on totta.

Teemu Muhosen kolumnissa taas kerrotaan: "Tilastokeskuksen luvuista käy ilmi, että työllisyyden kasvun selittää yksinomaan osa-aikatyön kasvu. Osa-aikaista työtä tekevien määrä kasvoi 42 000:lla, joten kokoaikaisten työpaikkojen määrä itse asiassa laski vuodentakaisesta. Tilastokeskukselta pyytämistämme tarkemmista tilastoista käy ilmi, että erityisen paljon – peräti 50 prosenttia – osa-aikatyö yleistyi 25–34-vuotiaiden naisten keskuudessa: kun vuosi sitten heitä oli osa-aikatöissä 41 000, nyt luku oli 60 000."

Tämäkin selittävä tekijä löytyy tietopyyntöjen kautta eikä sitä tuoda julkisuuteen oma-aloitteisesti.

Ministeriön ja tilastoivien tahojen olisi mahdollista tuottaa materiaalia, joka jättäisi spekulaation paljon vähemmälle mahdollistaen keskittymisen ratkaisuihin eikä arvailuihin. Miksi näin ei toimita?

]]>
14 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237418-miksi-tyottomyyslukujen-syita-joudutaan-jatkuvasti-arvailemaan#comments Hallitus 2015 Massatyöttömyys Pitkäaikaistyöttömyys Tilastointimenetelmät Työttömyysluvut Thu, 25 May 2017 05:35:47 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237418-miksi-tyottomyyslukujen-syita-joudutaan-jatkuvasti-arvailemaan
Palkkamaltti edellyttää osinkomalttia ja investointeja kasvuun http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237230-palkkamaltti-edellyttaa-osinkomalttia-ja-investointeja-kasvuun <p>Hallitus koittaa luoda kuvaa, jossa olisimme kaikki samassa veneessä Suomea pelastamassa. Minulle tulee mieleen ennemminkin lentokone, jossa on business- ja turistiluokka erillään. Nyt kiivaana käyvä keskustelu vaadittavasta maltista tuntuu tuntuu ulottuvan vain palkansaajiin ja ay-liikkeeseen. Kiky-sopimuksen tarkoituksena oli luoda kasvua, lisätä investointeja sekä parantaa työllisyyttä. Tuloksista ollaan montaa mieltä - tavoitteena ei ainakaan julkisesti ole kuitenkaan ollust tulonsirto palkansaajilta yritysten osinkoihin.</p><p>Osinkokevään 2017 on jälleen kuvattu olevan varsin tuottoisa ja edellinenhän oli erittäin hyvä. eli osinkomittarilla katsottuna monilla aloilla ja yrityksillä ei mene ollenkaan huonosti. Onko tämä sitten näkynyt hyvin investointien kasvussa? Itselleni ei ole muodostunut vielä tällaista kuvaa vaan niitä tehdään edelleen varsin matalalla tasolla. Kun pyydetään palkansaajia luottamaan yrityksiin korotusten osalta nyt, pitäisi pystyä osoittamaan askelia, joiden pohjalta myös palkansaajilla on usko oikeasta suunnasta - ja siten sen maltin tuomien säästöjen kohdentumisesta oikeisiin asioihin.</p><p><strong>Osinkoveroselvityksen satoa</strong></p><p>Suomessa on pystytty sinnikkäästi pitämään yllä mielikuvaa siitä, että osinkoverotuksemme taso olisi jotenkin eityisen korkea.&nbsp;&nbsp;Kun otetaan huomioon muut verot puhtaaseen osinkoveroon liittyen kuten yhteisöveron varsin alhainen taso, niin OECD-maista Suomessa osingoista maksettu vero on hieman alle keskitason eikä siis mikään suuri.</p><p>Hallituksen asettama työryhmä lausui <a href="http://vm.fi/documents/10623/3779937/Yritysverotuksen+asiantuntijaty%C3%B6ryhm%C3%A4n+raportti/7d12dd61-2065-4cdd-bda4-a953fd2f56c0">selvityksessään</a> mm seuraavaa listaamattomista yrityksistä:</p><p>&quot;<em>Luonnollisten henkilöiden listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verojärjestelmän on sen sijaan arvioitu sisältävän useita vääränlaisia kannustimia investointien, tuottavuuden ja talouskasvun kannalta.&quot;</em></p><p><em>&quot;Osinkoverotus saattaa myös ohjata yrityksiä investoimaan varoja vähäriskisiin ja bruttotuottomielessä vähemmän tuottaviin investointeihin korkeampiriskisten, mutta enemmän tuottavien investointien kustannuksella. Tällä tavoin osinkoverotus voi heikentää terveen ja liiketoimintalähtöisen riskinoton kannustimia listaamattomissa yhtiöissä ja latistaa investointien tuottoprofiilia taloudessa.&quot;</em></p><p>Varsin selvästi ollaan tultu johtopäätöksiin, joiden mukaan nykymalli ei tue kasvua ja tuottavuutta. Kuitenkin aivan kuten yritystukien osalta päädyttiin olemaan tekemättä mitään. No, se oli taas niitä kaikenmaailman dosenttien höpinöitä.</p><p><strong>Hallitus toimii kuten näivettyvä yritys</strong></p><p>Hallitus on käytännössä valinnut linjan, jossa se puutu mihinkään rakenteisiin ja nykymalleihin yrityksiin liittyen eli ollaan hallituskausi pysähtyneisyyden tilassa uskaltamatta ottaa mitään riskejä. Ainoa mitä viilataan ovat kustannukset ja erityisesti työn aiheuttamat kustannukset. Yritystuista pdetään leikkaamattomina nykyistä toimintaa säilyttävät tuet ja otetaan pois niistä tavoitteita aidosti auttavista tuista kuten Tekesiltä - aivan hölmöläisten hommaa. Ikäänkuin ei haluttaisi tukea uutta luovia ja uuden menestyksen syntyä vaan ylläpidetään vanhaa omistajuutta, vaurautta ja valtaa.</p><p>Yritys joka neljä vuotta vain viilaa kustannuksia ja karsii esimerkiksi tuotekehitystään on väistämättä näivettymisen tiellä. Hetkellisesti tulos voi parantua, mutta pitkällä aikajaksolla uutta ei synny ja katteet laskevat - pahimmillaan muut menevät tuotteillaan ohi laadussa ja kehittyneisyydessä eikä edes säästöillä saavutettu halpa hinta enää riitä.</p><p>Joku on sanonut, että yrityksen pahin riski toteutuu varmasti, jos se ei uskalla ottaa riskejä.</p><p><strong>Kadehdin Ruotsin solidaarisuutta</strong></p><p>Ruotsilla on varaa suurempiin palkankorotuksiin enkä missään nimessä moisia Suomeen halua. <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9541066">Ruotsin päätöksissä</a> kadehdin paljon enemmän saatua sopua matalapalkka-alojen suuremmasta korotuksesta:&nbsp;</p><p>&quot;<em>Suurin ammattiliitto LO sai myös läpi oman vaatimuksensa, jonka myötä matalapalkka-aloille tulee erillinen korotus. Tämä tarkoittaa, että alle 24 000 kruunua eli noin 2 400 euroa kuukaudessa saavat sopimusaikana 1 500&ndash; 1 600 kruunun korotuksen kuukausipalkkaansa.</em>&quot;</p><p>Verrattuna Suomessa käytävään keskusteluun ollaan toisella mielestäni paljon paremmalla suunnalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus koittaa luoda kuvaa, jossa olisimme kaikki samassa veneessä Suomea pelastamassa. Minulle tulee mieleen ennemminkin lentokone, jossa on business- ja turistiluokka erillään. Nyt kiivaana käyvä keskustelu vaadittavasta maltista tuntuu tuntuu ulottuvan vain palkansaajiin ja ay-liikkeeseen. Kiky-sopimuksen tarkoituksena oli luoda kasvua, lisätä investointeja sekä parantaa työllisyyttä. Tuloksista ollaan montaa mieltä - tavoitteena ei ainakaan julkisesti ole kuitenkaan ollust tulonsirto palkansaajilta yritysten osinkoihin.

Osinkokevään 2017 on jälleen kuvattu olevan varsin tuottoisa ja edellinenhän oli erittäin hyvä. eli osinkomittarilla katsottuna monilla aloilla ja yrityksillä ei mene ollenkaan huonosti. Onko tämä sitten näkynyt hyvin investointien kasvussa? Itselleni ei ole muodostunut vielä tällaista kuvaa vaan niitä tehdään edelleen varsin matalalla tasolla. Kun pyydetään palkansaajia luottamaan yrityksiin korotusten osalta nyt, pitäisi pystyä osoittamaan askelia, joiden pohjalta myös palkansaajilla on usko oikeasta suunnasta - ja siten sen maltin tuomien säästöjen kohdentumisesta oikeisiin asioihin.

Osinkoveroselvityksen satoa

Suomessa on pystytty sinnikkäästi pitämään yllä mielikuvaa siitä, että osinkoverotuksemme taso olisi jotenkin eityisen korkea.  Kun otetaan huomioon muut verot puhtaaseen osinkoveroon liittyen kuten yhteisöveron varsin alhainen taso, niin OECD-maista Suomessa osingoista maksettu vero on hieman alle keskitason eikä siis mikään suuri.

Hallituksen asettama työryhmä lausui selvityksessään mm seuraavaa listaamattomista yrityksistä:

"Luonnollisten henkilöiden listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verojärjestelmän on sen sijaan arvioitu sisältävän useita vääränlaisia kannustimia investointien, tuottavuuden ja talouskasvun kannalta."

"Osinkoverotus saattaa myös ohjata yrityksiä investoimaan varoja vähäriskisiin ja bruttotuottomielessä vähemmän tuottaviin investointeihin korkeampiriskisten, mutta enemmän tuottavien investointien kustannuksella. Tällä tavoin osinkoverotus voi heikentää terveen ja liiketoimintalähtöisen riskinoton kannustimia listaamattomissa yhtiöissä ja latistaa investointien tuottoprofiilia taloudessa."

Varsin selvästi ollaan tultu johtopäätöksiin, joiden mukaan nykymalli ei tue kasvua ja tuottavuutta. Kuitenkin aivan kuten yritystukien osalta päädyttiin olemaan tekemättä mitään. No, se oli taas niitä kaikenmaailman dosenttien höpinöitä.

Hallitus toimii kuten näivettyvä yritys

Hallitus on käytännössä valinnut linjan, jossa se puutu mihinkään rakenteisiin ja nykymalleihin yrityksiin liittyen eli ollaan hallituskausi pysähtyneisyyden tilassa uskaltamatta ottaa mitään riskejä. Ainoa mitä viilataan ovat kustannukset ja erityisesti työn aiheuttamat kustannukset. Yritystuista pdetään leikkaamattomina nykyistä toimintaa säilyttävät tuet ja otetaan pois niistä tavoitteita aidosti auttavista tuista kuten Tekesiltä - aivan hölmöläisten hommaa. Ikäänkuin ei haluttaisi tukea uutta luovia ja uuden menestyksen syntyä vaan ylläpidetään vanhaa omistajuutta, vaurautta ja valtaa.

Yritys joka neljä vuotta vain viilaa kustannuksia ja karsii esimerkiksi tuotekehitystään on väistämättä näivettymisen tiellä. Hetkellisesti tulos voi parantua, mutta pitkällä aikajaksolla uutta ei synny ja katteet laskevat - pahimmillaan muut menevät tuotteillaan ohi laadussa ja kehittyneisyydessä eikä edes säästöillä saavutettu halpa hinta enää riitä.

Joku on sanonut, että yrityksen pahin riski toteutuu varmasti, jos se ei uskalla ottaa riskejä.

Kadehdin Ruotsin solidaarisuutta

Ruotsilla on varaa suurempiin palkankorotuksiin enkä missään nimessä moisia Suomeen halua. Ruotsin päätöksissä kadehdin paljon enemmän saatua sopua matalapalkka-alojen suuremmasta korotuksesta: 

"Suurin ammattiliitto LO sai myös läpi oman vaatimuksensa, jonka myötä matalapalkka-aloille tulee erillinen korotus. Tämä tarkoittaa, että alle 24 000 kruunua eli noin 2 400 euroa kuukaudessa saavat sopimusaikana 1 500– 1 600 kruunun korotuksen kuukausipalkkaansa."

Verrattuna Suomessa käytävään keskusteluun ollaan toisella mielestäni paljon paremmalla suunnalla.

]]>
8 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237230-palkkamaltti-edellyttaa-osinkomalttia-ja-investointeja-kasvuun#comments Hallitus 2015 Investoinnit Osingot Palkkamaltti Talouskasvu Sat, 20 May 2017 10:44:51 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237230-palkkamaltti-edellyttaa-osinkomalttia-ja-investointeja-kasvuun
Harha terveydenhuollon kustannuksista, valtion menot 10% Ruotsia pienemmät http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237189-harha-terveydenhuollon-kustannuksista-valtion-menot-10-ruotsia-pienemmat <p>Erikoisesti on onnistuttu luomaan mielikuva siitä, että Suomi kuluttaisi terveydenhuoltoon enemmän rahaa kuin muut Pohjoismaat totuuden ollessa päinvastainen. Sari Sarkomaan blogissaan linkkaaman <a href="https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114514/Jonottamatta%20hoitoon.pdf?sequence=1">THL.n tutkimuksen</a> mukaan&nbsp;Suomessa julkisen rahoituksen määrä on noin 10% pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa sekä kuutisen prosenttia pienempi kuin Norjassa. Lisäksi siellä käytetään enemmän rahaa terveydenhuoltoon suhteessa bruttokansantuotteeseen.</p><p>Kokoomus perustelee valinnanvapautta mm kustannussäästöillä ja saatavuudella. Käytän nyt tässä tuota tutkimusta, jonka luvut ovat toki jo vuodelta 2011, mutta antanevat kuvaa tilanteesta. Jos jollakulla on tietoa merkittävästä muutoksesta, niin laittakaa linkkiä, niin ihmetellään.Tutkimus kertoi:</p><p>&quot;<em>Terveydenhuoltomenojen osuus bruttokansantuotteesta oli OECD:n raportoimien vuoden 2011 lukujen mukaan Tanskassa 10,9 %, Norjassa 9,3 %, Ruotsissa 9,5 % ja Suomessa 9,0 %. Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista katettiin julkisin varoin Tanskassa 85,3 %, Norjassa 84,9 % ja Ruotsissa 81,6 %. Vastaava julkisen rahoituksen osuus oli Suomessa vertailumaita pienempi, 75,4 %</em>.&quot;</p><p>Eli Suomessa julkisen rahoituksen määrä on merkittävästi pienempi sekä muut Pohjosimaat myös kansantaloutena käyttävät enemmän rahaa terveydenhuoltoon suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kyseisissä maissa siis kuluu enemmän rahaa terveydenhuoltoon sekä kokonaismäärässä että julkisen rahoituksen kautta.</p><p>Ehdotetun valinnanvapausmallin väitetään pysäyttävän kustannusten nousun ja sitä perustellaan osin muiden Pohjoismaiden esimerkillä. Mikä on se viisastenkivi, jolla hallitus estää kustannusten nousun, kun muut Pohjoismaat kuluttavat huomattavasti enemmän julkisia varoja terveydenhuoltoon malleillaan? Tehdäänkö me Suomessa vaan kaikki aina paremmin?</p><p>Panostuksilla ja saatavuudellakin on yleensä selvä yhteys, joten ko maiden kuluttaessa enemmän varoja terveydenhuoltoon, niin useimmiten saatavuuskin on parempi?</p><p>Todennäköisemmin kustannuskehityksen suunta on aivan toinen kuin väitetään. Moni perusteluista ei kestä loogista tarkastelua vaan perustuu uskoon ja katteettomiin lupauksiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Erikoisesti on onnistuttu luomaan mielikuva siitä, että Suomi kuluttaisi terveydenhuoltoon enemmän rahaa kuin muut Pohjoismaat totuuden ollessa päinvastainen. Sari Sarkomaan blogissaan linkkaaman THL.n tutkimuksen mukaan Suomessa julkisen rahoituksen määrä on noin 10% pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa sekä kuutisen prosenttia pienempi kuin Norjassa. Lisäksi siellä käytetään enemmän rahaa terveydenhuoltoon suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kokoomus perustelee valinnanvapautta mm kustannussäästöillä ja saatavuudella. Käytän nyt tässä tuota tutkimusta, jonka luvut ovat toki jo vuodelta 2011, mutta antanevat kuvaa tilanteesta. Jos jollakulla on tietoa merkittävästä muutoksesta, niin laittakaa linkkiä, niin ihmetellään.Tutkimus kertoi:

"Terveydenhuoltomenojen osuus bruttokansantuotteesta oli OECD:n raportoimien vuoden 2011 lukujen mukaan Tanskassa 10,9 %, Norjassa 9,3 %, Ruotsissa 9,5 % ja Suomessa 9,0 %. Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista katettiin julkisin varoin Tanskassa 85,3 %, Norjassa 84,9 % ja Ruotsissa 81,6 %. Vastaava julkisen rahoituksen osuus oli Suomessa vertailumaita pienempi, 75,4 %."

Eli Suomessa julkisen rahoituksen määrä on merkittävästi pienempi sekä muut Pohjosimaat myös kansantaloutena käyttävät enemmän rahaa terveydenhuoltoon suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kyseisissä maissa siis kuluu enemmän rahaa terveydenhuoltoon sekä kokonaismäärässä että julkisen rahoituksen kautta.

Ehdotetun valinnanvapausmallin väitetään pysäyttävän kustannusten nousun ja sitä perustellaan osin muiden Pohjoismaiden esimerkillä. Mikä on se viisastenkivi, jolla hallitus estää kustannusten nousun, kun muut Pohjoismaat kuluttavat huomattavasti enemmän julkisia varoja terveydenhuoltoon malleillaan? Tehdäänkö me Suomessa vaan kaikki aina paremmin?

Panostuksilla ja saatavuudellakin on yleensä selvä yhteys, joten ko maiden kuluttaessa enemmän varoja terveydenhuoltoon, niin useimmiten saatavuuskin on parempi?

Todennäköisemmin kustannuskehityksen suunta on aivan toinen kuin väitetään. Moni perusteluista ei kestä loogista tarkastelua vaan perustuu uskoon ja katteettomiin lupauksiin.

]]>
5 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237189-harha-terveydenhuollon-kustannuksista-valtion-menot-10-ruotsia-pienemmat#comments Hallitus 2015 Hoitokustannukset Juha Rehula Kokoomus Kunta ja sote-uudistus Fri, 19 May 2017 08:21:10 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237189-harha-terveydenhuollon-kustannuksista-valtion-menot-10-ruotsia-pienemmat
Onneksi olkoon Perussuomalaiset ja Toimi Kankaanniemi! http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237130-onneksi-olkoon-perussuomalaiset-jatoimi-kankaanniemi <p>Onneksi olkoon Toimi Kankaanniemi sekä Perussuomalaiset,<br />saitte runnottua hallintarekisterilain läpi! Kieltämättä itseäni tappio kirvelee, mutta kyllä sen kestää.</p><p>En itse olisi uskonut näkeväni päivää, jolloin Perussuomalaiset ajaa voimakkaimmin läpi lakia, jota mm poliisi, syyttäjä, harmaan talouden valvonta, verottaja jne vastustavat ja osakesäästäjät kritisoivat, mutta EK ja Finanssialan keskusliitto varauksetta kannattavat. Pitkälle on hallitustaipaleella tultu siitä, mitä itse kuvittelin Perussuomalaisten ajavan.</p><p>Katsellaan sitten kuinka ponnet etenevät, itse en taida pidättää hengitystäni varsinaisia lakeja odottaessani. Sen verran olen aikaa pohdintaan kuitenkin kuluttanut, että tulen seuraamaan asiaa ja omalta osaltani vähäisesti vaikuttamaan siihen, että tässä asiassa poliittinen muisti ei ole niin lyhyt kuin yleensä.</p><p>Jos homma menee niin sanotusti reisille, niin sinuna Toimi olisin aika varovainen. Soini, Terho ja kumppanit tästä tuskin vastuuta kantavat ja Halla-ahon siipikin on ollut hiljaa - joten ei liene epäselvää kuka kantaa vastuun päätöksestä. Onnea valitsemallasi tiellä!</p><p>Hatunnosto kolmelle poliisikansanedustjalle, mielestäni ajoitte puolueen kuvittelemaani ideologiaa ja tavoitteita ryhdikkäästi - enemmistöstä ei voi sanoa samaa.</p><p>Seuraavaksi odotamme kuinka paikkolait etenevät ja kuinka ehdotettu 50%:n ennakonpidätys toimii, omat epäilykset nostin esiin mm<a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237099-alkaa-hyvaksyko-hallintarekisterilakia-ennen-50n-mallin-kuvausta"> toisessa blogissani tänään</a>. Toistaiseksi kukaan ei ole osoittanut, että malli toimisi käytännössä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onneksi olkoon Toimi Kankaanniemi sekä Perussuomalaiset,
saitte runnottua hallintarekisterilain läpi! Kieltämättä itseäni tappio kirvelee, mutta kyllä sen kestää.

En itse olisi uskonut näkeväni päivää, jolloin Perussuomalaiset ajaa voimakkaimmin läpi lakia, jota mm poliisi, syyttäjä, harmaan talouden valvonta, verottaja jne vastustavat ja osakesäästäjät kritisoivat, mutta EK ja Finanssialan keskusliitto varauksetta kannattavat. Pitkälle on hallitustaipaleella tultu siitä, mitä itse kuvittelin Perussuomalaisten ajavan.

Katsellaan sitten kuinka ponnet etenevät, itse en taida pidättää hengitystäni varsinaisia lakeja odottaessani. Sen verran olen aikaa pohdintaan kuitenkin kuluttanut, että tulen seuraamaan asiaa ja omalta osaltani vähäisesti vaikuttamaan siihen, että tässä asiassa poliittinen muisti ei ole niin lyhyt kuin yleensä.

Jos homma menee niin sanotusti reisille, niin sinuna Toimi olisin aika varovainen. Soini, Terho ja kumppanit tästä tuskin vastuuta kantavat ja Halla-ahon siipikin on ollut hiljaa - joten ei liene epäselvää kuka kantaa vastuun päätöksestä. Onnea valitsemallasi tiellä!

Hatunnosto kolmelle poliisikansanedustjalle, mielestäni ajoitte puolueen kuvittelemaani ideologiaa ja tavoitteita ryhdikkäästi - enemmistöstä ei voi sanoa samaa.

Seuraavaksi odotamme kuinka paikkolait etenevät ja kuinka ehdotettu 50%:n ennakonpidätys toimii, omat epäilykset nostin esiin mm toisessa blogissani tänään. Toistaiseksi kukaan ei ole osoittanut, että malli toimisi käytännössä.

]]>
26 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237130-onneksi-olkoon-perussuomalaiset-jatoimi-kankaanniemi#comments #Hallintarekisteri Elinkeinoelämän keskusliitto Hallitus 2015 Hallitus perussuomalaiset Toimi Kankaanniemi Wed, 17 May 2017 21:06:17 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237130-onneksi-olkoon-perussuomalaiset-jatoimi-kankaanniemi
Älkää hyväksykö hallintarekisterilakia ennen 50%:n mallin kuvausta http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237099-alkaa-hyvaksyko-hallintarekisterilakia-ennen-50n-mallin-kuvausta <p>Näen merkittävän määrän epäselvyyksiä lakia paikkaavan ponnen 50%:n mallin suhteen enkä itse ole vakuuttunut sen toimimisesta käytännössä. Kun Kankaanniemi, Orpo ja Sipilä kehuvat sen toimivan aukottomasti ja verottajan saavan aina omansa, niin tämä pitäisi pystyä osoittamaan. Kun meillä on prosessikaavioihin erikoistunut pääministeri, niin tästäkin voisi samantien piirtää sellaisen, jotta toimivuudesta voidaan varmistua.</p><p>Aloitetaan vaikka yksinkertaisesta tapauksesta:</p><p>EU-maassa A on mahdollisuus käyttää hallintarekisteriä, jossa on yksilöimättömät tiedot sen kautta sijoittavista. Tämä tarkoittaa sitä, että tuon laarin kautta lukuisa määrä eri kansallisuuden omaavia henkilöitä sijoittaa vaikkapa suomalaiseen yhtiöön. Maan A arvopaperikeskuksessa on ainoastaan tieto hallintarekisterin pankista X eli kaikille näille omistuksille omistajatietona on tuo pankki X. Arvopaperikeskuksella ei siis ole hajuakaan siitä minka maalaisia tuon hallintarekisterin laarin sisällä on.</p><p>Tulee osingonjaon hetki, tavoitteena on tehdä 50%n ennakonpidätys niille Suomen kansalaisille, jotka omistavat hallintarekisterin kautta suomalaisia yhtiöitä.</p><ol><li>&nbsp;Kun osinko maksetaan, niin mistä saadaan tieto tuon laarin sisällä omistavien kansallisuuksista? Ainoa kenellä on tieto siitä, kuka omistaa osakkeita, on tuo pankki X maassa A.</li><li>Kun kyseessä on ennakonpidätys, niin se pitää tehdä osinkoa maksettaessa. Kuka pidättää osingosta ko summan. Ainoa kellä on tieto hallintarekisterin laarin kansallisuuksista on tuo pankki X ulkomailla. (johon ei voida lainsäädäntöä ulottaa mitenkään)</li><li>On puhuttu siitä, että automaattisen tietojenvaihdon kautta saadaa tietoa tileistä yms. Tiedot eivät kutenkaan nähdäkseni sisällä tietoja siitä, mitä osakkeita omistaa vaan ainoastaan summatietoja myyntivoitoista, osingoista yms. Eli ei ole keinoa yhdistää suomalaisen omistajan tiliä siihen mitä hän omistaa hallintarekisterin kautta.</li><li>Voidaan pyytää EU-lainsäädännön mukaan tietoja ulkomailta, mutta miten käydään kaikki hallintarekisterit ja niitä käyttävät pankit läpi jokaisen osingonmaksun yhteydessä? Huom, nämä tiedot eivät välity automaattisesti vaan pyydettäessä, ja toimitusaika on sitten mitä sattuu. Ottaen huomioon massan tämä rumba on valtava. Esim Elisalla on noin 136 miljoonaa osaketta ja 45% Helsingin pörssin omistuksista on ulkomailla pääosin hallintarekisterien takana.</li><li>Kelle omistaja oikein ilmoittaa tietonsa, jotta hän ei olisi ns tunnistautumaton ja miten tieto välitetään oikeille tahoille?</li></ol><p>Käsittääkseni ei voida laittaa velvoitetta hallintarekisteripankki X:lle maassa A tunnistaa suomalaiset ja pidätään 50% heille menvistä osingoista?</p><p>En usko suunnitelman ja uuden vielä tekemättömän lain käytännön toimivuuteen ennen kuin näen jotain kuvausta siitä, miten tämä oikeasti toimii. Mielestäni outoa olisi, että päätös tehtäisiin ennen kuin tiedämme tämän toimivan varmasti.</p><p>Voin olla väärässä ajatuskehitelmässäni, mutta ei tässä pitäisi olla pelkän uskon varassa tehtäessä peruuttamatonta päätöstä arvo-osuusjärjestelmästä. Kun päätös tehdään, luovumme samalla osasta kansallisilia poikkeuksia.</p><p>Vaikkapa verohallinnosta löytynee osaavia virkamiehiä, jotka voivat kuvauksen tehdä. Mielellään harmaan talouden tutkijat ottaisivat kantaa siihen myös, jotta voimme varmistua asiasta. On hämmentävää kuinka epämääräisillä tiedoilla ollaan etenemässä - en usko edes kovin suuren osan asiasta eduskunnassa päättävistä sisäistävän kokonaisuutta.</p><p>EDIT 17.5.2017 klo 10:33: Max Stenbäck toisessa blogissa aiheelliseti huomautti, että merkitsevä tekijä &nbsp;ei ole kansalaisuus vaan se, että henkilö on Suomessa verovelvollinen. Tämä sitten joko helpottaa tai vaikeuttaa kuvaamaani kuviota, en osaa vielä sanoa. Luulen ettei merkitys ole kovin suuri vaan en tiedä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näen merkittävän määrän epäselvyyksiä lakia paikkaavan ponnen 50%:n mallin suhteen enkä itse ole vakuuttunut sen toimimisesta käytännössä. Kun Kankaanniemi, Orpo ja Sipilä kehuvat sen toimivan aukottomasti ja verottajan saavan aina omansa, niin tämä pitäisi pystyä osoittamaan. Kun meillä on prosessikaavioihin erikoistunut pääministeri, niin tästäkin voisi samantien piirtää sellaisen, jotta toimivuudesta voidaan varmistua.

Aloitetaan vaikka yksinkertaisesta tapauksesta:

EU-maassa A on mahdollisuus käyttää hallintarekisteriä, jossa on yksilöimättömät tiedot sen kautta sijoittavista. Tämä tarkoittaa sitä, että tuon laarin kautta lukuisa määrä eri kansallisuuden omaavia henkilöitä sijoittaa vaikkapa suomalaiseen yhtiöön. Maan A arvopaperikeskuksessa on ainoastaan tieto hallintarekisterin pankista X eli kaikille näille omistuksille omistajatietona on tuo pankki X. Arvopaperikeskuksella ei siis ole hajuakaan siitä minka maalaisia tuon hallintarekisterin laarin sisällä on.

Tulee osingonjaon hetki, tavoitteena on tehdä 50%n ennakonpidätys niille Suomen kansalaisille, jotka omistavat hallintarekisterin kautta suomalaisia yhtiöitä.

  1.  Kun osinko maksetaan, niin mistä saadaan tieto tuon laarin sisällä omistavien kansallisuuksista? Ainoa kenellä on tieto siitä, kuka omistaa osakkeita, on tuo pankki X maassa A.
  2. Kun kyseessä on ennakonpidätys, niin se pitää tehdä osinkoa maksettaessa. Kuka pidättää osingosta ko summan. Ainoa kellä on tieto hallintarekisterin laarin kansallisuuksista on tuo pankki X ulkomailla. (johon ei voida lainsäädäntöä ulottaa mitenkään)
  3. On puhuttu siitä, että automaattisen tietojenvaihdon kautta saadaa tietoa tileistä yms. Tiedot eivät kutenkaan nähdäkseni sisällä tietoja siitä, mitä osakkeita omistaa vaan ainoastaan summatietoja myyntivoitoista, osingoista yms. Eli ei ole keinoa yhdistää suomalaisen omistajan tiliä siihen mitä hän omistaa hallintarekisterin kautta.
  4. Voidaan pyytää EU-lainsäädännön mukaan tietoja ulkomailta, mutta miten käydään kaikki hallintarekisterit ja niitä käyttävät pankit läpi jokaisen osingonmaksun yhteydessä? Huom, nämä tiedot eivät välity automaattisesti vaan pyydettäessä, ja toimitusaika on sitten mitä sattuu. Ottaen huomioon massan tämä rumba on valtava. Esim Elisalla on noin 136 miljoonaa osaketta ja 45% Helsingin pörssin omistuksista on ulkomailla pääosin hallintarekisterien takana.
  5. Kelle omistaja oikein ilmoittaa tietonsa, jotta hän ei olisi ns tunnistautumaton ja miten tieto välitetään oikeille tahoille?

Käsittääkseni ei voida laittaa velvoitetta hallintarekisteripankki X:lle maassa A tunnistaa suomalaiset ja pidätään 50% heille menvistä osingoista?

En usko suunnitelman ja uuden vielä tekemättömän lain käytännön toimivuuteen ennen kuin näen jotain kuvausta siitä, miten tämä oikeasti toimii. Mielestäni outoa olisi, että päätös tehtäisiin ennen kuin tiedämme tämän toimivan varmasti.

Voin olla väärässä ajatuskehitelmässäni, mutta ei tässä pitäisi olla pelkän uskon varassa tehtäessä peruuttamatonta päätöstä arvo-osuusjärjestelmästä. Kun päätös tehdään, luovumme samalla osasta kansallisilia poikkeuksia.

Vaikkapa verohallinnosta löytynee osaavia virkamiehiä, jotka voivat kuvauksen tehdä. Mielellään harmaan talouden tutkijat ottaisivat kantaa siihen myös, jotta voimme varmistua asiasta. On hämmentävää kuinka epämääräisillä tiedoilla ollaan etenemässä - en usko edes kovin suuren osan asiasta eduskunnassa päättävistä sisäistävän kokonaisuutta.

EDIT 17.5.2017 klo 10:33: Max Stenbäck toisessa blogissa aiheelliseti huomautti, että merkitsevä tekijä  ei ole kansalaisuus vaan se, että henkilö on Suomessa verovelvollinen. Tämä sitten joko helpottaa tai vaikeuttaa kuvaamaani kuviota, en osaa vielä sanoa. Luulen ettei merkitys ole kovin suuri vaan en tiedä.

]]>
1 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237099-alkaa-hyvaksyko-hallintarekisterilakia-ennen-50n-mallin-kuvausta#comments #Hallintarekisteri Hallitus 2015 Osingot Toimi Kankaanniemi Wed, 17 May 2017 06:46:51 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237099-alkaa-hyvaksyko-hallintarekisterilakia-ennen-50n-mallin-kuvausta
Kumpi on oikeassa, Verohallinnon harmaan talouden työryhmä vai Kankaanniemi? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237025-kumpi-on-oikeassa-verohallinnon-harmaan-talouden-tyoryhma-vai-kankaanniemi <p>Katsoin Verohallinnon harmaan talouden työryhmän lausunnon 21.10.2015 lakiehdotuksesta ja se näyttäisi olevan melkoisessa ristiriidassa Kankaanniemen, Orpon sekä Sipilän lausumiin takeisiin siitä, että 50%:n ennakkoverolla ja tietojenvaihdon kautta saatavalla kansallisuustiedolla saataisiin porsaanreiät tukittua.</p><p>Laki ei käynyt uudella lausuntokierroksella vaikka mielestäni näin olisi pitänyt tehdä. Nyt on hankalaa erottaa asiat siitä, että tuolloin 2015 lopussa hallintarekisteri oli tulossa myös Suomeen. Pahoittelen pitkää lainausta, mutta se on mielestäni merkittävä pohdittaessa tätä asiaa ja esitettyjen väittämien paikkansapitävyyttä..&nbsp;</p><p>Mielestäni kaikki tähän lainatut seikat pätevät myös uudessa esityksessä ja osoittavat, ettei suunnitellun porsaanreiät tukkivan lain käytännön toteutus ja valvonta ole ollenkaan niin suoraviivaista kuin annetaan ymmärtää.</p><p><a href="http://www.hare.vn.fi/Uploads/20156/244943/LAUSUNTO_20151102121501_244943.PDF"><strong>Harmaan talouden työryhmä toteaa lausunnossaan (lihavoinnit minun tekemiäni):</strong></a></p><p>&quot;<em>Viranomaisten tiedonsaantioikeuden turvaamiseksi esitetään säädettäväksi (AOJL 6:2) ulkomaisen arvopaperikeskuksen ja liikkeellelaskijan välisestä yksityisoikeudellisesta sopimuksesta, jonka perusteella arvopaperikeskus ja sen osapuoli ovat velvollisia luovuttamaan suomalaisille viranomaisille omistustietoja. Hallintarekisteröidyn omistuksen osalta arvopaperikeskuksella ei ole omistajatietoja. Käytännössä se osapuolina ovat tilinhoitajayhteisöt. Tilinhoitajan ei tarvitse tehdä vastaavaa sopimusta asiakkaanaan olevan säilytysyhteisön kanssa ja hallintarekisteröidyn omistuksen osalta ei tämän vuoksi yleensä saada tietoja todellisesta omistajasta. <strong>Mikäli osakkeiden moniportainen hallinta sallitaan, pykälän vaikuttavuus voi käytännössä jäädä heikoksi</strong>.&quot;</em></p><p><em>&quot;<strong>Lainsäädännön valmistelussa ja julkisuudessa on annettu virheellinen kuva, että kansainvälinen tietojenvaihto turvaisi Verohallinnolle verotusta varten tarvittavat tiedot samoin kuin nykyinen suoran omistuksen malli</strong>. Esityksen sivulla 12 todetaan automaattisesta tietojenvaihdosta muun muassa, että Suomi tulee saamaan Suomessa verotuksellisen kotipaikan omaavien henkilöiden tilitiedot sopimusvaltioissa ja EU:n alueella kotipaikan omaavista ulkomaisista rahoituslaitoksista. <strong>Tässä kohdassa haluamme täsmentää, että tieto on luonteeltaan summaarista infotietoa eikä sovellu sellaisenaan verotuksen perusteeksi</strong>. Tietosisältö kattaa tilinumeron ja tilin kokonaissaldon ilman erittelyjä 31.12 sekä lisäksi säilytetyille varoille kalenterivuonna maksetut tuotot yhteensä sisältäen korot, osingot, luovutus- ja lunastushinnat sekä muut tuotot. </em><em><strong>Verohallinto ei siten saa automaattisessa tietojenvaihdossa tietoja siitä, ketkä suomalaiset ovat omistaneet suomalaisia yhtiöitä tai minkä verran tuottoja he ovat suomalaisista yhtiöistä saaneet. </strong>&quot;</em></p><p><em>&quot;<strong>Lisäksi tulevassa automaattisessa tietojenvaihdossa ei tulla saamaan tietoja suomalaisten yhtiöiden jakamasta voitonjaoista esimerkiksi osinkojen lähdeverotusta ja ennakonpidätystä varten</strong>. Automaattinen tietojenvaihto ei ole luonteeltaan reaaliaikaista eikä niiden aikataulusta johtuen tietoja voida hyödyntää säännönmukaisessa verotuksessa. <strong>Kansainvälisen tietojenvaihdon kautta saatavat tiedot ovat verovalvonnassa hyödyllisiä vertailutietoja, mutta ne eivät korvaa vuosiilmoitustietoja erityisesti sen vuoksi, ettei niitä voida hyödyntää automaattisessa prosessissa vuosi-ilmoitustietojen tapaan.</strong> Tietojenvaihto verotuksen kannalta ei näin ollen korvaa suoran omistuksen omistajatietoja. On syytä huomata, että kansainvälisten verotustietojen vaihtoa koskevien sopimusten perusteella saatua tietoa voidaan käyttää vain verotusta varten. Kansainvälisten sopimusten ja direktiivin rajoitusten vuoksi Verohallinto ei pääsääntöisesti voi luovuttaa näitä tietoja muille viranomaisille harmaan talouden torjuntaa tai niiden muuta lakisääteistä tehtävää varten.&quot;</em></p><p>Joten nyt alkaa olla vahva tunne, että tässä viilataan kansalaisia linssiin. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun tässä asiassa johdetaan meitä harhaan. Itse asiassa tuossa lausunnossakin jo todetaan annettavan virheellistä kuvaa. Mielestäni ministerit ja Kankaanniemi jatkavat samalla linjalla.</p><p>Lisäksi työryhmä toteaa keskustelussa olleesta listaamattomien yritysten ottamisesta mukaan seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Viranomaisten tiedonsaannin ja harmaan talouden torjunnan näkökulmasta olisi ongelmallista, jos sallitaan, että mikä tahansa suomalainen osakeyhtiö voi halutessaan valita anonyymin omistajuuden. Tällöin anonyymiä, viranomaisten hankalasti selvitettävää omistajuutta olisi mahdollista hyödyntää myös perinteisessä rikollisuudessa ja harmaan talouden toiminnassa. Rajaus julkisen kaupankäynnin kohteena oleviin osakkeisiin tulisi säännellä selkeästi lain tasolla.</em> &quot;</p><p><strong>Mielestäni nyt olisi selkeästi kuvattava, kuinka ehdotettu lisälaki toimii. Tämä lausunto ei luo uskoa sille, että lakia voitaisiin valvoa ja toteuttaa kunnolla!</strong></p><p>PS. Jos jotakuta kiinnostaa, niin vanhoja lausuntoja &nbsp;löytyy <a href="http://vm.fi/hanke?selectedProjectId=186">täältä</a>.</p> Katsoin Verohallinnon harmaan talouden työryhmän lausunnon 21.10.2015 lakiehdotuksesta ja se näyttäisi olevan melkoisessa ristiriidassa Kankaanniemen, Orpon sekä Sipilän lausumiin takeisiin siitä, että 50%:n ennakkoverolla ja tietojenvaihdon kautta saatavalla kansallisuustiedolla saataisiin porsaanreiät tukittua.

Laki ei käynyt uudella lausuntokierroksella vaikka mielestäni näin olisi pitänyt tehdä. Nyt on hankalaa erottaa asiat siitä, että tuolloin 2015 lopussa hallintarekisteri oli tulossa myös Suomeen. Pahoittelen pitkää lainausta, mutta se on mielestäni merkittävä pohdittaessa tätä asiaa ja esitettyjen väittämien paikkansapitävyyttä.. 

Mielestäni kaikki tähän lainatut seikat pätevät myös uudessa esityksessä ja osoittavat, ettei suunnitellun porsaanreiät tukkivan lain käytännön toteutus ja valvonta ole ollenkaan niin suoraviivaista kuin annetaan ymmärtää.

Harmaan talouden työryhmä toteaa lausunnossaan (lihavoinnit minun tekemiäni):

"Viranomaisten tiedonsaantioikeuden turvaamiseksi esitetään säädettäväksi (AOJL 6:2) ulkomaisen arvopaperikeskuksen ja liikkeellelaskijan välisestä yksityisoikeudellisesta sopimuksesta, jonka perusteella arvopaperikeskus ja sen osapuoli ovat velvollisia luovuttamaan suomalaisille viranomaisille omistustietoja. Hallintarekisteröidyn omistuksen osalta arvopaperikeskuksella ei ole omistajatietoja. Käytännössä se osapuolina ovat tilinhoitajayhteisöt. Tilinhoitajan ei tarvitse tehdä vastaavaa sopimusta asiakkaanaan olevan säilytysyhteisön kanssa ja hallintarekisteröidyn omistuksen osalta ei tämän vuoksi yleensä saada tietoja todellisesta omistajasta. Mikäli osakkeiden moniportainen hallinta sallitaan, pykälän vaikuttavuus voi käytännössä jäädä heikoksi."

"Lainsäädännön valmistelussa ja julkisuudessa on annettu virheellinen kuva, että kansainvälinen tietojenvaihto turvaisi Verohallinnolle verotusta varten tarvittavat tiedot samoin kuin nykyinen suoran omistuksen malli. Esityksen sivulla 12 todetaan automaattisesta tietojenvaihdosta muun muassa, että Suomi tulee saamaan Suomessa verotuksellisen kotipaikan omaavien henkilöiden tilitiedot sopimusvaltioissa ja EU:n alueella kotipaikan omaavista ulkomaisista rahoituslaitoksista. Tässä kohdassa haluamme täsmentää, että tieto on luonteeltaan summaarista infotietoa eikä sovellu sellaisenaan verotuksen perusteeksi. Tietosisältö kattaa tilinumeron ja tilin kokonaissaldon ilman erittelyjä 31.12 sekä lisäksi säilytetyille varoille kalenterivuonna maksetut tuotot yhteensä sisältäen korot, osingot, luovutus- ja lunastushinnat sekä muut tuotot. Verohallinto ei siten saa automaattisessa tietojenvaihdossa tietoja siitä, ketkä suomalaiset ovat omistaneet suomalaisia yhtiöitä tai minkä verran tuottoja he ovat suomalaisista yhtiöistä saaneet. "

"Lisäksi tulevassa automaattisessa tietojenvaihdossa ei tulla saamaan tietoja suomalaisten yhtiöiden jakamasta voitonjaoista esimerkiksi osinkojen lähdeverotusta ja ennakonpidätystä varten. Automaattinen tietojenvaihto ei ole luonteeltaan reaaliaikaista eikä niiden aikataulusta johtuen tietoja voida hyödyntää säännönmukaisessa verotuksessa. Kansainvälisen tietojenvaihdon kautta saatavat tiedot ovat verovalvonnassa hyödyllisiä vertailutietoja, mutta ne eivät korvaa vuosiilmoitustietoja erityisesti sen vuoksi, ettei niitä voida hyödyntää automaattisessa prosessissa vuosi-ilmoitustietojen tapaan. Tietojenvaihto verotuksen kannalta ei näin ollen korvaa suoran omistuksen omistajatietoja. On syytä huomata, että kansainvälisten verotustietojen vaihtoa koskevien sopimusten perusteella saatua tietoa voidaan käyttää vain verotusta varten. Kansainvälisten sopimusten ja direktiivin rajoitusten vuoksi Verohallinto ei pääsääntöisesti voi luovuttaa näitä tietoja muille viranomaisille harmaan talouden torjuntaa tai niiden muuta lakisääteistä tehtävää varten."

Joten nyt alkaa olla vahva tunne, että tässä viilataan kansalaisia linssiin. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun tässä asiassa johdetaan meitä harhaan. Itse asiassa tuossa lausunnossakin jo todetaan annettavan virheellistä kuvaa. Mielestäni ministerit ja Kankaanniemi jatkavat samalla linjalla.

Lisäksi työryhmä toteaa keskustelussa olleesta listaamattomien yritysten ottamisesta mukaan seuraavaa:

"Viranomaisten tiedonsaannin ja harmaan talouden torjunnan näkökulmasta olisi ongelmallista, jos sallitaan, että mikä tahansa suomalainen osakeyhtiö voi halutessaan valita anonyymin omistajuuden. Tällöin anonyymiä, viranomaisten hankalasti selvitettävää omistajuutta olisi mahdollista hyödyntää myös perinteisessä rikollisuudessa ja harmaan talouden toiminnassa. Rajaus julkisen kaupankäynnin kohteena oleviin osakkeisiin tulisi säännellä selkeästi lain tasolla. "

Mielestäni nyt olisi selkeästi kuvattava, kuinka ehdotettu lisälaki toimii. Tämä lausunto ei luo uskoa sille, että lakia voitaisiin valvoa ja toteuttaa kunnolla!

PS. Jos jotakuta kiinnostaa, niin vanhoja lausuntoja  löytyy täältä.

]]>
16 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237025-kumpi-on-oikeassa-verohallinnon-harmaan-talouden-tyoryhma-vai-kankaanniemi#comments Kotimaa Arvopaperikeskusasetus hallintarekisteri Hallitus 2015 Hallitus perussuomalaiset Takinkääntö Mon, 15 May 2017 11:40:38 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237025-kumpi-on-oikeassa-verohallinnon-harmaan-talouden-tyoryhma-vai-kankaanniemi
Mitä haluamme meitä johtavilta? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236818-mita-haluamme-meita-johtavilta <p>Kirjoittelenpa väliin vähän idealistista hömppää. Katsoin eilen Antti Holman haastattelun, josta ajatus jäi vaivaamaan päätäni. Hän totesi suurinpiirtein seuraavaa maailman tilasta: &nbsp;<em>Jos katsot tällä hetkellä maailmanpolitiikkaa, niin pahuutta rakastetaan, ja julmuutta ja ilkeyttä - sitä hellitään. Ihmiset haluvat äänestää Trumpin presidentiksi, joka on pähkähullu ja vihamielinen ihminen. Kyllähän se kertoo siitä, että ihmiset haluavat nähdä verta, taisteluita ja sotaa.</em></p><p>Blogin aiheena ei ole Trump vaan laajempi ilmiö, jossa haluamme johtajiksemme häikäilemättömiä ihmisiä, jotka puolustavat vaikkapa maan etua keinolla millä hyvänsä. Tämä ei ole uusi ilmiö, mutta tuntuu taas korostuvan tässä ajassa, mikä on huolestuttavaa.</p><p>Ikäänkuin olisimme taas koulun pihalla ja koittaisime ystävystyä isoimman öykkärin kanssa, jotta meitä ei kiusattaisi vaan olisimme turvassa. Mitä siitä, että tyyppi on idootti ja käyttää törkeitä keinoja. Tarkoitus pyhittää keinot ja emmehän me niitä tekoja tee vaan hän.</p><p>Suomessakaan en tällä hetkellä tunnista sitä henkeä, että olisimme yhdessä nostamassa tätä maata oikeudenmukaisuuden ohjaamana pitäen kaikista huolta. Enemmistöhallitus runnoo päätöksiä läpi välillä olemattomilla ja harhaanjohtavilla perusteilla. Puhutaan entistä avoimemmasta kulttuurista, mutta asiat menevät suurelta osin juuri päinvastaiseen suuntaan. Ollaan synnyttämässä lukuisa määrä uusia yhtiöitä, jolloin ne jäävät julkisuuslainsäädännön ulkopuolelle. Voidaan sitten suoraan poliitikkojen ohjauksessa tehdä asioita ilman, että kansalaisilla on siihen mitään näkyvyyttä - monia näistä tulee jatkossa kontrolloimaan vielä perustamaton maakuntahallinto.</p><p><a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005203879.html">Hesarissa oli tänään artikkeli</a>, jossa kerrottiin haettavan yritysten johtoon yhä enemmän ihmisjohtajia, jotka pystyvät innostamaan väkeä kasvuun ja investointeihin. Saneerausjohtajien aika on artikkelin mukaan ohi ja nyt haetaan johtajia, jotka hyvällä johtamisella pystyvät pitämään väen talossa töissä tekemässä töitä motivoituneena.</p><p>Yritysoppeja kehutaan tuodun hallitukseen, mutta ne tuntuvat olevan jostain 15 vuoden takaa. En näe, että ollaan onnistuttu ollenkaan yhdistämään kansaa samaan veneeseen. Itse en näe johtamisessa mitään innostavaa vaan sanelupolitiikkaa, jossa ei edes vaivauduta alamaisille selittämään perusteluja. Ajetaan häikäilemättömästi omia etuja eikä Suomen etua.</p><p>Tuntematonta sotilasta on joskus sanottu suomalaisen johtamisen yhdeksi kulmakiveksi. Jotkut asiat vaatisivat päivittämistä, mutta täälläkin puhuttu edestä johtaminen esimerkillä olisi yksi, jota kovasti kaipaisin. Jotenkin tämän irvikuva politiikassa on kiky-sopimuksen yhteydessä tehdyt lupaukset kansanedustajien osallistumisesta talkoisiin luopumalla muistaakseni viikon palkasta. Hiljaista on kuulemma ollut lupausten jälkeen. Näinkö osoitetaan meidän olevan samassa veneessä - omista saavutetuista eduista ei luovuta, vaikka on luvattu.</p><p>Kirjoitin joskus <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228573-terve-jarki-ja-oikeudenmukaisuus">blogin terveen järjen käytöstä ja oikeudenmukaisuudesta</a>, jossa oli siteeraus Barack Obamalta:&nbsp;&quot;We must ask not just &#39;Is it profitable?&#39; but &#39;Is it right?&quot; Meidän pitää pohtia pelkkien tuottojen ajattelun sijaan onko toiminta oikein. Omaan korvaani on särähtänyt yhä useammin se, kuinka varsinkin hallituspoliitikot toteavat, ettei se ole laitonta pohtimatta lainkaan onko se oikeinmukaista. Itse näkisin, että maata johtavien tulisi pyrkiä korkeampaan moraaliin kuin vain mikä ei ole laitonta - laki on minimi.</p><p>Mielelläni näkisin kehityksen kääntyvän ja meidän siirtyvän hyveitä ja oikeudenmukaisuutta arvostavammalle polulle.Siteeraan loppuun yhtä lempilausumaani Sir Edmund Burkelta:</p><p>&quot;<em>The only thing&nbsp;necessary&nbsp;for the triumph of&nbsp;evil</em><em>&nbsp;is that good men do nothing</em>.&quot;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoittelenpa väliin vähän idealistista hömppää. Katsoin eilen Antti Holman haastattelun, josta ajatus jäi vaivaamaan päätäni. Hän totesi suurinpiirtein seuraavaa maailman tilasta:  Jos katsot tällä hetkellä maailmanpolitiikkaa, niin pahuutta rakastetaan, ja julmuutta ja ilkeyttä - sitä hellitään. Ihmiset haluvat äänestää Trumpin presidentiksi, joka on pähkähullu ja vihamielinen ihminen. Kyllähän se kertoo siitä, että ihmiset haluavat nähdä verta, taisteluita ja sotaa.

Blogin aiheena ei ole Trump vaan laajempi ilmiö, jossa haluamme johtajiksemme häikäilemättömiä ihmisiä, jotka puolustavat vaikkapa maan etua keinolla millä hyvänsä. Tämä ei ole uusi ilmiö, mutta tuntuu taas korostuvan tässä ajassa, mikä on huolestuttavaa.

Ikäänkuin olisimme taas koulun pihalla ja koittaisime ystävystyä isoimman öykkärin kanssa, jotta meitä ei kiusattaisi vaan olisimme turvassa. Mitä siitä, että tyyppi on idootti ja käyttää törkeitä keinoja. Tarkoitus pyhittää keinot ja emmehän me niitä tekoja tee vaan hän.

Suomessakaan en tällä hetkellä tunnista sitä henkeä, että olisimme yhdessä nostamassa tätä maata oikeudenmukaisuuden ohjaamana pitäen kaikista huolta. Enemmistöhallitus runnoo päätöksiä läpi välillä olemattomilla ja harhaanjohtavilla perusteilla. Puhutaan entistä avoimemmasta kulttuurista, mutta asiat menevät suurelta osin juuri päinvastaiseen suuntaan. Ollaan synnyttämässä lukuisa määrä uusia yhtiöitä, jolloin ne jäävät julkisuuslainsäädännön ulkopuolelle. Voidaan sitten suoraan poliitikkojen ohjauksessa tehdä asioita ilman, että kansalaisilla on siihen mitään näkyvyyttä - monia näistä tulee jatkossa kontrolloimaan vielä perustamaton maakuntahallinto.

Hesarissa oli tänään artikkeli, jossa kerrottiin haettavan yritysten johtoon yhä enemmän ihmisjohtajia, jotka pystyvät innostamaan väkeä kasvuun ja investointeihin. Saneerausjohtajien aika on artikkelin mukaan ohi ja nyt haetaan johtajia, jotka hyvällä johtamisella pystyvät pitämään väen talossa töissä tekemässä töitä motivoituneena.

Yritysoppeja kehutaan tuodun hallitukseen, mutta ne tuntuvat olevan jostain 15 vuoden takaa. En näe, että ollaan onnistuttu ollenkaan yhdistämään kansaa samaan veneeseen. Itse en näe johtamisessa mitään innostavaa vaan sanelupolitiikkaa, jossa ei edes vaivauduta alamaisille selittämään perusteluja. Ajetaan häikäilemättömästi omia etuja eikä Suomen etua.

Tuntematonta sotilasta on joskus sanottu suomalaisen johtamisen yhdeksi kulmakiveksi. Jotkut asiat vaatisivat päivittämistä, mutta täälläkin puhuttu edestä johtaminen esimerkillä olisi yksi, jota kovasti kaipaisin. Jotenkin tämän irvikuva politiikassa on kiky-sopimuksen yhteydessä tehdyt lupaukset kansanedustajien osallistumisesta talkoisiin luopumalla muistaakseni viikon palkasta. Hiljaista on kuulemma ollut lupausten jälkeen. Näinkö osoitetaan meidän olevan samassa veneessä - omista saavutetuista eduista ei luovuta, vaikka on luvattu.

Kirjoitin joskus blogin terveen järjen käytöstä ja oikeudenmukaisuudesta, jossa oli siteeraus Barack Obamalta: "We must ask not just 'Is it profitable?' but 'Is it right?" Meidän pitää pohtia pelkkien tuottojen ajattelun sijaan onko toiminta oikein. Omaan korvaani on särähtänyt yhä useammin se, kuinka varsinkin hallituspoliitikot toteavat, ettei se ole laitonta pohtimatta lainkaan onko se oikeinmukaista. Itse näkisin, että maata johtavien tulisi pyrkiä korkeampaan moraaliin kuin vain mikä ei ole laitonta - laki on minimi.

Mielelläni näkisin kehityksen kääntyvän ja meidän siirtyvän hyveitä ja oikeudenmukaisuutta arvostavammalle polulle.Siteeraan loppuun yhtä lempilausumaani Sir Edmund Burkelta:

"The only thing necessary for the triumph of evil is that good men do nothing." 

 

]]>
2 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236818-mita-haluamme-meita-johtavilta#comments Donald Trump Etiikka ja moraali Hallitus 2015 Johtajuus Wed, 10 May 2017 10:53:02 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236818-mita-haluamme-meita-johtavilta
Puoli miljardia pataan, jos Soten tietojärjestelmät eivät valmistu ajoissa http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236760-puoli-miljardia-pataan-jos-soten-tietojarjestelmat-eivat-valmistu-ajoissa <p>Tänään julkaistussa Soten valinnanvapausmallin lakiesityksessä kerrotaan, että mikäli tietojärjestelmät eivät valmistu ajoissa, voi siitä aiheutua jopa 500 miljoonan euron lisäkustannukset manuaalisesta työstä. Yhdistettynä epärealistiseen aikatauluun, josta kerroin <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236705-tuleeko-soten-tietojarjestelmahankkeesta-maailman-nopein-ja-onnistunein">eilisessä blogissan</a>i, nousevat riskitasot niin suuriksi, ettei ainakaan yritysmaailmassa tällaista lähdettäisi edes tekemään.</p><p><a href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4663611/Hallituksen+esitys+eduskunnalle+laiksi+asiakkaan+valinnanvapaudesta+9.5.2017.pdf/bfd12515-f0e7-4888-a6d7-8f0835148321">Lakiesityksen</a> tietojärjestelmiä kuvaavassa osiossa kerrotaan:</p><p>&quot;<em>Valinnanvapausjärjestelmän käyttöönotto edellyttää, että käytössä on riittävät valmiudet asiakastiedon siirtoon, listautumisjärjestelmän käyttöönottoon sekä palvelutuottajien korvausjärjestelmän ylläpitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon järjestäminen sekä potilasturvallisuus edellyttävät, että järjestelmät ovat käytössä riittävässä määrin jo ennen varsinaisen valinnanvapausjärjestelmän käynnistymistä. Turvautuminen valinnanvapauden eri osioiden manuaaliseen käyttöönottoon ilman tietojärjestelmiä olisi erittäin kallista (arvio 100 euroa/asiakas, yhteensä 500 milj. euroa) ja käytännössä myös mahdotonta. Valinnanvapausjärjestelmä edellyttää toimivan ja uuden tietojärjestelmäkokonaisuuden rakentamista viimeistään vuoden 2018 puoliväliin mennessä. Erittäin tiukasta aikataulusta johtuen on ilmeistä, ettei tietojärjestelmäkokonaisuutta kyetä täydessä laajuudessaan rakentamaan ja ottamaan käyttöön esitetyssä aikataulussa. Lakiehdotuksen muutostuki on kuitenkin vauhdittamassa myös tietojärjestelmäkokonaisuuden rakentamista. Lisäksi valinnanvapauskokeiluista saatava tieto on ensiarvoisen tärkeää ja sen hyödyntäminen kansallisella tasolla korostuu tietojärjestelmiin liittyvien epävarmuustekijöiden hallitsemisessa</em>.&quot;</p><p>Jos tuosta keskeisiä asioita poimii, niin</p><ol><li>Vaikka todetaan potilasturvallisuuden olevan välttämätöntä, niin todetaan olevan ilmeistä, ettei tietojärjestelmäkokonaisuutta ilmeisesti kyetä rakentamaan ajoissa täydessä laajuudessa.</li><li>Pahimmillaan manuaalisen työn kustannukset tästä johtuen voivat nousta jopa puoleen miljardiin.</li><li>Aikataulu on jopa tiukempi kuin eilen blogissani mainitsin eli pääosin järjestelmät tarvitaan jo ensi vuoden puolivälissä. Samassa lakiesityksessä todetaan: <em>&quot;</em><em>tarvittavien IT-ratkaisujen tekeminen ja hankkiminen käynnistetään viimeistään alkusyksyllä 2017&quot; </em>Käytännössä kilpailutuksineen pitäisi siis synnyttää toimivat tietojärjestelmät noin 9 kuukaudessa.</li><li>Viimeinen toteamus on hauska puolustaessaan valinnanvapautta: &quot;<em>Lisäksi valinnanvapauskokeiluista saatava tieto on ensiarvoisen tärkeää ja sen hyödyntäminen kansallisella tasolla korostuu tietojärjestelmiin liittyvien epävarmuustekijöiden hallitsemisessa.&quot; Häh?</em></li></ol><p>Olen lähes parisenkymmentä vuotta työssäni yritysmaailmassa arvioinut liiketoimintasuunnitelmia ja niihin liittyviä tietojärjestelmähankkeita. Tänä aikana en ole siellä nähnyt, että näillä oletuksilla ja riskeillä lähdettäisiin etenemään toteutukseen.</p><p>Kalliiksi saattaa muodostua tämän valinnanvapauden tuominen väkisin mukaan vaiheistamatta tämän hallituskauden aikana. Tuhot nähtäneen kunnolla vasta 1.7.2017 lähtien, sillä lakiesityksen mukaan monen maakunnan &nbsp;aloitus on siirtynyt: &quot;Ne maakunnat, jotka eivät ole mukana pilottihankkeissa, aloittaisivat sote-keskusten perustoiminnan viimeistään 1.7.2019.&quot;</p><p>Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että kunnon hässäkkä alkaa vasta huhtikuun 2019 eduskuntavaalien jälkeen eli emme näe tämän alkutaivalta vuoden 2019 alusta vaan vasta vaalien jälkeen - kätevää eikö? Jännityksellä seuraan miten tämän elefantin nielaisu yhtenä palana toimii.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään julkaistussa Soten valinnanvapausmallin lakiesityksessä kerrotaan, että mikäli tietojärjestelmät eivät valmistu ajoissa, voi siitä aiheutua jopa 500 miljoonan euron lisäkustannukset manuaalisesta työstä. Yhdistettynä epärealistiseen aikatauluun, josta kerroin eilisessä blogissani, nousevat riskitasot niin suuriksi, ettei ainakaan yritysmaailmassa tällaista lähdettäisi edes tekemään.

Lakiesityksen tietojärjestelmiä kuvaavassa osiossa kerrotaan:

"Valinnanvapausjärjestelmän käyttöönotto edellyttää, että käytössä on riittävät valmiudet asiakastiedon siirtoon, listautumisjärjestelmän käyttöönottoon sekä palvelutuottajien korvausjärjestelmän ylläpitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon järjestäminen sekä potilasturvallisuus edellyttävät, että järjestelmät ovat käytössä riittävässä määrin jo ennen varsinaisen valinnanvapausjärjestelmän käynnistymistä. Turvautuminen valinnanvapauden eri osioiden manuaaliseen käyttöönottoon ilman tietojärjestelmiä olisi erittäin kallista (arvio 100 euroa/asiakas, yhteensä 500 milj. euroa) ja käytännössä myös mahdotonta. Valinnanvapausjärjestelmä edellyttää toimivan ja uuden tietojärjestelmäkokonaisuuden rakentamista viimeistään vuoden 2018 puoliväliin mennessä. Erittäin tiukasta aikataulusta johtuen on ilmeistä, ettei tietojärjestelmäkokonaisuutta kyetä täydessä laajuudessaan rakentamaan ja ottamaan käyttöön esitetyssä aikataulussa. Lakiehdotuksen muutostuki on kuitenkin vauhdittamassa myös tietojärjestelmäkokonaisuuden rakentamista. Lisäksi valinnanvapauskokeiluista saatava tieto on ensiarvoisen tärkeää ja sen hyödyntäminen kansallisella tasolla korostuu tietojärjestelmiin liittyvien epävarmuustekijöiden hallitsemisessa."

Jos tuosta keskeisiä asioita poimii, niin

  1. Vaikka todetaan potilasturvallisuuden olevan välttämätöntä, niin todetaan olevan ilmeistä, ettei tietojärjestelmäkokonaisuutta ilmeisesti kyetä rakentamaan ajoissa täydessä laajuudessa.
  2. Pahimmillaan manuaalisen työn kustannukset tästä johtuen voivat nousta jopa puoleen miljardiin.
  3. Aikataulu on jopa tiukempi kuin eilen blogissani mainitsin eli pääosin järjestelmät tarvitaan jo ensi vuoden puolivälissä. Samassa lakiesityksessä todetaan: "tarvittavien IT-ratkaisujen tekeminen ja hankkiminen käynnistetään viimeistään alkusyksyllä 2017" Käytännössä kilpailutuksineen pitäisi siis synnyttää toimivat tietojärjestelmät noin 9 kuukaudessa.
  4. Viimeinen toteamus on hauska puolustaessaan valinnanvapautta: "Lisäksi valinnanvapauskokeiluista saatava tieto on ensiarvoisen tärkeää ja sen hyödyntäminen kansallisella tasolla korostuu tietojärjestelmiin liittyvien epävarmuustekijöiden hallitsemisessa." Häh?

Olen lähes parisenkymmentä vuotta työssäni yritysmaailmassa arvioinut liiketoimintasuunnitelmia ja niihin liittyviä tietojärjestelmähankkeita. Tänä aikana en ole siellä nähnyt, että näillä oletuksilla ja riskeillä lähdettäisiin etenemään toteutukseen.

Kalliiksi saattaa muodostua tämän valinnanvapauden tuominen väkisin mukaan vaiheistamatta tämän hallituskauden aikana. Tuhot nähtäneen kunnolla vasta 1.7.2017 lähtien, sillä lakiesityksen mukaan monen maakunnan  aloitus on siirtynyt: "Ne maakunnat, jotka eivät ole mukana pilottihankkeissa, aloittaisivat sote-keskusten perustoiminnan viimeistään 1.7.2019."

Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että kunnon hässäkkä alkaa vasta huhtikuun 2019 eduskuntavaalien jälkeen eli emme näe tämän alkutaivalta vuoden 2019 alusta vaan vasta vaalien jälkeen - kätevää eikö? Jännityksellä seuraan miten tämän elefantin nielaisu yhtenä palana toimii.

]]>
8 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236760-puoli-miljardia-pataan-jos-soten-tietojarjestelmat-eivat-valmistu-ajoissa#comments Hallitus 2015 Julkiset tietojärjestelmät Kunta- ja soteuudistus Potilaan valinnanvapaus Potilasturvallisuus Tue, 09 May 2017 09:21:04 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236760-puoli-miljardia-pataan-jos-soten-tietojarjestelmat-eivat-valmistu-ajoissa
Tuleeko Soten tietojärjestelmähankkeesta maailman nopein ja onnistunein? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236705-tuleeko-soten-tietojarjestelmahankkeesta-maailman-nopein-ja-onnistunein <p>Ennusmerkkien mukaan ei tule. Tietojärjestelmähanke vaikuttaisi perustuvan täydelliseen yltiöoptimismiin ja mielestäni se ei voi toteutua suunnitellusti. <a href="http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236659-rohkeaa-vai-uhkarohkeaa-riskinottoa-sote-hankkeessa">Lasse Lehtonen nosti mainiossa blogissaan</a> esille yhtenä kompastuskivenä tietojärjestelmät. Koitin jonkin verran tutkia asiaa, vaikka tiedot ovatkin kovin epämääräisiä esimerkiksi aiheesta informaatiota jakavan <a href="http://alueuudistus.fi/digi-muutosohjelma">alueuudistuksen sivuilla</a>.</p><p>En haluaisi olla pahanilmanlintu, mutta parinkymmenen vuoden tietojärjestelmä- ja integraatiokokemukseni perusteella ennustan tälle lähes olemattomia mahdollisuuksia onnistua - sori siitä. Keskeisiä kulmakiviä tällaisessa hankkeessa ovat perinteisesti aikataulu, resurssit&amp;hinta sekä sisältö&amp;laatu. Näistä sitten joku tai jotkut lähtevät väkisin joustamaan mikäli alkuolettamat ovat väärin.</p><p><strong>Aikataulu mahdoton</strong></p><p>Ymmärrykseni mukaan ollaan perustamassa omaa tytäryhtiötä, joka koordinoi integraatioita ja tuottaa yhteisiä palveluja - tämän ollaan arvioitu tapahtuvan heinäkuussa 2017. Tämän jälkeen on vajaa puolitoista vuotta aikaa saada vuoden 2019 alkuun toimivia ja testattuja ratkaisuja, joita sekä maakuntahallinto että palveluntarjoajat voivat hyödyntää ja joihin niiden tulee integroitua.</p><p>Koitin katsoa materiaaleista mitä nuo palvelut ja integraatiot tuossa vaiheessa ovat, mutta se oli materiaaleista hankalasti hahmotettavissa - toivottavasti ne ovat jo tiedossa vaikkeivät ole materiaaleissa. On selvää, että ensi vaiheessa nuo ovat varsin rajattuja ja kehitys tulee jatkumaan vuosia.</p><p>Mitä sitten pitäisi tapahtua ennen tammikuuta 2019, jotta on jotain toimivaa?</p><ul><li>Tuon yhtiön pitää organisoitua ja sopia tekemisistä ja tavoitteista (2-3 kk)</li><li>Julkista hankintamenettelyä ja kilpailuutusta varten pitää lyödä lukkoon järjestelmän ja integraatioiden sisältö tarkalleen, jotta ICT-yritykset voivat tarjota. Pahimmassa tapauksessa joudutaan konsulteilta ostamaan määrittelytyötä, joka myös vaatii tarjouksen sekä sopimuksen. (minimissään 4 kk, todennäköisesti enemmän)</li><li>Tarjoajat käyvät läpi vaatimukset ja tekevät tarjoukset (min 2kk)</li><li>Tarjousten arviointi ja pisteytys, valinta ja sopimuksen teko (3 kk, ollaan kesäkuussa 2018) Pahimmassa tapauksessa joku tarjonnut riitauttaa valinnan kuten Apotissa, jolloin aikaa voi kulua todella paljon.</li><li>Suunnittelu, toteutus ja testaus (hihasta 12 kuukautta, nyt oltaisiin kesässä 2019 eli puoli vuotta myöhässä</li><li>Kaikkien Sote-palveluntarjoajien tulee toteuttaa integraatiot tarvittavin osin, osittain rinnan edellisen vaiheen kanssa, mutta saattaa tuoda lisäviivästyksiä.</li></ul><p>Tämäkin arvio on itse asiassa optimistinen ja olettaa asioiden menevän hyvin sekä 1. vaiheen sisällön olevan varsin kapea. Tietoturvan sekä maanlaajuisten integraatioiden laajuuden huomioon ottaen vaikeuksia yleensä tulee.</p><p><strong>Tekemisen rinnakkaisuudella on rajansa</strong></p><p>Katselin montako valmistelutyöryhmää on Sote-hankkeessa ja laskuissani päädyin lukuun 26, ryhmien listaus löytyy<a href="http://alueuudistus.fi/soteuudistus/valmisteluryhmat"> täältä</a>. Näiden työn pohjalta sitten valmistuu lopullinen kokonaisuus. Ongelmana on se, että tietojärjestelmien ja integraatioiden osalta pitää sisältö olla määritelty ennen kilpailutusta. Mikäli työryhmien päätökset muuttavat jotain järjestelmiin vaikuttavaa, pitää se käsitellä muutoksena tehtyyn sopimukseen. Tällöin käytännössä satavarmasti se tarkoittaa aikataulun venymistä ja/tai kustannusten kasvua - useimmiten molempia.</p><p>On todella kunnianahimoista viedä rinnakkain näin montaa asiaa niitä kunnolla vaiheistamatta. <a href="http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2017/03/29/sote-seis/?_ga=2.19893947.282851264.1494229913-509635144.1487767465">Kalle Isokallio kirjoitti tästä hyvän blogin</a>, jossa totesi: &quot;<em>Tällaiselle amatöörillekin on selvää, että Sote-projekti pitää pysäyttää heti ja suunnitella uusiksi niin, että se tapahtuu vaiheittain. Luulisi sen yhden insinöörin sen verran ymmärtävän, kun on niin innostunut prosessikaavoistaan, että kävi häpäisemistä Suomen kansan näyttämällä sellaisia Angela Merkelillekin. Kertaheitolla jos huitaistaan, kansalaisille ei ole kuin yksi neuvo. Yrittäkää pysyä omin avuin terveinä ainakin seuraavat viisi vuotta.</em>&quot;</p><p><strong>Ennustukseni vaalivuodelle 2019</strong></p><p>Mitä sitten tulee tapahtumaan vuoden 2019 alussa? Oman veikkaukseni mukaan tietojärjestelmähankkeen ja integraatioiden suhteen ei olla lähelläkään valmista. Meille tullaan lupailemaan ennen huhtikuun 2019 eduskuntavaaleja, että ne viivästyvät kesään tai syksyyn 2019. Emme voi mitenkään kuitenkaan tietää näiden paikkansapitävyyttä, vaan olemme samassa tilanteessa kuin Länsimetron kanssa: kaikki toiminta tapahtuu uusissa yhtiöissä julkisuuslain ulkopuolella ja vedotaan liikesalaisuuksiin.</p><p>Vaalit käydään huhtikuussa ja seuraava hallitus joutuu heti alkuun selvittämään tilanteen. Huomataan aikataulujen siirtyvän reilusti pidemmälle ja ICT-hankkeen vaativan reilun lisäbudjetin. Seuraavalta hallitukselta menee sitten koko kausi saada Sote toimimaan.</p><p>Toivottavasti olen väärässä ja kaikien meidän etumme vuoksi näin ei tapahdu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ennusmerkkien mukaan ei tule. Tietojärjestelmähanke vaikuttaisi perustuvan täydelliseen yltiöoptimismiin ja mielestäni se ei voi toteutua suunnitellusti. Lasse Lehtonen nosti mainiossa blogissaan esille yhtenä kompastuskivenä tietojärjestelmät. Koitin jonkin verran tutkia asiaa, vaikka tiedot ovatkin kovin epämääräisiä esimerkiksi aiheesta informaatiota jakavan alueuudistuksen sivuilla.

En haluaisi olla pahanilmanlintu, mutta parinkymmenen vuoden tietojärjestelmä- ja integraatiokokemukseni perusteella ennustan tälle lähes olemattomia mahdollisuuksia onnistua - sori siitä. Keskeisiä kulmakiviä tällaisessa hankkeessa ovat perinteisesti aikataulu, resurssit&hinta sekä sisältö&laatu. Näistä sitten joku tai jotkut lähtevät väkisin joustamaan mikäli alkuolettamat ovat väärin.

Aikataulu mahdoton

Ymmärrykseni mukaan ollaan perustamassa omaa tytäryhtiötä, joka koordinoi integraatioita ja tuottaa yhteisiä palveluja - tämän ollaan arvioitu tapahtuvan heinäkuussa 2017. Tämän jälkeen on vajaa puolitoista vuotta aikaa saada vuoden 2019 alkuun toimivia ja testattuja ratkaisuja, joita sekä maakuntahallinto että palveluntarjoajat voivat hyödyntää ja joihin niiden tulee integroitua.

Koitin katsoa materiaaleista mitä nuo palvelut ja integraatiot tuossa vaiheessa ovat, mutta se oli materiaaleista hankalasti hahmotettavissa - toivottavasti ne ovat jo tiedossa vaikkeivät ole materiaaleissa. On selvää, että ensi vaiheessa nuo ovat varsin rajattuja ja kehitys tulee jatkumaan vuosia.

Mitä sitten pitäisi tapahtua ennen tammikuuta 2019, jotta on jotain toimivaa?

  • Tuon yhtiön pitää organisoitua ja sopia tekemisistä ja tavoitteista (2-3 kk)
  • Julkista hankintamenettelyä ja kilpailuutusta varten pitää lyödä lukkoon järjestelmän ja integraatioiden sisältö tarkalleen, jotta ICT-yritykset voivat tarjota. Pahimmassa tapauksessa joudutaan konsulteilta ostamaan määrittelytyötä, joka myös vaatii tarjouksen sekä sopimuksen. (minimissään 4 kk, todennäköisesti enemmän)
  • Tarjoajat käyvät läpi vaatimukset ja tekevät tarjoukset (min 2kk)
  • Tarjousten arviointi ja pisteytys, valinta ja sopimuksen teko (3 kk, ollaan kesäkuussa 2018) Pahimmassa tapauksessa joku tarjonnut riitauttaa valinnan kuten Apotissa, jolloin aikaa voi kulua todella paljon.
  • Suunnittelu, toteutus ja testaus (hihasta 12 kuukautta, nyt oltaisiin kesässä 2019 eli puoli vuotta myöhässä
  • Kaikkien Sote-palveluntarjoajien tulee toteuttaa integraatiot tarvittavin osin, osittain rinnan edellisen vaiheen kanssa, mutta saattaa tuoda lisäviivästyksiä.

Tämäkin arvio on itse asiassa optimistinen ja olettaa asioiden menevän hyvin sekä 1. vaiheen sisällön olevan varsin kapea. Tietoturvan sekä maanlaajuisten integraatioiden laajuuden huomioon ottaen vaikeuksia yleensä tulee.

Tekemisen rinnakkaisuudella on rajansa

Katselin montako valmistelutyöryhmää on Sote-hankkeessa ja laskuissani päädyin lukuun 26, ryhmien listaus löytyy täältä. Näiden työn pohjalta sitten valmistuu lopullinen kokonaisuus. Ongelmana on se, että tietojärjestelmien ja integraatioiden osalta pitää sisältö olla määritelty ennen kilpailutusta. Mikäli työryhmien päätökset muuttavat jotain järjestelmiin vaikuttavaa, pitää se käsitellä muutoksena tehtyyn sopimukseen. Tällöin käytännössä satavarmasti se tarkoittaa aikataulun venymistä ja/tai kustannusten kasvua - useimmiten molempia.

On todella kunnianahimoista viedä rinnakkain näin montaa asiaa niitä kunnolla vaiheistamatta. Kalle Isokallio kirjoitti tästä hyvän blogin, jossa totesi: "Tällaiselle amatöörillekin on selvää, että Sote-projekti pitää pysäyttää heti ja suunnitella uusiksi niin, että se tapahtuu vaiheittain. Luulisi sen yhden insinöörin sen verran ymmärtävän, kun on niin innostunut prosessikaavoistaan, että kävi häpäisemistä Suomen kansan näyttämällä sellaisia Angela Merkelillekin. Kertaheitolla jos huitaistaan, kansalaisille ei ole kuin yksi neuvo. Yrittäkää pysyä omin avuin terveinä ainakin seuraavat viisi vuotta."

Ennustukseni vaalivuodelle 2019

Mitä sitten tulee tapahtumaan vuoden 2019 alussa? Oman veikkaukseni mukaan tietojärjestelmähankkeen ja integraatioiden suhteen ei olla lähelläkään valmista. Meille tullaan lupailemaan ennen huhtikuun 2019 eduskuntavaaleja, että ne viivästyvät kesään tai syksyyn 2019. Emme voi mitenkään kuitenkaan tietää näiden paikkansapitävyyttä, vaan olemme samassa tilanteessa kuin Länsimetron kanssa: kaikki toiminta tapahtuu uusissa yhtiöissä julkisuuslain ulkopuolella ja vedotaan liikesalaisuuksiin.

Vaalit käydään huhtikuussa ja seuraava hallitus joutuu heti alkuun selvittämään tilanteen. Huomataan aikataulujen siirtyvän reilusti pidemmälle ja ICT-hankkeen vaativan reilun lisäbudjetin. Seuraavalta hallitukselta menee sitten koko kausi saada Sote toimimaan.

Toivottavasti olen väärässä ja kaikien meidän etumme vuoksi näin ei tapahdu.

]]>
13 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236705-tuleeko-soten-tietojarjestelmahankkeesta-maailman-nopein-ja-onnistunein#comments #maakuntauudistus %23maakuntauudistus Apotti-hanke Hallitus 2015 Julkiset tietojärjestelmät Sote Mon, 08 May 2017 08:52:08 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236705-tuleeko-soten-tietojarjestelmahankkeesta-maailman-nopein-ja-onnistunein
Onko hallituksella edes halua puuttua yritystukiin? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236619-onko-hallituksella-edes-halua-puuttua-yritystukiin <p>Sipilän hallitus vaikuttaisi pelaavan taktista peliä, jonka lopputulemana on, että yritystuet säilyvät lupauksista huolimatta ennallaan koko hallituskauden ajan. Läpinäkyvyydessään touhu on jo suorastaan naurettavaa. Puoliväliriihen pohdinnoissa käytettyä yritystukiraporttia ei ollut &quot;sattumalta&quot; medialla eikä oppositiolla käytössä, kun keskustelua varsinaisesti käytiin. nyt sitten jälkikäteen tehdyn julkaisun jälkeen näkyvys on huono ja pääkeskustelu on jo vaiennut - todella kätevää.</p><p><strong>Selvitys kiireellä kasattu ja kattaa vain puolet tuista</strong></p><p>Itse tehty <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79863/TEMrap_22_2017_verkkojulkaisu.pdf">selvityskin</a> on täysin torso osittain kiireestä johtuen ja osittain siitä, että hallitus näyttää rajanneen selvityksestä puolet tuista pois. Selvityksessä todetaan:&nbsp;&nbsp;&quot;<em>Selvityksessä ei ole mukana seuraavat tukikokonaisuudet: EU-osarahoitteiset tuet, EU:n yhteisen maatalouspolitiikan piiriin kuuluvat tuet ja alennetut alv-kannat</em>.&quot;</p><p>Mika Koskinen kertoo <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201705052200122307_pi.shtml">näkökulmassaan Iltalehdessä</a>. &quot;<em>Kuntien yritystuet tuntuu kuitenkin olevan niin sekava ja hämärä kokonaisuus, ettei siitä ole kunnon kuvaa ainakaan niillä yritystukitutkijoilla, joilta Iltalehti yritti perjantaina saada asiaan vastausta.Yleisesti puhutaan useita sadoista miljoonista euroista. Jos sovitaan, että se on 300 miljoonaa euroa, päädymme noin 8,5 miljardiin euroon.</em>&quot; Hän päätyy siis laskelmissaan edellä mainitut poisrajaukset summan olevanyhteensä 8,5 miljardia, kun selvityksen kohteena oli vain 4 miljardia. Hänen esittämänsä laskelmat ovat vakuutavia ja vastaavaan olen itse päätynyt näitä ihmetellessäni.&nbsp;Tuo summa on Koskisen mukaan 15% koko valtion vuosibudjetista ja sitä voi myös verrata vaikkapa siihen, että tänä vuonna valtio ottaa velkaa noin 5,5 miljardia.</p><p>Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)&nbsp;<a href="http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vaikuttavaa-vai-tarpeetonta-selvitys-yritystukien-vaikutuksista-valmistunut?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=10616" target="_blank">julkaisi 17.6.2015 selvityksen yritystuista ja niiden vaikutuksesta</a>. Siinä ehdotettiin niiden tarkempaa arviointia ja kaikki puolueet mukaan lukien hallituspuolueet kilvan lupailivat yritystukien vaikuttavuuden selvitystä ja puuttumista niihin. Hallituksella olisi ollut vajaa kaksi vuotta aikaa teettää kunnon selvitys asiasta. Mitä sitten tehtiin? Käynnistettiin vajaa kiireessä tehty selvitys hallituksen päätöksellä vasta 25.10.2016 niin, että raporttia oli aikaa tehdä käytännössä alkuvuosi 2017.</p><p>Työryhmä toteaakin puoliväliriiheen tehdyssä selvityksessään: &quot;<em>Selvitystyön aikana on tullut selväksi, että kaikkia yritystukijärjestelmään liittyviä näkökulmia ei ole mahdollista käydä läpi lyhyessä ajassa. Jatkoselvityksiä on syytä tehdä erityisesti yritystukien vaikuttavuuden arvioinnin edistämisen osalta.&quot;</em></p><p>Tämä oli jo harvinaisen hyvin selvillä VATTin selvityksen pohjalta, miksei tämän vajaan kahden vuoden aikanan tehty asialle mitään? Ei voi olla välttymättä ajatukselta, että ei oikeasti edes haluttu.</p><p><strong>Millaisia tukia on rajattu pois selvityksestä?</strong></p><p>Maataloustuet sekä alennetut arvonlisäverokannat muodostavat yhteensä yli neljä miljardia. en käy tässä näitä tarkemin läpi vaan keskityn alueellisiin ja rakenteellisiin yritystukiin.</p><p>Kun osarahoitteisetkin tuet ovat poissa jää lähes kaikki alue-, rakenne ja investointituet pois selvityksestä - eli moni tuki, jota sitten esimerkiksi ELY-keskusten ja maakuntaliittojen kautta jaellaan ties millä perusteella. Jo VATTin selvitys totesi, että nämä ovat ongelmallisimpia tukia, joiden vaikuttavuus on täysin epäselvä ja niiden jakoperusteet vaihtelevat alueellisesti. Näillä voi olla Suomen markkinoilla todella pahasti kilpailua vääristävä vaikutus.</p><p>VATTin tutkimuksessa 2015 todetaan:</p><p>&quot;<em>Investointituilla ei selvityksessä todettu juurikaan olevan uusia investointeja lisäävää vaikutusta ja lisäksi suurten yritysten saama julkinen tuki syrjäyttää usein yksityistä rahoitusta investoinneissa. Työllistämis- ja matalapalkkatuilla ei selvityksen mukaan ole vaikutusta työllisyyteen tai yritysten tuottavuuteen. Tuet siirtyvät osittain palkkoihin, mutta vielä suuremmalta osin ne näyttävät jäävän yrityksille.</em>&quot;</p><p>Ei liene sattumaa, että nämä tuet vaikuttavat voimakkaasti juuri alueellisesti ja paikoissa, jossa Keskustalla on vahva kannatus. Kokoomuksellakin tuntuu olevan selkeä sokea piste näissä asioissa, sillä kilpailua ja markkintaloutta vääristävinä kuvittelisi heidän olevan tukien vähentämisestä kiinnostunut - ilmeisesti kannattajakunnan edun ajaminen on kuitenkin tärkeämpää kuin ideologia. Perussuomalaisten kanta asiaan on jälleen minulle arvoitus.</p><p><strong>Selvityksen tulos ja hallituksen toimenpiteet</strong></p><p>Puoliväliriiheen tehty selvitys päätyi siis siihen, että nykyinen yritystukijärjestelmä ei tue kansantalouden pitkän aikavälin tuottavuutta ja siten talouskasvua optimaalisesti. Vain noin 10 prosenttia tukien kokonaismäärästä edistää yritysten uudistamista, raportissa todetaan.</p><p>Suomen pitäisi uudistua ja tukea kasvua sekä työllisyyttä parantavia toimenpiteitä. Saadaan tulos, jonka mukaan 10% edistää tavoitetta, mutta ei tehdä asialle mitään? Huhhuh.</p><p>Hallitus lupasi palata veroluonteisiin tukiin syksyn budjettiriihessä, mutta mahtaako silloinkaan olla käytettävissä kunnollisia selvityksiä ja onko hallituksella aidosti tavoite muuttaa jotain radikaalisti tai edes vähän? Oma veikkaukseni on, että korkeintaan päädytään johonkin jatkoselvitykseen tai kosmeettisiin päätöksiin, jotka toteutuvat lähellä hallituskauden loppua. Samalla siirretään valtaa yhä enemmän maakunnille, jotta Keskusta voi jatkossakin jatkaa vaikuttavuudeltaan epäselvien sekä kilpailua vääristävien tukien jakamista.</p><p><strong>Nyt pitää toimia ja seurata tuloksia</strong></p><p>On pöyristyttävää, että Suomen valtio tekee tällaisia miljardiluokan panostuksia seuraamatta niiden tuloksia verrattuna tavoitteisiin. Silmät ummessa rahaa sinne tänne ja toivotaan parasta.</p><p>En todellakaan tarkoita, että kaikki tuet pitäisi poistaa, mutta koko järjestelmä on arvioitava uudelleen vaikuttavuuden kautta. Nykymallilla Suomi ei nouse ja vaikutukset jäävät vähäisiksi. Kenties yritystenkin osalta tarvitaan sitä kannustamista ja osallistamista vastikkeettoman rahanjaon sijaan?</p><p>Mielestäni hallitus tukee pysähtyneisyyttä kasvun ja uudistumisen sijaan säilyttäen olemassaolevien yritysten ja omistajien etuja sekä asemaa. Näin ei luoda uutta vientiä eikä kasvua. Painopistettä on muutettava uudistumista edistäväksi ja peruttava Tekes-leikkaukset lähes ainoina tavoitteita tukevina yritystukina!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilän hallitus vaikuttaisi pelaavan taktista peliä, jonka lopputulemana on, että yritystuet säilyvät lupauksista huolimatta ennallaan koko hallituskauden ajan. Läpinäkyvyydessään touhu on jo suorastaan naurettavaa. Puoliväliriihen pohdinnoissa käytettyä yritystukiraporttia ei ollut "sattumalta" medialla eikä oppositiolla käytössä, kun keskustelua varsinaisesti käytiin. nyt sitten jälkikäteen tehdyn julkaisun jälkeen näkyvys on huono ja pääkeskustelu on jo vaiennut - todella kätevää.

Selvitys kiireellä kasattu ja kattaa vain puolet tuista

Itse tehty selvityskin on täysin torso osittain kiireestä johtuen ja osittain siitä, että hallitus näyttää rajanneen selvityksestä puolet tuista pois. Selvityksessä todetaan:  "Selvityksessä ei ole mukana seuraavat tukikokonaisuudet: EU-osarahoitteiset tuet, EU:n yhteisen maatalouspolitiikan piiriin kuuluvat tuet ja alennetut alv-kannat."

Mika Koskinen kertoo näkökulmassaan Iltalehdessä. "Kuntien yritystuet tuntuu kuitenkin olevan niin sekava ja hämärä kokonaisuus, ettei siitä ole kunnon kuvaa ainakaan niillä yritystukitutkijoilla, joilta Iltalehti yritti perjantaina saada asiaan vastausta.Yleisesti puhutaan useita sadoista miljoonista euroista. Jos sovitaan, että se on 300 miljoonaa euroa, päädymme noin 8,5 miljardiin euroon." Hän päätyy siis laskelmissaan edellä mainitut poisrajaukset summan olevanyhteensä 8,5 miljardia, kun selvityksen kohteena oli vain 4 miljardia. Hänen esittämänsä laskelmat ovat vakuutavia ja vastaavaan olen itse päätynyt näitä ihmetellessäni. Tuo summa on Koskisen mukaan 15% koko valtion vuosibudjetista ja sitä voi myös verrata vaikkapa siihen, että tänä vuonna valtio ottaa velkaa noin 5,5 miljardia.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisi 17.6.2015 selvityksen yritystuista ja niiden vaikutuksesta. Siinä ehdotettiin niiden tarkempaa arviointia ja kaikki puolueet mukaan lukien hallituspuolueet kilvan lupailivat yritystukien vaikuttavuuden selvitystä ja puuttumista niihin. Hallituksella olisi ollut vajaa kaksi vuotta aikaa teettää kunnon selvitys asiasta. Mitä sitten tehtiin? Käynnistettiin vajaa kiireessä tehty selvitys hallituksen päätöksellä vasta 25.10.2016 niin, että raporttia oli aikaa tehdä käytännössä alkuvuosi 2017.

Työryhmä toteaakin puoliväliriiheen tehdyssä selvityksessään: "Selvitystyön aikana on tullut selväksi, että kaikkia yritystukijärjestelmään liittyviä näkökulmia ei ole mahdollista käydä läpi lyhyessä ajassa. Jatkoselvityksiä on syytä tehdä erityisesti yritystukien vaikuttavuuden arvioinnin edistämisen osalta."

Tämä oli jo harvinaisen hyvin selvillä VATTin selvityksen pohjalta, miksei tämän vajaan kahden vuoden aikanan tehty asialle mitään? Ei voi olla välttymättä ajatukselta, että ei oikeasti edes haluttu.

Millaisia tukia on rajattu pois selvityksestä?

Maataloustuet sekä alennetut arvonlisäverokannat muodostavat yhteensä yli neljä miljardia. en käy tässä näitä tarkemin läpi vaan keskityn alueellisiin ja rakenteellisiin yritystukiin.

Kun osarahoitteisetkin tuet ovat poissa jää lähes kaikki alue-, rakenne ja investointituet pois selvityksestä - eli moni tuki, jota sitten esimerkiksi ELY-keskusten ja maakuntaliittojen kautta jaellaan ties millä perusteella. Jo VATTin selvitys totesi, että nämä ovat ongelmallisimpia tukia, joiden vaikuttavuus on täysin epäselvä ja niiden jakoperusteet vaihtelevat alueellisesti. Näillä voi olla Suomen markkinoilla todella pahasti kilpailua vääristävä vaikutus.

VATTin tutkimuksessa 2015 todetaan:

"Investointituilla ei selvityksessä todettu juurikaan olevan uusia investointeja lisäävää vaikutusta ja lisäksi suurten yritysten saama julkinen tuki syrjäyttää usein yksityistä rahoitusta investoinneissa. Työllistämis- ja matalapalkkatuilla ei selvityksen mukaan ole vaikutusta työllisyyteen tai yritysten tuottavuuteen. Tuet siirtyvät osittain palkkoihin, mutta vielä suuremmalta osin ne näyttävät jäävän yrityksille."

Ei liene sattumaa, että nämä tuet vaikuttavat voimakkaasti juuri alueellisesti ja paikoissa, jossa Keskustalla on vahva kannatus. Kokoomuksellakin tuntuu olevan selkeä sokea piste näissä asioissa, sillä kilpailua ja markkintaloutta vääristävinä kuvittelisi heidän olevan tukien vähentämisestä kiinnostunut - ilmeisesti kannattajakunnan edun ajaminen on kuitenkin tärkeämpää kuin ideologia. Perussuomalaisten kanta asiaan on jälleen minulle arvoitus.

Selvityksen tulos ja hallituksen toimenpiteet

Puoliväliriiheen tehty selvitys päätyi siis siihen, että nykyinen yritystukijärjestelmä ei tue kansantalouden pitkän aikavälin tuottavuutta ja siten talouskasvua optimaalisesti. Vain noin 10 prosenttia tukien kokonaismäärästä edistää yritysten uudistamista, raportissa todetaan.

Suomen pitäisi uudistua ja tukea kasvua sekä työllisyyttä parantavia toimenpiteitä. Saadaan tulos, jonka mukaan 10% edistää tavoitetta, mutta ei tehdä asialle mitään? Huhhuh.

Hallitus lupasi palata veroluonteisiin tukiin syksyn budjettiriihessä, mutta mahtaako silloinkaan olla käytettävissä kunnollisia selvityksiä ja onko hallituksella aidosti tavoite muuttaa jotain radikaalisti tai edes vähän? Oma veikkaukseni on, että korkeintaan päädytään johonkin jatkoselvitykseen tai kosmeettisiin päätöksiin, jotka toteutuvat lähellä hallituskauden loppua. Samalla siirretään valtaa yhä enemmän maakunnille, jotta Keskusta voi jatkossakin jatkaa vaikuttavuudeltaan epäselvien sekä kilpailua vääristävien tukien jakamista.

Nyt pitää toimia ja seurata tuloksia

On pöyristyttävää, että Suomen valtio tekee tällaisia miljardiluokan panostuksia seuraamatta niiden tuloksia verrattuna tavoitteisiin. Silmät ummessa rahaa sinne tänne ja toivotaan parasta.

En todellakaan tarkoita, että kaikki tuet pitäisi poistaa, mutta koko järjestelmä on arvioitava uudelleen vaikuttavuuden kautta. Nykymallilla Suomi ei nouse ja vaikutukset jäävät vähäisiksi. Kenties yritystenkin osalta tarvitaan sitä kannustamista ja osallistamista vastikkeettoman rahanjaon sijaan?

Mielestäni hallitus tukee pysähtyneisyyttä kasvun ja uudistumisen sijaan säilyttäen olemassaolevien yritysten ja omistajien etuja sekä asemaa. Näin ei luoda uutta vientiä eikä kasvua. Painopistettä on muutettava uudistumista edistäväksi ja peruttava Tekes-leikkaukset lähes ainoina tavoitteita tukevina yritystukina!

]]>
15 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236619-onko-hallituksella-edes-halua-puuttua-yritystukiin#comments Etiikka ja moraali Hallitus 2015 Kokoomus Vaalilupaukset Yritystuet Sat, 06 May 2017 07:46:00 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236619-onko-hallituksella-edes-halua-puuttua-yritystukiin
Kaikenmaailman dosenttien osinkoveroehdotus http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235767-kaikenmaailman-dosenttien-osinkovero-ehdotus <p>Hallitus teetti laajan yritysveroselvityksen, josta Sipilä ei nähtävästi saanut haluamiaan tuloksia. Kaikenmaailman dosentit päätyivät ehdotuksiin, joka ei sovi Sipilän omistajien etua ajavaan politiikkaan, vaikka niillä voitaisiin edistää kasvua ja työllisyyttä.</p><p>Työryhmä näki yhtenä merkittävänä ongelmana listaamattomien yritysten osinkoverotuksen, sen vaikutuksista todettiin <a href="http://vm.fi/documents/10623/3779937/Yritysverotuksen+asiantuntijaty%C3%B6ryhm%C3%A4n+raportti/7d12dd61-2065-4cdd-bda4-a953fd2f56c0">selvityksessä</a> mm seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Luonnollisten henkilöiden listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verojärjestelmän on sen sijaan arvioitu sisältävän useita vääränlaisia kannustimia investointien, tuottavuuden ja talouskasvun kannalta.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>On kuitenkin havaittu, että listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verojärjestelmällä on yrityksen investointi-, rahoitus- ja voitonjakopäätöksiä vääristävä vaikutuksia, erityisesti järjestelmään liittyvän liian korkean tuottoprosentin takia. Epäneutraalisuutensa vuoksi listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verotus heikentää pääoman kohdentumista tuottavimpiin kohteisiinsa taloudessa. Osinkoverotus saattaa myös ohjata yrityksiä investoimaan varoja vähäriskisiin ja bruttotuottomielessä vähemmän tuottaviin investointeihin korkeampiriskisten, mutta enemmän tuottavien investointien kustannuksella. Tällä tavoin osinkoverotus voi heikentää terveen ja liiketoimintalähtöisen riskinoton kannustimia listaamattomissa yhtiöissä ja latistaa investointien tuottoprofiilia taloudessa.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Koska osinkoverotukseen liittyvä 8 prosentin tuottoraja on hyvin korkea verrattuna suhteellisen riskittömiin markkinakorkoihin, verotus on siinä mielessä epä- neutraalia, että investointikannustimet vaihtelevat pelkästään verotuksen takia erilaisten yritysten kesken. Nykyinen osinkoverojärjestelmä suosii erityisesti sellaisia yrityksiä, joiden pääoman keskimääräinen tuotto on suhteellisen korkea. Näiden yritysten omistajien kannattaa kasvattaa yrityksen tuotannollista pääomaa, vaikka investointien rajatuotto jäisi suhteellisen matalaksi. Koska investointien tuottovaatimus vaihtelee verotuksen takia, investoinnit eivät välttämättä kohdistu taloudessa sinne, missä ne tuottaisivat eniten eli hankkeisiin, joiden rajatuottavuus on korkea. Tämä on omiaan laskemaan työn keskimääräistä tuottavuutta, jolloin samalla myös palkkataso laskee.</em>&quot;</p><p>Juha Sipilä ampui tämän samantien alas toteamalla: &quot;&rdquo;<em>Osinkoveron korotusta en tule hyväksymään. Myös tässä ennustettavuus, kannustavuus ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä.</em>&quot;&nbsp;</p><p>Timo Soini kerkesi jossain vaiheessa esittämään muutoksia osinkoverotukseen, mutta hiljeni nopeasti Juha-sedän kommenttien jälkeen. Sipilän kaltaisten omistajien etu vaikuttaa olevan kasvua, investointien kohdentumista sekä työllisyyden paranemista tärkeämpää. Mitäpä sitä Suomen etua tässä ajattelemaan. Toki vaikkapa työttömät arvostaisivat oikeaa kannustamista ja ennustettavuutta, mutta heille sitä ei taida Sipilä antaa.</p><p>Yksi Suomen suurimmista ongelmista on tällä hetkellä se, että yritykset eivät hae kasvua ja investoi. Tällaista pysähtyneisyyttä tukeviin rakenteisiin pitäisi ilman muuta puuttua, mutta miksi Sipilän hallitus ei niin sitten tee? Juuri ennen hallitusta tehty VATT:in selvitys yritystuista myös kertoo, että niillä ei saavuteta haluttuja tuloksia - sillekään ei olla kahdessa vuodessa tehty mitään. Itselleni tulee kuva, että tämä nykytila sopii Sipilälle ja tarjoaa hänelle ja kaltaisilleen mahdollisuuden varallisuuden kasvattamiseen turvallisesti osingoilla. Suomen kannalta tämä ei nimittäien ole järkevää - kasvua ja vienti luovat työtä, ei paikallaanpolkevat yritykset.&nbsp;</p><p><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sipila-torppasi-osinkoveroesityksen-ennalta/5xsFkZtw">Kauppalehti</a> kertoi selvityksestä kirjoituksessaan <em>Sipilä torppasi osinkoveroesityksen ennalta </em>seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Ei, ei ja vielä kerran ei. Yritysverotusta pohtinut työryhmä tyrmää useimmat veromallit, joita sen tehtävänä on ollut selvittää</em>.&quot;</p><p>Käytännössä työryhmä siis näki, ettei hallituksen ennakkoajatuksille ollut perusteita ja päätyivät esittämään jotain muuta. Se ei sitten kuitenkaan kaikenmaailman dosenttien tekemänä kelpaa alkuunkaan? Sipilällä on hallussaan joku suurempi viisaus asiasta.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus teetti laajan yritysveroselvityksen, josta Sipilä ei nähtävästi saanut haluamiaan tuloksia. Kaikenmaailman dosentit päätyivät ehdotuksiin, joka ei sovi Sipilän omistajien etua ajavaan politiikkaan, vaikka niillä voitaisiin edistää kasvua ja työllisyyttä.

Työryhmä näki yhtenä merkittävänä ongelmana listaamattomien yritysten osinkoverotuksen, sen vaikutuksista todettiin selvityksessä mm seuraavaa:

"Luonnollisten henkilöiden listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verojärjestelmän on sen sijaan arvioitu sisältävän useita vääränlaisia kannustimia investointien, tuottavuuden ja talouskasvun kannalta."

"On kuitenkin havaittu, että listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verojärjestelmällä on yrityksen investointi-, rahoitus- ja voitonjakopäätöksiä vääristävä vaikutuksia, erityisesti järjestelmään liittyvän liian korkean tuottoprosentin takia. Epäneutraalisuutensa vuoksi listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verotus heikentää pääoman kohdentumista tuottavimpiin kohteisiinsa taloudessa. Osinkoverotus saattaa myös ohjata yrityksiä investoimaan varoja vähäriskisiin ja bruttotuottomielessä vähemmän tuottaviin investointeihin korkeampiriskisten, mutta enemmän tuottavien investointien kustannuksella. Tällä tavoin osinkoverotus voi heikentää terveen ja liiketoimintalähtöisen riskinoton kannustimia listaamattomissa yhtiöissä ja latistaa investointien tuottoprofiilia taloudessa."

"Koska osinkoverotukseen liittyvä 8 prosentin tuottoraja on hyvin korkea verrattuna suhteellisen riskittömiin markkinakorkoihin, verotus on siinä mielessä epä- neutraalia, että investointikannustimet vaihtelevat pelkästään verotuksen takia erilaisten yritysten kesken. Nykyinen osinkoverojärjestelmä suosii erityisesti sellaisia yrityksiä, joiden pääoman keskimääräinen tuotto on suhteellisen korkea. Näiden yritysten omistajien kannattaa kasvattaa yrityksen tuotannollista pääomaa, vaikka investointien rajatuotto jäisi suhteellisen matalaksi. Koska investointien tuottovaatimus vaihtelee verotuksen takia, investoinnit eivät välttämättä kohdistu taloudessa sinne, missä ne tuottaisivat eniten eli hankkeisiin, joiden rajatuottavuus on korkea. Tämä on omiaan laskemaan työn keskimääräistä tuottavuutta, jolloin samalla myös palkkataso laskee."

Juha Sipilä ampui tämän samantien alas toteamalla: "”Osinkoveron korotusta en tule hyväksymään. Myös tässä ennustettavuus, kannustavuus ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä.

Timo Soini kerkesi jossain vaiheessa esittämään muutoksia osinkoverotukseen, mutta hiljeni nopeasti Juha-sedän kommenttien jälkeen. Sipilän kaltaisten omistajien etu vaikuttaa olevan kasvua, investointien kohdentumista sekä työllisyyden paranemista tärkeämpää. Mitäpä sitä Suomen etua tässä ajattelemaan. Toki vaikkapa työttömät arvostaisivat oikeaa kannustamista ja ennustettavuutta, mutta heille sitä ei taida Sipilä antaa.

Yksi Suomen suurimmista ongelmista on tällä hetkellä se, että yritykset eivät hae kasvua ja investoi. Tällaista pysähtyneisyyttä tukeviin rakenteisiin pitäisi ilman muuta puuttua, mutta miksi Sipilän hallitus ei niin sitten tee? Juuri ennen hallitusta tehty VATT:in selvitys yritystuista myös kertoo, että niillä ei saavuteta haluttuja tuloksia - sillekään ei olla kahdessa vuodessa tehty mitään. Itselleni tulee kuva, että tämä nykytila sopii Sipilälle ja tarjoaa hänelle ja kaltaisilleen mahdollisuuden varallisuuden kasvattamiseen turvallisesti osingoilla. Suomen kannalta tämä ei nimittäien ole järkevää - kasvua ja vienti luovat työtä, ei paikallaanpolkevat yritykset. 

Kauppalehti kertoi selvityksestä kirjoituksessaan Sipilä torppasi osinkoveroesityksen ennalta seuraavaa:

"Ei, ei ja vielä kerran ei. Yritysverotusta pohtinut työryhmä tyrmää useimmat veromallit, joita sen tehtävänä on ollut selvittää."

Käytännössä työryhmä siis näki, ettei hallituksen ennakkoajatuksille ollut perusteita ja päätyivät esittämään jotain muuta. Se ei sitten kuitenkaan kaikenmaailman dosenttien tekemänä kelpaa alkuunkaan? Sipilällä on hallussaan joku suurempi viisaus asiasta.

 

 

]]>
32 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235767-kaikenmaailman-dosenttien-osinkovero-ehdotus#comments Hallitus 2015 Investoinnit Juha Sipilä Talouskasvu Mon, 17 Apr 2017 05:37:43 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235767-kaikenmaailman-dosenttien-osinkovero-ehdotus